Kaupunkisuunnittelussa on käynnissä jatkuva muutos, jota kirittää niin yhteiskunnan yleinen digitalisaatio kuin sen myötä uudistuva lainsäädäntö. Esimerkiksi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYHTI otetaan Suomessa käyttöön vaiheittain 1.1.2024 alkaen.
Lahden kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki ja paikkatietopäällikkö Anna-Leena Rouhiainen ovat yhtä mieltä siitä, että rakennetun ympäristön digitalisaatio on ennen kaikkea muutosjohtamishaaste.
”Kun työskentelytavat ja ammatti-identiteetit uudistuvat kaupunkisuunnittelussa, tarvitaan kirkas visio siitä, mitä tavoitellaan, ja vankkaa muutosjohtamistaitoa”, Johanna Palomäki sanoo.
”Kuntien digivalmiuksissa ja resursseissa on isoja eroja eri puolilla Suomea. Meillä Lahdessa tilanne on melko hyvä, mutta osalle kuntia on luvassa aivan uudet toimintamallit. Ei siihen kannata heittäytyä ilman selkeää näkemystä tulevasta”, Anna-Leena Rouhiainen lisää.
Aalto EE:llä muun muassa YTK:n Pitkä kurssi – Yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaohjelmaa ja Tietojohtaminen kaupunkisuunnittelussa -koulutusohjelmaa luotsaava Timo Heikkinen komppaa Palomäen ja Rouhiaisen näkemyksiä:
”Digitalisaatio saa monet kääntämään katseensa ensimmäisenä teknologiaan ja työntekijöiden valmiuksiin käyttää uusia työkaluja. Muutosjohtamisen merkitys jää taka-alalle, tai se jopa sivuutetaan. Unohdetaan, että työkalujen ja työskentelytapojen muutos vaikuttaa koko työkulttuuriin”, Timo Heikkinen toteaa.
Digitalisaatio saa monet kääntämään katseensa ensimmäisenä teknologiaan ja työntekijöiden valmiuksiin käyttää uusia työkaluja. Muutosjohtamisen merkitys jää taka-alalle, tai se jopa sivuutetaan."
”Johtajat pitää saada alusta alkaen proaktiivisesti digimuutokseen mukaan: uudistamaan kaupunkisuunnittelun työkulttuuria, toimintatapoja ja prosesseja yhdessä asiantuntijoiden kanssa”, Timo Heikkinen alleviivaa.
Rullaava yleiskaavaprosessi ja paikkatietoon kytkettyä tietoa
Suomessa on monta kaupunkia, joita voi kutsua kaupunkisuunnittelun digitalisaation uranuurtajiksi. Yksi niistä on erityisesti ympäristöhankkeissa kunnostautunut, kestävän kehityksen edelläkävijä Lahti.
Lahdessa luotiin ensimmäisenä Suomessa jatkuvasti rullaava, valtuustokausittain päivittyvä digitaalinen yleiskaavaprosessi, joka on vahvasti sidottu kaupungin strategiaan. Yleiskaavatyön kanssa samaan prosessiin on tuotu mukaan myös kestävän kaupunkiliikkumisen prosessi. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Lahden suunta.
”Olemme miettineet paljon sitä, miten tieto virtaa kaupunkisuunnittelun eri prosessien läpi ja jalostuu matkalla. Mikä tuottamamme tiedon elinkaari on, ja miten sitä voisi hyödyntää vielä enemmän? Ideana on, että Lahden suunta -työ ohjaa Lahtea kaupungin strategian mukaisesti entistä kestävämmäksi ja viihtyisämmäksi kaupungiksi”, Johanna Palomäki kertoo.
Lahti on kunnostautunut myös viemällä kaavoituksessa tarvittavaa lähtötietoa mahdollisimman paljon kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta tieto on saatavilla sijaintipohjaisesti.
Paikkatietojärjestelmässä saa karttaa klikkaamalla esiin kyseiseen sijaintiin liittyvää tietoa: muun muassa alueen asukasmäärän, tietoa siitä, mitä palveluita alueelta löytyy, ja mikä alueella on arvokasta.
Näin varmistetaan se, ettei tieto unohdu yksittäisiin raportteihin, ja autetaan suunnittelijoita ottamaan huomioon eri näkökulmia työssään. Järjestelmässä voi tarkastella eri kategorioiden aineistoja päällekkäin, ja sinne on viety myös asukkailta kerättyä tietoa, jolloin sitä tulee todennäköisemmin hyödynnettyä suunnittelussa.
”Kaikkien työ helpottuu, kun tieto on kartalla sijaintipohjaisesti. Sen myötä pystymme työskentelemään myös entistä enemmän vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Seuraava ponnistus on viedä digitaaliset kaavat kansalliseen tietomallimuotoon”, Anna-Leena Rouhiainen suunnittelee.
Lahden kaupungin ylimmän johdon asenne kaupunkisuunnittelun digimuutokseen saa Palomäeltä ja Rouhiaiselta paljon kiitosta. Johto on antanut hankkeille täyden tukensa, mutta myös asiantuntijoille sopivasti vapautta ja vastuuta kehittää asioita parhaaksi näkemällään tavalla.
”Sekin on iso osa tiedolla johtamista, että ymmärtää osallistaa substanssiosaajat ja kuuntelee asiantuntijoita, joilla on aiheeseen paras asiantuntemus – muttei jätä heitä yksin edistämään muutosta ilman tarvittavia resursseja ja johdon tukea”, Johanna Palomäki korostaa.
Jos se onnistuu Lahdessa, se onnistuu myös muualla
Lahdessa tähän mennessä tehty työ on Palomäen ja Rouhiaisen mukaan vasta alkusoittoa.
Keskeinen ratkaistava kysymys on se, miten työtä oikeasti johdetaan ja tehdään niin, että se perustuu mahdollisimman hyvään ja ajantasaiseen tietoon?
”Järjestelmien lisäksi meillä on oltava toimintatavat ja prosessit kunnossa. Tietojohtaminenkin on ihmisten johtamista. Ei riitä, että olennainen ja laadukas tieto löytyy paikkatietojärjestelmästä, sitä tietoa on osattava myös hyödyntää”, Johanna Palomäki sanoo.
Järjestelmien lisäksi meillä on oltava toimintatavat ja prosessit kunnossa."
”Erityisesti tavoitteiden asettamisessa ja mittaamisessa meidän on oltava paljon viisaampia. Meidän pitää tunnistaa, mitä tietoa prosesseistamme nyt syntyy – ja keksiä, kuinka voimme kehittää prosessejamme niin, että tuotamme dataa, jolla voimme mitata strategisten tavoitteidemme saavuttamista”, Anna-Leena Rouhiainen visioi.
Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYHTI tulee myös osaltaan vaikuttamaan siihen, miten Lahden kaupunkisuunnittelussa jaetaan ja hyödynnetään tietoa.
”Me muutamme prosessejamme, jotta pystymme tuottamaan Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tietoa. Siinäkin on työsarkaa – mutta teknisestä näkökulmasta se on vain yksi tiedonhallinnan sivuvirta. Paljon isompi kysymys on se, miten RYHTI vaikuttaa työtapoihin ja suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Nähdäänkö se uhkana vai mahdollisuutena? Tukahduttaako se luovuuden vai helpottaako se työtä?” Anna-Leena Rouhiainen kuvailee.
Palomäki ja Rouhiainen korostavat, että se mikä onnistuu Lahdessa, onnistuu myös muualla.
”Keskisuurena kaupunkina olemme aika hyvä tapausesimerkki. Jos jokin digi-idea onnistuu meillä, se todennäköisesti onnistuu myös meitä pienemmissä ja suuremmissa kunnissa. Kyse on ennen kaikkea tahdosta ja johtamisesta”, Johanna Palomäki toteaa.
”Onneksi RYHTI otetaan käyttöön pitkällä siirtymäajalla. Yhdenkään organisaation ei tarvitse yksin selättää sen tuomia haasteita. Pienemmillä kunnilla on toki pienemmät resurssit – mutta etuna ketterä organisaatio. Halutessaan he voivat odottaa ja seurata kehitystyötä tekevien kuntien kokemuksia ennen muutostyön aloittamista omassa kunnassa”, Anna-Leena Rouhiainen huomauttaa.
Miten suunnittelutyö muuttaa muotoaan?
Kaupunkisuunnittelun toimintaympäristö muuttuu nyt niin nopeasti, että kaikki alan ihmiset elävät hienoisessa epävarmuudessa.
”On vaikea arvioida, miltä kaupunkisuunnittelu näyttää viiden tai kymmenen vuoden päästä. Miten tietomallit, ohjelmistorobotiikka ja tekoäly muuttavat suunnittelutyötä? Entä digilainsäädäntö? En usko, että digitalisaatio vie meiltä työpaikkoja, mutta se vaikuttaa aivan varmasti siihen, millaisia taitoja alalla tarvitaan jatkossa”, Anna-Leena Rouhiainen mainitsee.
”Kyllä, digimuutos on myös iso henkilöstöjohtamishaaste”, Johanna Palomäki myöntää.
”Rekrytoin juuri uutta kaavoitusarkkitehtia ja minulla on hieno tilanne: neljä hyvää kandidaattia. Yksi heistä osaa koodata. Kuinka paljon painoarvoa minun tulisi laittaa tälle taidolle? Tarvitsemmeko me osaajan, jolta sujuu näppärästi paitsi 3D-mallinnus, myös koodaus?” Johanna Palomäki pohtii.
”Vai pitäisikö painottaa luovuutta: kykyä luoda erityisen houkuttelevia asuinalueita? Tai sitä, että ihminen on innokas ja kyvykäs oppimaan uutta, kun uusia taitoja tarvitaan? Nämä ovat isoja kysymyksiä”, Anna-Leena Rouhiainen sanoo.
Timo Heikkinen tähdentää, että vastaavia kysymyksiä pohditaan nyt liki kaikissa Suomen kunnissa:
”Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Miten annetaan vapautta ja vastuuta niille, jotka ovat halukkaita kehittämään ja kehittymään – muttei myöskään unohdeta tukea heitä, joille digimuutos on haastavaa? Koko kaupunkisuunnittelukulttuuri on uuden edessä. Rakennetun ympäristön digimuutos on valtava muutosjohtamishaaste, joka kattaa niin ihmiset, prosessit, työkalut kuin toimintaympäristön”, Timo Heikkinen kiteyttää.
Aalto EE:n uusi Tietojohtaminen kaupunkisuunnittelussa -koulutus auttaa löytämään vastauksia siihen, miten rakennetun ympäristön digitalisaatio etenee ja muuttaa työkulttuuria. Koulutuksessa ei keskitytä digitalisaation teknisiin kysymyksiin, vaan siihen miten digimuutosta voi johtaa – ja mitä muiden kuntien kokemuksista voi oppia. Tutustu ohjelmaan. »