Kostyantyn Kyrychenko tutustui Aalto-yliopistoon ja suomalaisiin kollegoihin jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt yhteys on syventynyt, kun Kyrychenko toimii Kyiv School of Economicsin kansainvälisestä yhteistyöstä vastaavana vararehtorina ja kehittää mikrokredentiaaliohjelmia yhteistyössä Aalto EE:n kanssa.
Mikrokredentiaalit ovat tiiviitä, tiettyihin taitoihin keskittyviä opintojaksoja, joiden avulla osaamista voi päivittää kokonaisia tutkintoja tehokkaammin.
”Aalto EE:llä on osaamista mikrokredentiaalien kehittämisessä. He ymmärtävät hyvin tällaisten kurssien pedagogiikkaa. Etsimme hyviä käytänteitä ja sovellamme niitä Ukrainaan”, Kyrychenko kertoo.
|
|
|
”Olemme tietenkin hyvin optimistisia ja toiveikkaita – muuten emme pysyisi resilienteinä", kiovalaisen yliopiston vararehtori Kyrychenko toteaa. |
Ukrainassa on nyt akuutti tarve tehokkaalle täydennyskoulutukselle. Pitkittynyt sota Venäjän kanssa on paitsi tuhonnut kaupunkeja, infrastruktuuria ja elämiä, myös katkaissut monien rintamalle kutsuttujen ukrainalaisten opinnot ja urat. Lisäksi ukrainalaisinsinöörit tarvitsevat päivitettyä teknologista osaamista – ei vain sodan, vaan myös jälleenrakennuksen tarpeisiin.
”Ukrainassa on tapahtunut valtava ihmisten ja yritysten muuttoliike. Ihmiset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja ammattinsa, tarvitsevat uudelleenkoulutusta. Mikrokredentiaalit ovat erittäin käytännöllinen työkalu tähän tarkoitukseen. Uutta osaamista voi omaksua jo kahdessa tai kolmessa kuukaudessa”, Kyrychenko kuvailee.
”Kun veteraanit palaavat rintamalta, he tarvitsevat näitä uudelleenkoulutusohjelmia ja uusia ammatillisia polkuja.”
Erityisen nopeasti kehittyvät nyt teknologian alat, joilla on käyttöä niin puolustusteollisuudessa kuin rauhan oloissa.
Kyiv School of Economics hakee Aalto-yliopistolta osaamista myös startup-yhteistyöhön ja sijoittajakentän kanssa toimimiseen.
”Sijoittajat eivät ole kovin innokkaita sijoittamaan maahan, joka on sodassa. Se on haaste. Mutta kun jälleenrakennuksen aika koittaa, Ukrainasta tulee erittäin kiinnostava sijoituskohde – ja jo nyt se tarjoaa hedelmällisen maaperän uusille innovaatioille ja teknologiselle kehitykselle”, Kyrychenko uskoo.
Erityisen nopeasti kehittyvät nyt teknologian alat, joilla on käyttöä niin puolustusteollisuudessa kuin rauhan oloissa. Kyrychenko mainitsee esimerkkeinä drooniteknologian ja sähkönsiirtoon liittyvän tehoelektroniikan.
”Aalto-yliopistossa on kehitetty kursseja, joilla yhdistyvät innovaatioajattelu ja liiketoiminnan tarpeet. Joitain parhaista käytänteistä voidaan hyödyntää sellaisenaan, toisia taas täytyy räätälöidä Ukrainan kontekstiin sopiviksi.”
Toimiva yhteistyö yritys- ja sijoittajakentän kanssa on akateemisten innovaatioiden elinehto.
”Meidän täytyy kehittää kykyämme kommunikoida ja tehdä yhteistyötä potentiaalisten sijoittajien kanssa. Meidän on opittava paketoimaan ideat ja projektit houkuttelevasti. Tässä Aalto-yliopistolla on meille varmasti paljon annettavaa”, Kyrychenko uskoo.
Sota on myös haastanut yliopistojen roolia yhteiskunnassa – tai tarjonnut niille uusia tehtäviä.
”Monet sidosryhmät – veteraanit, valtionjohto, yritykset – kääntyvät nyt yliopistojen puoleen. Yliopistot ovat ainutlaatuisia instituutioita, koska ne yhdistävät tiedon ja käytännönläheiset innovaatiot. Juuri tällaista tutkimusosaamista tarvitaan sodan aikana: kaiken strategisen suunnittelun ja ennakoinnin täytyy perustua tutkittuun dataan”, Kyrychenko korostaa.
"Heti sodan loputtua meidän on oltava valmiita ottamaan suuri harppaus Ukrainan kehityksessä."
Insinöörien lisäksi osaamisen päivittämistä tarvitaan myös muilla akateemisilla aloilla. Kyiv School of Economicsissa valmistaudutaan esimerkiksi syventyvään EU-integraatioon kouluttamalla juristeja kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiksi.
”Toisaalta meidän täytyy reagoida käsillä olevaan tilanteeseen, toisaalta valmistautua tulevaan”, Kyrychenko sanoo.
”Heti sodan loputtua meidän on oltava valmiita ottamaan suuri harppaus Ukrainan kehityksessä. Silloin meidän on osattava hyödyntää uusinta teknologiaa – ja osattava kehittää sitä itse, myös tekoälyn muodossa, jälleenrakennuksen tarpeisiin.”
Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii myös oikeanlaista ajattelutapaa.
”Olemme tietenkin hyvin optimistisia ja toiveikkaita – muuten emme pysyisi resilienteinä.”
