Rakennetun ympäristön koulutukset: Osaamista muutokseen
Murros tarjoaa mahdollisuuksia niille, joilla on tarvittava osaaminen. Olemme tukeneet rakennetun ympäristön asiantuntijoita ja organisaatioita muutoksessa jo puolen vuosisadan ajan.
Koulutuksissamme yhdistyvät tutkimukseen perustuva akateeminen tieto, alan johtavien asiantuntijoiden näkemykset ja osallistujien käytännön kokemukset. Vuorovaikutteiset menetelmät varmistavat, että koulutus vastaa ajankohtaisiin kehittymistarpeisiin ja auttaa suuntamaan kohti tulevaisuuden rakennettua ympäristöä. Joitain koulutuksiamme voi hyödyntää myös FISE-pätevyyksien hankinnassa.
Aalto EE on tukenut rakennetun ympäristön ammattilaisia jo lähes 60 vuoden ajan. Koulutuksemme keskittyvät yhdyskuntasuunnitteluun, kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen ja liikennesuunnitteluun. Aaltolaisuus ja sen ytimessä oleva poikkitieteellisyys, kestävä kehitys, vastuullisuus, muotoiluosaaminen, yrittäjyys ja innovaatiot ovat koulutusohjelmiemme keskiössä.
Millaista osaamisen kehittämistä etsit?
Lue asiakkaidemme kokemuksia
Taina Kokkarinen ja Tuukka Hartikka
Helen Oy"On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, mihin muutos on menossa. Hydrogen Business Basics -koulutus tarjoaa siihen erinomaiset lähtökohdat."
Tommy Ulmanen
Liikennejärjestelmäasiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus"Liikennejärjestelmätyö-ohjelma oli erittäin hyvin valmisteltu kokonaisuus, jossa joka ikinen opintojakso oli tähtihetki. Sain arvokasta perspektiiviä ajankohtaisiin ilmiöihin, hyödyllisiä työkaluja ja..."
Juho Koskinen
Kiinteistökehityspäällikkö, eQ Varainhoito"Koulutus oli silmiä avaava kokemus. Se laajensi ymmärrystäni yhdyskuntasuunnittelun merkityksestä."
Sanni Tuomainen
"Sain paljon uutta tietoa yhdyskuntasuunnittelusta ja kaupunkitutkimuksesta – ja samalla mainion verkoston alan rautaisista ammattilaisista."
Anna Tapio
"Oivalsin, kuinka rikas, monisyinen ja monitasoinen kokonaisuus yhdyskuntasuunnittelu on."
Arvioitu opiskeluaika n. 27 tuntia
Tutustu kouluttajiimme
Jari Ylitalo
TkT Jari Ylitalo toimii johtajuuden yliopistonlehtorina Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa sekä Aalto Ventures Programissa.
Hän opettaa erityisesti maisterivaiheen opiskelijoita johtajuuden, tiimityön ja itsensä johtamisen teemoissa.
Ylitalon pedagogisessa lähestymistavassa korostuu dialoginen ja voimavarakeskeinen näkökulma. Hän toimii myös työnohjaajana, valmentajana ja työyhteisösovittelijana. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus johtajien, johtoryhmien ja organisaatioiden valmentamisessa ja kehittämisessä sekä yrityksissä, että julkisissa organisaatioissa.
Tutkimuksessaan Ylitalo on keskittynyt johtajien ja johtajuuden kehittämiseen ja erityisesti ohjauksellisten, voimavarakeskeisten ja dialogisten kehittämistapojen vaikuttavuuden tutkimiseen. Lisäksi hän on tutkinut yritysten ja organisaatioiden välisten yhteistyö- ja kumppanuussuhteiden sosiaalista dynamiikkaa ja kehittämistä sekä verkostojohtamista ja verkostomaisen toimintatavan kehittämistä.
Antti Peltokorpi
Antti Peltokorpi on rakentamisen tuotantotalouden apulaisprofessori Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.
Peltokorpi on erikoistunut palveluinnovaatioiden, palveluiden tuotantostrategioiden ja toiminnanohjauksen tutkimukseen. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat muun muassa prosessien tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen, asiakasarvoon perustuvat liiketoimintamallit sekä rakennetun ympäristön mahdollistamat liiketoimintaverkostot ja toimitusketjut. Tutkimusmenetelmistä ja -metodeista hänelle tutuimpia ovat kvantitatiiviset analysointimenetelmät, mallintaminen sekä tapaustutkimukset.
Hän on toiminut puhujana useissa kansainvälisissä johtamisen konferensseissa ja ollut kirjoittajana useissa tieteellisissä artikkeleissa ja julkaisuissa. Tutkimustyön lisäksi hän on toiminut asiantuntijana useissa palveluprosessien ja toimitilojen kehittämishankkeissa kunnissa, sairaanhoitopiireissä, säätiöissä ja yrityksissä.
Aiemmin Peltokorpi on työskennellyt BIT-tutkimuskeskuksen johtajana Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden laitokselta vuonna 2005 ja väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2010.
Matti Kuittinen
Tekniikan tohtori Matti Kuittinen on kestävän rakentamisen professori Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.
Hänen tutkimuksensa käsittelee rakentamisen ilmastovaikutuksia ja hiilen kiertoa rakennetussa ympäristössä sekä uusia rakentamisen materiaaleja ja ratkaisuja.
Työskennellessään ympäristöministeriössä Kuittinen kehitti rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän sekä käynnisti pohjoismaiden oman Bauhaus-ohjelman. Arkkitehtinä hän on osallistunut useisiin kestävän kehityksen koerakennushankkeisiin sekä toiminut rakentamisen asiantuntijana humanitaarisissa operaatioissa.
Olli Seppänen
Olli Seppänen on rakentamisen tuotantotalouden professori Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.
Hän on työskennellyt useita vuosia rakennustuotannon ja rakennustalouden tutkimus-, koulutus- ja kehitystehtävissä sekä kotimaassa että ulkomailla. Seppänen on vienyt aktiivisesti maailmalle Suomen korkeatasoista rakennusalan johtamisosaamista. Hän on toiminut vuosittain luennoitsijana muun muassa Stanfordin ja Berkeleyn yliopistoissa ja kehittänyt samalla uusia innovatiivisia opetusmenetelmiä. Hän vieraili Stanfordin yliopistossa stipendiaattina vuosina 2005–2006. Seppänen kirjoitti yhdessä australialaisen professorin Russell Kenleyn kanssa oppikirjan Location-Based Management System for Construction (LBMS).
Seppänen on toiminut aktiivisesti kansainvälisessä International Group of Lean Constructionissa, jossa hän toimi vuoden 2015 konferenssin tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana.
Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 2001 ja väitteli tekniikan tohtoriksi rakennustuotannon ja –talouden alalta vuonna 2009 Teknillisestä korkeakoulusta.
Jukka Heinonen
Jukka Taneli Heinonen työskentelee kestävän rakennetun ympäristön professorina Islannin yliopiston rakennus- ja ympäristötekniikan tiedekunnassa.
Heinonen on erikoistunut kestävän kehityksen haasteisiin yhteisörakenteissa ja elämäntavoissa. Hänen tärkeimpiä tutkimusalueitaan ovat kulutukseen perustuva kaupunkien hiilijalanjälki ja vähähiiliset kaupunkiasutukset.
Jukka Heinonen on kehittänyt tutkimuslähestymistapoja ja analyysimenetelmiä erityisesti rakennetun ympäristön epäsuorien ja ulkoistettujen päästöjen mallintamiseen. Hän on yksi maailman 1000 suurimmasta ilmastonmuutostutkijasta Reutersin vuonna 2021 julkaisemassa listassa, ja tuoreessa tutkimuksessa hänet nimettiin maailman 10 parhaan hiilijalanjälkitutkijan joukkoon.
Heinonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta ja tohtoriksi Aalto-yliopistosta Helsingissä.
Laura Arpiainen
Aalto-yliopistossa toimiva terveys- ja hyvinvointiarkkitehtuurin professori Laura Arpiainen toimii myös Sotera -tutkimusryhmän johtajana.
Photo: Aalto University / Jaakko Kahilaniemi
Sisältöjä rakennetusta ympäristöstä
Ota meihin yhteyttä
Megatrendit muuttavat rakennettua ympäristöä
Megatrendit, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio, vaikuttavat merkittävästi rakennettuun ympäristöön. Rakennusten energiatehokkuus edellyttää energiankäytön minimointia koko elinkaaren ajan sekä kiertotalouden periaatteiden huomioimista materiaalivalinnoissa. Kaupungistumisen myötä valtaosa maailman ihmisistä elää kaupunkimaisissa ympäristöissä, mikä korostaa hyvän yhdyskuntasuunnittelun ja liikennesuunnittelun merkitystä laadukkaan asuin- ja toimintaympäristön luomisessa.
Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet näiden haasteiden ratkaisemisessa ovat vielä osin kartoittamatta, mutta alustatalouden, jakamistalouden ja kiertotalouden liiketoimintamallit uudistavat jo nyt liikkumista, asumista ja rakentamista.
Digitalisaatio: Yhteiskunnallinen murros
Digitalisaatio ei ole vain digitaalisia työkaluja, vaan yhteiskunnallinen murros, joka muuttaa elämäämme ja työtämme. Kaupungistuminen on luonut edellytykset digitalisaation edistyneimmille sovelluksille. Tiivis asuminen helpottaa logistiikkaa ja mahdollistaa uusien palveluiden, kuten julkisen liikenteen sovellusten ja kaupunkipyörien, käytön. Digitalisaatio on myös mahdollistanut uudenlaisen urbaanin sosiaalisuuden ja aktivismin, mikä heijastuu asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun.
Suunnittelijan on hallittava vuorovaikutteiset suunnittelumenetelmät ja ymmärrettävä loppukäyttäjän tarpeet. Samalla tekoäly luo suunnittelulle uusia, pitkälti vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia. Digitalisaatio helpottaa tiedonjakoa ja lisää läpinäkyvyyttä rakennusprojekteissa, mikä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennetun ympäristön tietomalli (BIM) digitalisoi suunnittelussa tarvittavan tiedon ja muokkaa koko suunnittelukulttuuria.
Rakentaminen ja ilmastonmuutos: Vähähiilisiä ratkaisuja
Rakennetun ympäristön rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on ratkaiseva. Puurakentaminen, energiankäytön optimointi ja uusiutuvat energianlähteet ovat avainasemassa hiilipäästöjen vähentämisessä. Parempi maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ovat myös tärkeitä, sillä kaupungistumisen myötä suurin osa hiilijalanjäljestämme syntyy kaupungeissa. Kaupunkivihreä ja hiilikädenjälki ovat nousevia teemoja, jotka korostavat luonnon roolia kaupunkiympäristössä. Etätyö ja liikkumisen vaihtoehtojen monipuolistuminen ovat esimerkkejä digitalisaation mahdollistamista kestävistä ratkaisuista.