Uuden oppimiselle ja taitojen kehittämiselle on nyt valtava kysyntä. Maailman muutosvoimat pakottavat yrityksiä ja organisaatioita pysymään kehityksen kelkassa.
Yritykset ovatkin ratkaisevassa roolissa osaamispääoman kasvattamisessa. Osaamisen kehittäminen on suoraan sidoksissa Suomen kilpailukykyyn ja kasvun ajureihin.
Aalto EE tunnetaan johtamiskoulutuksistaan, mutta teknologioiden, sääntelyn ja globaalin kilpailun keskellä johtamisen rinnalle yrityksissä on noussut uudenlaisia tarpeita osaamisen kehittämiselle.
Aalto EE:n visiona on uudelleenmääritellä oppiminen.
Aalto EE:n akateemisista asioista ja kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava johtaja Laura Sivula sanoo, että ihmiset oppivat jo nyt aivan valtavasti esimerkiksi generatiivisen tekoälyn työkalujen avulla. Meistä tulee koko ajan parempia oppijoita.
”Emme ehkä edes tiedosta, kuinka paljon oppimista tapahtuu. Rinnalle tarvitaan formaalimpia tapoja ja rakenteita, jotka tukevat oppimisen tunnistamista ja metodeja.”
“Itse koen, että tarvitsemme entistä enemmän akateemisia instituutioita ylläpitämässä älyllistä tasoa. Generatiivinen tekoäly ei korvaa oppimista. Se on nopeuttaja, ei ajattelija.”
Elämänlaajuisen oppimisen ytimessä on ajatus siitä, että ihminen oppii koko ajan erilaisissa konteksteissa.
Aalto-yliopisto on lanseerannut termin elämänlaajuinen oppiminen, joka kuvaa oppimisen todellisuutta ja tulevaisuutta.
Elinikäiseen oppimiseen liittyy lineaarinen käsitys siitä, että suoritetaan tutkinto ja mennään työelämään. Elämänlaajuisen oppimisen ytimessä on ajatus siitä, että ihminen oppii koko ajan erilaisissa konteksteissa.
Oppiminen voi olla informaalia, kuten podcasteja, webinaareja, erilaisia artikkeleita tai se voi olla oppimista, mikä tapahtuu vertaisryhmissä tai se voi yhtä lailla olla strukturoidumpaa ja pidempiaikaisempaa tutkintoon johtavaa oppimista.
“Me pyrimme siihen, että kaikkea oppimista pystyy käsittelemään modulaarisesti niin, että niistä voi pienemmistä paloista yhdistelemällä kasvattamaan isompia polkuja, jotka johtavat Aalto-yliopiston tunnustamiin laajempiin suorituksiin. Meidän on tehtävä oppimisesta niin helppoa, saavutettavaa ja mielekästä, että se on luonnollinen osa yritysten arkea.”
Oppimiselle ja uudistumiselle on kasvava paine, mutta samalla siihen käytettävä aika tai osaamisen kehittämisen resurssit organisaatioissa vaihtelevat. Siksi tarvitaan joustavuutta. Ikääntyvän kansan yhteiskunnallisesti rahoitettu toimintakin voi kaventua.
“Yhä useampi yksilö rahoittaa osaamisen kehittämistään itse. Siksi on tärkeää, että voit lähteä pienestä liikkeelle ja täydentää osaamista ajan myötä.”
|
|
| "Jos haluamme rakentaa yhteiskuntaa, joka säilyy vakaana geopoliittisten myllerrysten keskellä, osaaminen on paras turva. Se on myös paras vientituote", Sivula sanoo. |
Oppiminen ei saisi jäädä yksilön vastuulle. Sen on oltava strateginen valinta koko organisaatiolle, jos organisaatio haluaa varmistaa kilpailukyvyn.
Osaamisen kehittäminen ei saa jäädä myöskään HR-osastolle. Yritysten ja organisaatioiden täytyisi sisällyttää oppiminen liiketoimintastrategioihinsa ja rakentaa oppimista tukevaa kulttuuria.
Sivula muistuttaa, että osaamisen kehittämisen kulttuuri on suoraan sidoksissa kykyyn uudistua, houkutella osaajia ja kasvattaa liiketoimintaa. Se määrittää pysyykö yritys aallon harjalla vai putoaako se pois.
“Oppiminen on tämän päivän kasvun infrastruktuuri. Jos yritys ei panosta jatkuvaan täydennyskoulutukseen ja uuden oppimiseen, vaarana on, että se tippuu kelkasta teknologisessa kehityksessä ja tuottavuudessa. Jotta voimme hyödyntää teknologiaa suomalaisessa liiketoiminnassa, on ymmärrettävä, mitä osaamista sen hyödyntäminen edellyttää.”
Tällä hetkellä pohjoismainen johtajuus ja suomalaiset arvot ovat kovassa huudossa, joten olemme tosi cooleja ja suosittuja
Suomalaisten valtteja ovat keskinäinen luottamus, käytännöllinen älykkyys ja korkea sanoista tekoihin -asenne. Kun tähän yhdistyy teknologian hyödyntäminen ja strateginen oppiminen, syntyy resepti uudenlaiselle kasvulle.
“Meitä pidetään koulutuksen huippumaana, mutta kun katsotaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää, me olemme OECD-maiden keskivaiheilla. Meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä yliopistoissa. Toisaalta heillä, jotka haluavat oppia ja kehittyä, on jo korkeakoulututkinto taustalla.”
Heillekin pitää olla tarjolla jatkokehitysmahdollisuuksia. Tässä Aalto EE:n modulaarisilla opinnoilla on suuri rooli.
Sivula vaalii myös yliopistojen ja opetuksen yhteiskunnallista roolia: on tärkeää, että Suomi ja Eurooppa tuottavat osaamista kansallisella tasolla sen sijaan, että otettaisiin suoraan esimerkiksi amerikkalaisten yliopistojen verkkokursseja.
“Kun tuotamme oppimissisältöjä, niiden sisältö on relevanttia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa. Se tukee suomalaisia arvoja. Amerikka-keskeisyydestä on tullut terve siirtymä. Tällä hetkellä pohjoismainen johtajuus ja suomalaiset arvot ovat kovassa huudossa, joten olemme tosi cooleja ja suosittuja.”
