Projektinhallinnan koulutukset: Tehosta projektityötäsi ja saavuta tavoitteet
Projektit ovat olennainen osa liiketoimintaa ja yritysten toimintatapoja. Useimmat yritysten ja organisaatioiden työntekijöistä ovat mukana jossakin projektissa tai vetovastuussa sellaisesta. Projektien johtaminen ja projekteissa toimiminen ovatkin keskeisiä työelämän taitoja.
Projektinhallinnan ja -johtamisen koulutuksistamme saat valmiudet projektityösi tehostamiseen, organisaatiosi projektinhallinnan kypsyystason nostamiseen sekä oikeiden työkalujen ja menetelmien valintaan menestyksekkään projektin läpiviemiseksi.
Aalto EE on Projektiammattilaiset ry:n (PRY) jäsenorganisaatio. PRY:n jäsenenä saat 15 % jäsenetualennuksen kaikista projektinhallinnan koulutusohjelmista. Ota yhteyttä ohjelmasta vastaavaan henkilökuntaan hyödyntääksesi edun.
Millaista osaamisen kehittämistä etsit?
Tutustu kouluttajiimme
Kai Koskinen
Kai Koskinen on projektinhallinnan kouluttaja ja konsultti ja sertifioitu projektipäällikkö.
Kai Koskisella on PMP -, PRINCE2 Practitioner - ja PM² Trainer -sertifikaatit ja 25 vuoden kokemus projektijohtamisen koulutusohjelmien ja yrityksille räätälöityjen koulutusten läpiviennistä.
Hän on toiminut ent. Teknillisen korkeakoulun projektiliiketoiminnan tutkijana sekä opiskellut projektijohtamisen jatkokoulutusohjelmassa Montrealissa ja omaa monipuolisen kokemuksen erilaisista projektiympäristöistä sekä projektinhallinnan menetelmistä ja projektinhallinnan työkaluista.
Riku Oksman
KTT Riku Oksman toimii johtamisen tuntiopettajana Aalto-yliopistossa.
Oksman on kokenut kouluttaja, jonka erikoisalaa on jo yli 20 vuoden ajan ollut projektiorganisointi ja sen johtaminen. Aalto-yliopiston lisäksi hän kouluttaa Aalto EE:n projektinhallinnan ja -johtamisen koulutusohjelmissa.
Koulutuksissaan Oksman tarkastelee projekteja ja niiden johtamista ennen kaikkea ihmisten työarjen näkökulmasta. Kouluttajana hän suosii dialogisia ja osallistavia menetelmiä.
Projektiammattilaiset ry palkitsi Oksmanin vuoden opetuspalkinnolla lokakuussa 2022. Hänen väitöskirjansa vuodelta 2013 käsitteli projektijohtamista suomalaisessa TV- ja elokuvatuotannossa.
Jouko Vaskimo
Jouko Vaskimo on sertifioitu projektipäällikkö ja toimii tällä hetkellä projektipäällikkönä Elisalla.
Vaskimolla on laaja ja pitkä kokemus projektinhallista sekä työelämän että akatemian puolelta. Hän on ollut mukana projektinhallinnan tehtävissä yli 30 vuotta useilla eri aloilla. Uransa aikana hän on toiminut projekti-insinöörinä, projektipäällikkönä, projektisalkun johtajana, sekä PMO-päällikkönä, koulutusohjelmien ja projektinhallinnan työkalujen sekä -menetelmien kehittäjänä.
Vaskimo on tunnettu projektinhallinnan työkalujen, tekniikoiden ja menetelmien asiantuntija. Hän on toiminut asiantuntijana useissa projektinhallinnan kattojärjestöissä, mm. PRY, IPMA, SFS, ISO, PMI ja PMWJ. Hän on suorittanut IPMA Level B, IPMA Level C, PMP, PRINCE2 Foundation sekä PRINCE2 Practitioner sertifikaatit. Jouko on myös sertifioitu Scrum Master ja SAFe Agilist.
Hän on Projektiammattilaiset ry:n ja PMI Finland Chapterin aktiivinen jäsen.
Koulutukseltaan Vaskimo on tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri.
Juri Matinheikki
Juri Matinheikki toimii tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja johtavana erityisasiantuntijana Valtiovarainministeriössä Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksessa.
Matinheikin osaamisalueisiin kuuluvat projektinhallinta sekä toimitusketjujen hallinta. Hän on perehtynyt syvällisesti projektihallintaan ja erityisesti yhteistoiminallisiin hankintamallien (esim. projektiallianssin) käyttöön suurien projektien hallinnassa.
Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori (2019), tuotantotalouden diplomi-insinööri (2015) ja konetekniikan kandidaatti (2012) Aalto-yliopistosta.
Tomi Merenheimo
Tomi Merenheimo on Asianajotoimisto Magnussonin toimitusjohtaja, asianajaja sekä liikejuridiikan ammattilainen.
Merenheimo keskittyy erityisesti sopimusoikeuteen, yritysjärjestelyihinja –kauppoihin, työoikeuteen sekä teknologiaan. Hänellä on vankka, yli vuosikymmenen kokemus yrityskauppaprosessien johtamisesta jakansainvälisten yritysjärjestelyjen hallinnoinnista.
Tomi Merenheimo on toiminut useissa hallitustehtävissä eri toimialoilla, ja hänet tunnetaan liiketaloudellisesta lähestymistavastaan sekä kyvystään löytää ratkaisuja haastavissakin tilanteissa.
Jouni Virtaharju
TkT Jouni Virtaharju on vanhempi konsultti Rohjeta Advisorsilla. Työssään Virtaharju auttaa asiakasorganisaatioita näiden strategisten ja operatiivisten haasteiden selvittämisessä.
Virtaharju on johtajuuden, organisatorisen muutoksen ja kehittämisen sekä organisaatiosuunnittelun asiantuntija. Uransa aikana hän on toteuttanut lukuisia organisaatioiden ja johtamisen tutkimus- ja kehittämishankkeita eri toimialoilla, mm. lääketeollisuudessa, vähittäiskaupassa, tieto- ja viestintätekniikan yrityksissä, prosessiteollisuudessa, yliopistoissa, Puolustusvoimissa, ammattijärjestöissä sekä kunnissa ja valtion hallinnossa.
Virtaharju valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) vuonna 2001 ja työskenteli akateemisena tutkijana vuoteen 2014. Vuonna 2016 hän väitteli Aalto-yliopistossa johtajuuden kontekstuaalisesta rakentumisesta. Tämän jälkeen hän työskenteli organisaatioiden ja johtamisen tutkijatohtorina ja apulaisprofessorina Hankenilla vuoteen 2022 saakka.
Teppo Valkama
Teppo Valkama on sertifioitu projektipäällikkö ja toimii Tietoevryllä hankepäällikkönä julkisen sektorin toimeksiannoissa.
Valkamalla on vahva yli 30 vuoden kokemus IT-alalta niin sovelluskehittäjänä, tuotekehitysyksikön vetäjänä kuin myös projektitoiminnasta projekti-, hankepäällikkönä sekä PMO:n päällikkönä.
Valkama on ollut myös Projektiammattilaiset ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2018.
Pia Lappalainen
Dosentti Pia Lappalainen on erikoistunut tuottavuustutkimukseen, suorituksen mittaamiseen, henkilöstöjohtamiseen, johtamisviestintään, työhyvinvointiin ja konfliktin hallintaan.
Lappalainen on Aalto EE:n Senior Advisor ja hänellä on Maanpuolustuskorkeakoulussa Suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentuuri ja LUT-yliopistossa Suorituskyvyn johtamisen ja esimiesviestinnän dosentuuri. Sen lisäksi, että hän luennoi Aalto-yliopistossa, hän työskentelee ohjelmajohtajana Helsingin yliopistossa ja johtoryhmäkonsulttina yrityksissä. Hän toimii myös sovittelijana työelämän ristiriitatilanteissa.
Koulutukseltaan Lappalainen on tekniikan tohtori ja filosofian maisteri.
Martti Kouhi
Martti Kouhi on yrittäjä, konsultti ja kouluttaja Solventor Oy:ssä.
KTM Martti Kouhi on projektijohdon, talousjohdon ja muutoksen johtamisen ammattilainen, jolla on 20 vuoden kansainvälinen kokemus vaativista tehtävistä erilaisissa organisaatioissa.
Hän on ollut toteuttamassa muutosprojekteja lukuisissa eri rooleissa ja tilanteissa. Näihin sisältyy yrityskaupan valmistelua ja sen jälkeistä integraatiota, valtionhallinnon prosessien ja organisaatioiden kehittämistä, ERP-implementointeja, prosessien optimointia ja siirtämistä palvelukeskuksiin, organisaatioiden perustamista ja uudelleenjärjestämistä, toimintojen harmonisointia, strategian uudelleenarviointia ja jalkauttamista, palvelukeskusten perustamista, ja monenlaista ongelmanratkaisua. Kouhi on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen itsenäisenä yrittäjänä, kouluttajana ja konsulttina.
Mikko Koria
Mikko Koria toimii professorina ja Design Innovation Instituten johtajana Loughborough University Londonissa ja vierailevana professorina Aalto-yliopistossa.
Mikko Korialla on yli kahdenkymmenenviiden vuoden kokemus johtamiskäytännöistä ja tutkimuksesta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viime aikoina hän on suuntautunut innovaatioiden ja niihin liittyvän kyvykkyyksien hallinnan, suunnittelun ja johtamisen tutkimuksen sekä kansainvälisten kehitysprojektien pariin.
Hän on tehnyt tutkimusta, luennoinut ja opettanut laajasti suunnittelun, kulttuurin ja kauppatieteiden aloilla eri yliopistoissa ja tiedekunnissa Suomessa, Kiinassa, Japanissa, Brasiliassa ja Isossa-Britanniassa. Koria on työskennellyt laajasti monenlaisten yritysten kanssa, monikansallisista yrityksistä ja pk-yrityksistä startupeihin sekä julkisen sektorin toimijoihin useissa maissa ja kansainvälisissä organisaatioissa, kuten EU:ssa, UNICEF:issa ja Maailmanpankissa.
Mikko Korialla on tohtorin tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta, MBA-tutkinto Westminsterin yliopistosta ja diplomi-insinöörin tutkinto Helsingin teknillisestä korkeakoulusta.
Sisältöjä projektinhallinnasta
Ota meihin yhteyttä
Tulevaisuuden liiketoiminta on projektimuotoista
Organisaatioiden liiketoiminta muodostuu yhä useammin projektiliiketoiminnasta tai projektit ovat keskeinen osa organisaation toimintatapaa. Projektien johtaminen ja projekteissa toimiminen ovatkin yhä keskeisempiä työelämän taitoja.
Tavoitteiden saavuttamista johdetaan yksittäisissä projekteissa, mutta eri projektien välinen priorisointi ja työmäärien ohjaaminen on monesti vaikeaa. Erityisen haastavia hallita ja johtaa ovat moniprojektiympäristöt sekä suuret vaativat hankkeet. Globaalisti on arvioitu, että noin yksi kolmasosa suurista projekteista ylittää arvioidut kustannukset.
Projektijohtaja sitouttaa osapuolet projektiin
Projektijohtajan tärkeimpiä tehtäviä on sitouttaa eri osapuolet projektin toteutuksen eduksi ja rakentaa luotettavasti aikataulussa toimiva, läpi projektin koossa pysyvä tiimi kaikkien projektisidosryhmien ympärille. Tämä edellyttää projektinjohdolta kykyä soveltaa projektinhallinnan tietoja, taitoja ja menetelmiä käytännössä halutun tavoitteen saavuttamiseksi.
Projektijohtajalta vaaditaan osaamista sekä projektinhallinnasta, johtamisesta sekä asiakaslähtöisyydestä. Mitä suurempi projekti on kyseessä, sen enemmän näiden kaikkien kolmen asian osaaminen korostuu.
Tiimin, sidosryhmien ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen
Projektin johtaminen keskittyy projektitiimin sekä projektin läheisten roolien johtamiseen. Hyvä johtaminen alkaa jo ennen projektin käynnistymistä projektitiimin valinnalla ja jatkuu sen päättymisen jälkeen varmistamalla, että projektitiimin jäsenet saavat uusia haasteita seuraavissa projekteissa ja heidän osaamisensa on karttunut. Kolmas näkökulma on asiakaslähtöisyys. Projektin tilaajat tai omistajat haluavat viime kädessä hyötyjä projektin lopputuloksena. Näiden hyötyjen ja tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden toteuttaminen on asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan tarpeet ja toiveet saattavat muuttua projektin aikana ja ymmärtämällä tämän, projektijohtaja pystyy luovimaan projektinaikaisten päätösten kanssa oikeaan suuntaan. Näin hän takaa projektin omistajille, sidosryhmille ja asiakkaille mahdollisuuden projektin kautta suunniteltujen hyötyjen saavuttamiseen eikä vain projektin sisäisten tavoitteiden saavuttamisen.
Projektin onnistunut vetäminen vaatii kasvua projektipäälliköstä projektijohtajaksi. Projektipäällikön keskeisenä ajatteluna ja kohderyhmänä on erityisesti projektitiimi. Projektipäällikön tulee ymmärtää projektin menetelmät ja miten eri tavoilla projekti voi saavuttaa lopputuloksen. Projektin suunnitteleminen, työpakettien määrittely ja aikatauluttaminen sekä etenemisen seuraaminen ovat olennainen osa osaamista ja kokemusta. Projektijohtajan tulee kasvaa projektitiimin johtamisesta koko projektin sidosryhmän johtamiseen. Hänen tulee pystyä keskustelemaan ohjausryhmän ja asiakkaiden kanssa heidän tavoillaan ja kielellään, sekä ymmärtää laajemmat tavoitteet ja miten kukin projekti liittyy yrityksen tai ohjelman tavoitteisiin ja prioriteetteihin. Näin hän pystyy myös edistämään oman projektinsa menestysmahdollisuuksia ja projektitiimin osaamisen kasvamista.
Toimivat työkalut ja menetelmät projektisuunnittelun onnistumisen perustana
Suomessa monet kehitystoimet menevät eteenpäin projektien välityksellä. Projektien onnistumiseen vaikuttavat eri osapuolten intressien yhteensovittaminen, laajuuden määrittäminen, resurssien hallinta, aikatauluhallinta, hankintaosaaminen, viestintä sekä kyky ylläpitää epävarmuudessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteenmukaista toimintaa. Projektinjohtamisessa on tärkeää tuoda esiin, miksi tehdään sitä, mitä tehdään.
Parempi näkyvyys projektiorganisaatioon ja organisaation alihankkijoihin parantaa projektitavoitteiden suuntaista toimintaa. Tämä on mahdollista saavuttaa tarkoituksenmukaisilla projektityökaluilla ja projektinhallintamenetelmillä. Onnistunut johtajuuden ilmiön rakentaminen näkyy hyvänä yhteishenkenä ja projektiorganisaatiokulttuurin toimivuutena. Kun tämä yhdistyy teknologiaan ja projektimenetelmiin, projektilla on edellytykset onnistua suunnitellun mukaisesti.
Onnistunut projektinjohtaminen on kilpailuetu
Projektitoiminnan lisääntyessä organisaation on pohdittava, miten se järjestää kaiken projektitoimintansa. Hyvin hoidettuna organisaatiotason projektien johtaminen voi toimia kilpailuetuna liiketoiminta-alan muihin toimijoihin nähden. Tämä tarkoittaa sellaisia yksittäisen projektinhallinnan yläpuolella olevia mekanismeja, joiden avulla organisaatio nostaa projektitoimintansa kypsyysastetta ja saa aikaan haluttua tulosta. Keskeistä on pohtia, miten projektit kytketään organisaation palveluihin ja tuotehallintaan.
Ketterät menetelmät projektinhallinnassa
Ketterät toimintamallit, kuten Agile ja Scrum, eivät korvaa perinteistä projektinjohtamista. Toimintamalleilla on oma paikkansa ja aikansa riippuen projektin luonteesta sekä yrityksen tavasta toimia. Projektinjohdon pätevyys nouseekin merkitykselliseksi valittaessa eri projektityypeille sopivaa projektinhallintatapaa.
Projektinjohtajuus on ihmisten johtamista
Projektityön lisääntyessä ihmisten perinteiset toimenkuvat muuttuvat ja projektityöstä tulee pysyvä osa työnkuvaa. Projektinjohtajuuden painopiste siirtyy pelkästä projektivastuusta myös henkilöstövastuuseen. Hyvän projektinjohtajan on ymmärrettävä oma johtamisprofiilinsa, edistettävä luottamuksen ilmapiirin kehittymistä sekä projektiryhmässä ja ohjausryhmässä että muissa sidosryhmissä ja tutustuttava erilaisten ihmisten erilaisiin motivaatiotekijöihin, joiden avulla saa ihmiset antamaan parhaansa.
Johtajuus projekteissa kehittää moniulotteista kokonaisuuksien hallintaa ja samanaikaista, eri sidosryhmissä toimivien ihmisten johtamista. Kaikki lähtee omasta itsetuntemuksesta, erilaisuuden ymmärtämisestä, tilannetajusta ja vuorovaikutuskyvystä.
Projektinhallintaan ja johtamiseen liittyviä määritelmiä
Projekti: Ainutkertainen, ajallisesti, kustannuksiltaan ja laajuudeltaan rajattu kokonaisuus, joka tähtää ennalta määritettyyn päämäärään monimutkaisten ja toisiinsa liittyvien tehtävien avulla. Projektilla on selkeä alku ja loppu, ja se keskittyy määritellyn lopputuloksen saavuttamiseen suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Projektit ovat tyypillisesti alimmalla organisatorisella tasolla projekteista, ohjelmista ja projektisalkuista koostuvissa järjestelmissä.
Projektinhallinta: Resurssien organisointia ja hallintaa siten, että projekti voidaan saattaa päätökseen suunnitellun sisällön, laadun, aikataulun ja budjetin mukaisesti. Projektinhallinnan tavoitteena on varmistaa, että projektin tavoitteet täyttyvät asianmukaisesti ja että projektin toteutusta seurataan ja ohjataan tehokkaasti.
Projektisalkku: Kokoelma projekteja, ohjelmia, osasalkkuja ja toimintoja, joita johdetaan ryhmänä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektisalkun avulla pyritään ylläpitämään ja kehittämään projektitoiminnan ja strategisten tavoitteiden välistä linjausta. Projektisalkkua pidetään tyypillisesti korkeimmalla organisatorisella tasolla projekteista, ohjelmista ja projektisalkusta koostuvissa järjestelmissä.
Projektisalkun hallinta ja johtaminen (salkkujohtaminen): Projektisalkun hallintaa ja johtamista salkulle asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä tavoitteena on ohjata projekteissa ja ohjelmissa tehtävää työtä tukemaan organisaation strategisia tavoitteita, optimoida resurssien käyttöä ja pienentää riskejä. Projektien sijoittaminen salkkuun auttaa johtamaan kokonaisuutta ja varmistamaan yhteisten linjausten toteutumista.