Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Kansainvälistä verotusta leimaa epävarmuus
Johtaminen Talous ja rahoitus

Kansainvälistä verotusta leimaa epävarmuus

Finanssikriisin jälkeinen verotulojen väheneminen ja nollaverotuksen kitkeminen ovat johtaneet kansainvälisessä verotusympäristössä paitsi aggressiivisen verotussuunnittelun ehkäisemiseen, myös protektionismin lisääntymiseen ja lisääntyviin veroriitoihin.

Tiia Lappalainen, 05.02.2019

|

Artikkelit

Kansainvälinen verotus on noussut yrityksissä strategisen tason asiaksi, jossa pelissä on maine ja hallittavana epävarmuuden mukanaan tuomat verotukselliset riskit.

Miten estää tuplaverotuksen syntyminen? Tämä oli kansainvälisen verotusyhteistyön keskeinen kysymys ja toiminnan moottori vuosikymmenien ajan. Kunnes finanssikriisi iski vuonna 2007 ja valtioiden verotulot vähenivät.

Siirryttiin aikaan, jossa alettiinkin puhua tuplanollaverotuksen ongelmasta ja sen kitkemisestä. Siis niistä tilanteista, joissa yritykset eivät käytännössä maksa veroa mihinkään valtioon.

Riskit kasvavat myös, kun verokakun äärelle on pyrkimässä useampi nälkäinen valtio."

Näkökulman muutos on tapahtunut nopeasti, ja se on tuonut mukanaan paljon hyvää muun muassa aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemissä, mutta myös uusia riskejä kansainvälisille konserneille ja yrityksille.

Riskit kasvavat myös, kun verokakun äärelle on pyrkimässä useampi nälkäinen valtio. Verokilpailu ei ole kuollut – niin kuin ei ole verosuunnittelunkaan tarve.

”Kansainvälistä liiketoimintaa ei voi tehdä, jos ei harjoita verosuunnittelua. Yritysten pitää ymmärtää, mitä veroseuraamuksia syntyy siitä, kun toimintaa on useissa maissa, mitä riskejä se tuo mukanaan ja miten niitä voi ehkäistä ja ratkaista”, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori ja Aalto EE:n Kansainvälisen yritysverotuksen johtaminen -ohjelman kouluttaja Tomi Viitala sanoo.

Yhtenä keskeisenä huolenaiheena konserneissa ovat veroriidat.

”Ne liittyvät usein kansainvälisten konsernien sisäiseen siirtohinnoitteluun. Veroriitojen ehkäiseminen ja ratkaisu on monissa yrityksissä korkealla agendalla, sillä veroriidat saattavat yllättäen nostaa yrityksen veroastetta tuntuvasti. Pakottavia riidanratkaisumenetelmiä on hyvin vähän. Lopputulos voi olla, että kaksi valtiota riitelee siitä, kumpi saa verottaa yritystä, ja lopulta kummatkin verottavat”, Viitala sanoo.

Nyt pakottavia riidanratkaisumenetelmiä on kuitenkin tulossa. EU:n sisällä vastaava mekanismi on jo ollut olemassa ja vuoden 2019 puolivälissä voimaan saatettava riitojenratkaisudirektiivi tehostaa EU-valtioiden välistä riidanratkaisua entisestäänkin.  Lisäksi pakollinen riidanratkaisu on tulossa entistä useampiin OECD-maiden välisiin verosopimuksiin.

Yhdysvaltojen tilanne lisää epävarmuutta

Epävarma maailmanpoliittinen tilanne lisää myös verotuksen epävarmuutta. Yhdysvallat on aloittanut Trumpin johdolla vahvat protektionistisen toimet.

Vuonna 2017 hyväksytty verotusuudistus laski yhteisöverokantaa 35 prosentista 21 prosenttiin, mutta osavaltio- ja paikallisverot mukaan lukien verokanta on 25 prosentin tietämillä. Kokonaisverorasitukseen vaikuttaa myös veropohja, johon tehtiin sekä löysennyksiä että kiristyksiä.

”Suomessa yhteisöveroaste on 20 prosenttia. Trump toi Yhdysvaltojen verokannan kansainväliseen keskiarvoon ja on sinänsä ollut uudistuksessa oikeilla jäljillä”, Viitala sanoo.

