Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Digitalisaatio ei ole lunastanut tuottavuuskasvun odotuksia – ongelmana puutteet johtamisessa ja digitalisaation syväymmärtämisessä
Digitalisaatio Johtaminen

Digitalisaatio ei ole lunastanut tuottavuuskasvun odotuksia – ongelmana puutteet johtamisessa ja digitalisaation syväymmärtämisessä

Digitalisaation paradoksi on tiedetty jo vuosikymmeniä. Toisin kuin ajatellaan, tuottavuus ei automaattisesti parane digitalisaation myötä. Silti siihen on ladattu valtavat odotukset. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin kuitenkin hyödyntää paremmin syvemmän ymmärryksen ja paremman johtamisen keinoin.

Tiia Lappalainen, 10.03.2021

|

Artikkelit

Digitalisaatio ei ole lisännyt tuottavuutta odotetusti, toteavat tutkijat.

– Tämä on mysteeri ja paradoksi, josta on puhuttu 20–30 vuotta. Yhtä selkeää syytä ei kuitenkaan ole, Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen sanoo.

Jos digitalisaatioon laitettuja panoksia ja tuottavuuden kehitystä tarkastelee viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta bkt:lla mitattuna, tuottavuus on itse asiassa laskenut.

Hiekkanen arvelee, että yksi syy siihen, miksi odotukset eivät ole toteutuneet, on tietotekniikkahankkeiden johtamisessa. Niitä ei ehkä ole yksinkertaisesti johdettu tarpeeksi hyvin.

Suurin kompastuskivi erityisesti julkishallinnon puolella on oletus siitä, että digitalisaatio tuo automaattisesti tuottavuuskasvua, eli säästöjä ja tehostusta."

– Voi myös olla, että hyödyt realisoituvat vasta myöhemmin ja kun kaikki juoksevat kovempaa, kukaan ei bkt:lla mitattuna hyödy, Hiekkanen sanoo.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että digitalisaation voisi heittää romukoppaan ja siitä ei olisi hyötyä. Se on tullut jäädäkseen ja etenee huimaa vauhtia. Jos ei ole mukana, tippuu kelkasta. Jos on etujoukoissa, hyödyt voivat konkretisoitua nopeammin.

– Suurin kompastuskivi erityisesti julkishallinnon puolella on oletus siitä, että digitalisaatio tuo automaattisesti tuottavuuskasvua, eli säästöjä ja tehostusta. Tutkimuksellista todistusaineistoa sille, että digitalisaatio lisäisi tuottavuutta, ei kuitenkaan ole, Hiekkanen sanoo.

Hyödyn mittaaminen bkt:ssa on Hiekkasen mukaan väärä mittari. Sen sijaan pitäisi katsoa muun muassa digitalisaation tuomia laadullisia parannuksia.

Jos näkökulma on ensisijaisesti säästöissä, digitalisaatiosta tulee helposti päälle liimattu elementti, joka ei oikeasti nosta tuottavuutta eikä tuo hyötyä palveluiden tai toiminnan kehittämiseen.

Johtamisessa ja kyvykkyyksissä puutteita

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio, johon Hiekkanen kuuluu, on juuri julkaissut politiikkasuosituksen, jossa esitetään päättäjille suosituksia ja toimenpiteitä siihen, miten tuottavuus saataisiin nousuun. Se on hyvinvointimme kannalta oleellinen asia erityisesti tulevaisuudessa, kun väestö vanhenee ja työt on tehtävä vähemmällä työvoimalla.

Digitalisaation on oltava liiketoiminnan ytimessä. Sen on oltava kaikkien johtajien agendalla ja strategian ytimessä."

Hiekkasen mukaan töitä pitäisi tehdä erityisesti yritysten johdossa, jotta digitalisaation mahdollistamat hyödyt ja tuottavuusloikka voitaisiin saavuttaa.

– Yrityksen johto ei voi lykätä digitalisaatiota it-jutuksi ja digijohtajan harteille. Digitalisaation on oltava liiketoiminnan ytimessä. Sen on oltava kaikkien johtajien agendalla ja strategian ytimessä, Hiekkanen sanoo.

It-puolen on siis puhuttava enemmän liiketoiminnan kieltä ja liiketoiminnan on ymmärrettävä paremmin teknologiaa.

Monikansallisissa suuryrityksissä tämä on hyvin hoidossa, mutta esimerkiksi EK:n yritysten henkilöstön digitalisaatioon tarvittavaa osaamista kartoittaneesta kyselystä kävi ilmi, että vain 9 prosenttia yrityksistä kuuluu edelläkävijöihin ja jopa 35 prosenttia on digipassiivisia. 72 prosenttia yrityksistä koki, että henkilöstön digiosaamisessa oli liiketoimintaa vaikeuttavia puutteita.

Meidän pitäisi puhua digitaalisesta transformaatiosta, eli toiminnan muutoksesta."

Hiekkanen vinkkaakin yrityksiä kirkastamaan katsettaan erityisesti osaamisen suhteen.

– Ensin on hyvä tunnistaa oman toiminnan ja yrityksen tila kriittisesti ja miettiä, mitkä ovat meidän kyvykkyytemme. Sen jälkeen on mietittävä, miten ja mistä hakea lisää tietoa ja osaamista. Digitalisaatio on ilmiö, joka muuttaa kaikkien toimialojen toimintaa ja rakenteita, Hiekkanen sanoo.

Lopuksi hän paljastaa, ettei edes pidä koko sanasta digitalisaatio.

– Meidän pitäisi puhua digitaalisesta transformaatiosta, eli toiminnan muutoksesta. Pandemiasta on ollut tässä hyötyä. Se on pakottanut meidät miettimään toimintatapojamme kokonaan uusiksi. Asiat, joiden emme ajatelleet olevan mahdollisia, ovatkin tulleet ihan sujuvasti käyttöömme.

Tutkijoiden suositukset päättäjille tuottavuuden nostamiseksi:

Analysoidaan julkisrahoitteiset digitalisaation edistämiseen tähdänneet hankkeet tuottavuuskehityksen näkökulmasta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN-TEAS) on hyvä keino teettää puolueeton analyysi.

Käynnistetään digitalisaation avulla tapahtuvaan tehostamiseen tähtääviä kehitys- ja tutkimushankkeita valmistavassa teollisuudessa ja rakennusalalla ensimmäisen suosituksen tuottaman analyysin oppeja hyödyntäen.

Kehitetään tuotteiden arvoa lisääviä digitaalisia ominaisuuksia ja palveluita tutkimus- ja kehitysprojekteissa, jotta valmistavan teollisuuden ja rakentamisen tuotteiden arvo kasvaa.  

Koska digitalisaatio vaatii uusia taitoja, tuetaan erityisesti täydennyskoulutusta, jonka avulla digitalisaatiota ja uuden teknologian käytön, soveltamisen ja implementoinnin taitoja opetetaan myös jo työelämässä oleville.

 

Kari Hiekkanen on Research Fellow Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella vastuualueinaan tietotekniikan strateginen johtaminen, johtamisjärjestelmät ja kokonaisarkkitehtuurit. Hänellä on lähes 20 vuoden käytännön kokemus IT-alan johtotehtävistä tuote- ja teknologiakehityksessä sekä konsultoinnissa eri yrityksissä. Kari Hiekkanen kouluttaa useissa digitalisaatio-ohjelmissamme


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa