Vihreä siirtymä tuo uusia mahdollisuuksia kaikille toimialoille – "Tuotot voivat olla suuremmat kuin kustannukset"

Lähde: Boston Consulting Group ja Climate Leadership Coalition (CLC)

Yritykset ovat avainasemassa ilmastokriisin ratkaisuissa

Keväällä 2022 CLC:n toimitusjohtajana aloittanut Kaskinen on työskennellyt ilmastoasioiden parissa läpi uransa, yli parikymmentä vuotta.

Kauppatieteen opinnot loivat aikanaan pohjan ajattelulle, jonka mukaan ongelmia pystytään ratkaisemaan kaupallisin ratkaisuin. Kiinnostus luonnonarvojen ja hiilidioksidin hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä kohtaan heräsi jo tuolloin: mitä jos hinnan avulla pystyttäisiin tekemään siihen aikaan vielä pehmeästä kestävyyspuheesta sellaista, että sillä olisi suora vaikutus yrityksen tulokseen ja taseeseen?

Kaskisen pro gradu -tutkielma käsitteli tuolloin käynnistymässä ollutta Euroopan unionin päästökauppaa ja sitä, millaisia vaikutuksia sillä on yrityksiin.

”Silloin ei ehkä osannut ajatella, että menee viisitoista vuotta ennen kuin päästökauppa saadaan paikalleen niin, että sillä on jotain vaikutusta – mutta nythän sillä on ja se toimii erinomaisesti.”

Ratkaisujen täytyy olla sellaisia, jotka auttavat kaikkialla maailmassa eläviä ihmisiä tekemään fiksumpia valintoja ja järjestelmää muuttumaan."

Kaskisen motivaatiota asioiden verkkainen edistyminen ei syönyt. Ilmastokriisin ratkaisemisessa on aina kiehtonut se, että kyseessä on nimenomaan globaali haaste.

Kaskisen mielestä kriitikot ovat tavallaan oikeassa sanoessaan, ettei ole väliä, mitä Suomessa tehdään, ellei muualla panosteta riittävästi kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Pienen maan onkin tärkeä toimia osana globaalia, systeemistä kokonaisuutta, jossa pyritään kansainvälisesti toimiviin ja skaalautuviin ratkaisuihin.

”Niiden täytyy olla sellaisia, jotka auttavat kaikkialla maailmassa eläviä ihmisiä tekemään fiksumpia valintoja ja järjestelmää muuttumaan”, Kaskinen sanoo.

Suuryrityksillä on niin välineet ja resurssit kuin kannustimet toimia niin, että ratkaisuja voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Muun muassa kolmetoista vuotta ajatushautomo Demos Helsingissä työskennellyt Kaskinen onkin aina pitänyt yritysten kanssa työskentelyä kiinnostavana: ilmastokriisiä ei ratkaista ilman niiden panosta.

”Joka ikinen tieteen tuottama arvio siitä, mitä ilmastonmuutoksen suhteen pitää tehdä, on rajumpi kuin edellinen”

Kaskisen johtama CLC on Euroopan suurin ilmasto-businessverkosto ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Sen 96 organisaatiojäsentä työllistää maailmanlaajuisesti noin miljoona ihmistä. Yritysjäsenten markkina-arvo kattaa lähes 70 prosenttia Helsingin pörssistä.

Kaskinen on sekä CLC:ssä että Demos Helsingissä työskennellessään nähnyt, että suomalaisjohtajat ymmärtävät ilmastonmuutoksen ja päästövaikutusten vakavuuden ja ovat halukkaita toimimaan sen mukaisesti.

”Joka ikinen tieteen tuottama arvio siitä, mitä ilmastonmuutoksen suhteen pitää tehdä, on rajumpi kuin edellinen. Missään vaiheessa ei ole tullut sellaista viestiä, että hei – ei hätää, ei tämä ollutkaan ihan niin paha kuin ajateltiin.”

Vaikka ilmastonmuutos itsessään on suomalaisjohtajille tuttu aihe ja esimerkiksi päästövähennysten tarve ymmärretään laajasti, johtajilla on halu kasvattaa osaamistaan vastuullisuusasioihin liittyen.
 

"Meihin ihmisiin on onneksi rakennettu sisään sellainen ajatus, että mieluummin teemme hyvää myös ympäristölle ja toisillemme, jos se on mahdollista", Kaskinen sanoo. Kuva: CLC

Biodiversiteetin vahvistaminen – tai ainakin heikentämisen pysäyttäminen – sekä merien happamoituminen ovat elintärkeitä asioita, jotka tällä hetkellä puhuttavat yrityksissä. Miten esimerkiksi lajiston monimuotoisuutta voitaisiin vahvistaa niin, että se hyödyttäisi liiketoimintaa?

Päästöjen vähentämisen ohella moni yritysjohtaja pohtii nyt myös sitä, miten ne voisivat paremmin myös sitoa hiiltä. Pitkän aikavälin tavoitteena kun on, että ihmiskunta ottaisi enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin se sitä sinne laittaa.

Mitä nopeammin pystymme kasvattamaan omaa tuotantoamme, sitä nopeammin autamme maailmaa vähentämään päästöjä."

”Iso kysymys on, missä tässä on se kasvupotentiaali: mitä nopeammin pystymme kasvattamaan omaa tuotantoamme, sitä nopeammin autamme maailmaa vähentämään päästöjä – ja tässähän me suomalaiset olemme tunnetusti vähän varovaisia. Soisimme ja toivoisimme, että kasvuhaluja olisi ja että se olisi näkyvää.”

Keväällä 2023 Kaskinen oli yhtenä vieraspuhujana Aalto University Executive Education and Professional Developmentin (Aalto EE) Strategic Sustainability for Business -ohjelmassa. Ohjelma on suunnattu kokeneille johtajille ja asiantuntijoille, jotka ovat kiinnostuneita vahvistamaan kestävän kehityksen ja liiketoimintastrategian välistä yhteyttä.

Kaskinen ilahtui huomatessaan, että ohjelman osallistujat näkivät laajasti vihreän siirtymän luovan tilaa uusille innovaatioille ja tuovan uusia kasvumahdollisuuksia.

”Tämä ei sada pelkästään tuulivoimatuottajien laariin, vaan laajasti teollisuuden eri sektoreilla on kasvumahdollisuuksia, jotka liittyvät ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Meihin ihmisiin on onneksi rakennettu sisään sellainen ajatus, että mieluummin teemme hyvää myös ympäristölle ja toisillemme, jos se on mahdollista. Sen takia tietenkin yritysjohtajakin tarttuu sellaiseen mahdollisuuteen, jos vaan voi.”

Keihäänkärjet edistyvät eri tahdissa – vetytaloudessa suuria mahdollisuuksia

Suomen vihreän kasvun viisi keihäänkärkeä ja niiden hyödyntäminen edistyvät tällä hetkellä eri tahdissa.

Puupohjaiset ratkaisut ovat suomalaisen teollisuuden perinteinen kivijalka, mutta esimerkiksi paperia ja sellua ja niistä valmistettuja tuotteita ei ole vielä pystytty korvaamaan muilla biopohjaisilla versioilla.

Suomesta viedään koko ajan teollisuuden käyttöön suunniteltuja, energia- ja materiaalitehokkaampia sekä ympäristöystävällisempiä teknologiaratkaisuja. Toisaalta vihreät metallit ja akut ovat uudempia asioita, joista käydään nyt kiivasta kilpailua.

”Kysymys siitä, tuottaako vaikkapa SSAB enemmän vihreää metallia Suomessa vai Ruotsissa, on aivan akuutti. Näillä alueilla tehdään nyt valtavasti kansainvälisiä investointeja ja niistä on iso kilpailu.”

Jossain määrin samanlainen tilanne koskee vetytalouden ratkaisuja.

”Suomen uusi hallitusohjelmakin linjaa, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta. Jos siinä onnistutaan, vetytalouden mahdollisuudet ovat todella suuret.”

Kaskinen huomauttaa, että eurooppalaisittain Suomessa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet nimenomaan vedyn tuotannossa. ”Euroopan komission arvioiden mukaan jopa kymmenen prosenttia EU:n tuotantotavoitteista voitaisiin tuottaa Suomessa.”

Tuuli Kaskinen on Climate Leadership Coalitionin (CLC) toimitusjohtaja. Hän puhui keväällä 2023 Aalto EE:n Strategic Sustainability for Business -ohjelman osallistujille. Ohjelma keskittyy kestävän kehityksen ja liiketoimintastrategian välisen yhteyden vahvistamiseen yrittäjähenkistä ajattelutapaa korostaen. Ohjelmassa parannat ymmärrystäsi tulevaisuuden menestymisen kannalta keskeisimmistä vastuullisuusstrategian teemoista ja verkostoidut kokeneiden johtajien ja asiantuntijoiden kanssa. Lue lisää ohjelmasta. »