Yhdysvaltain alkuperäisestä verotusuudistussuunnitelmasta jäi Viitalan mukaan pois pahimmat protektionistiset elementit, mutta niitä näytetään nyt kompensoitavan tullipelillä. Ja kun yksi maa ottaa käyttöön protektionistiset toimet, syntyy dominoefekti: muut seuraavat perässä.

Yksi Yhdysvaltojen markkinoilla toimivien yritysten suurimmista huolenaiheista onkin Viitalan mukaan epävarmuus.

Tämä on valtava ja hätäisesti tehty uudistus, jossa muutetaan merkittävästi kansainvälisen verotuksen periaatteita."

”Tämä on valtava ja hätäisesti tehty uudistus, jossa muutetaan merkittävästi kansainvälisen verotuksen periaatteita. Kun lait saatiin läpi, tiedettiin jo, että niissä on paljon bugeja. Siellä on kohtia, joista paikalliset veroviranomaiset eivät tiedä, miten niitä pitää tulkita tai mitä ne tarkoittavat. Monelta osin lainsäädäntöä joudutaan ehkä korjaamaan”, Viitala sanoo.

Yksi uudistukseen jääneistä muutoksista on ns. Beat-vero, jonka myötä kansainvälisen konsernin sisäisiä kuluja – silloin kun ne ylittävät valtion rajat – ei voi enää täysimääräisesti vähentää verotuksessa. Uudistuksella pyritään estämään se, että konsernin sisäisillä maksuilla voittoja siirretään Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

”Tämä on todella monimutkainen järjestelmä, jolla pyritään suojelemaan Yhdysvaltojen veropohjaa. Se on osa aggressiivisen verosuunnittelun estämistä, mutta samalla se koskee myös niitä tilanteita, joissa kansainvälisten veroperiaatteiden mukaan pitääkin kompensoida markkinaehtoperiaatteen mukaisesti – esimerkiksi emoyhtiöltä ostetuista palveluista tai patentin käyttöoikeusmaksuista”, Viitala sanoo.

Digivero iskisi suomalaisyrityksiin

Protektionismia ei kuitenkaan harjoita vain Yhdysvallat – myös Euroopan unionilla on omat suunnitelmansa. Komission laatima digiverosuunnitelma lähti tarpeesta laittaa EU-alueella verolle erityisesti neljä suurta, ja yhdysvaltalaista, digialan yritystä eli Google, Apple, Facebook ja Amazon.

Vaikka EU:n jäsenvaltiot eivät ainakaan toistaiseksi ole päässeet yksimielisyyteen digiveroa koskevista direktiiveistä, useat veroa kannattavat valtiot ovat päättäneet ottaa käyttöön kansallisia digiveroja. Tällaisten digiverojen vaikutukset voivat kohdistua myös suomalaisiin yrityksiin. Digiverossa verotuksen periaate keikahtaa niin, että voittojen verotus toteutuu siinä maassa, jossa ovat palvelujen kuluttajat – ei siellä, missä itse lisäarvo tuotetaan.

”Myös OECD:ssä parhaillaan selvitettävät digiveromallit koskisivat kaikkia sellaisia yrityksiä, jotka liiketoiminnassaan jollakin tavalla hyödyntävät digitaalisuutta”, Viitala sanoo.

Siis vaikkapa rahtilaivojen etähuolto tai yrityksen pilvipalveluun keräämä asiakaskäyttäytymisdata, jota se hyödyntää muissa palveluissaan, olisivat pahimmillaan digiveron alaista toimintaa.

Uudistus suosii maita, joissa on paljon kuluttajia, ja Suomen kaltaiset pienet maat olisivat uudistuksen häviäjiä.

”Digivero lisäisi myös suomalaisten yritysten verorasitusta, sillä Suomi on varsin kilpailukykyinen maa verotuksessaan – jopa Kiinassa on korkeampi verokanta kuin Suomessa.”

Tomi Viitala toimii kouluttajana Aalto EE:n Kansainvälisen yritysverotuksen johtaminen -ohjelmassa, jossa käsitellään erityisesti siirtohinnoitteluun liittyviä erityiskysymyksiä ja veroriitojen ehkäisyä sekä kansainvälisen veroriskien hallintaa. Koulutuksessa pureudutaan kansainvälisten verojärjestelmien muutoksiin ja niiden vaikutuksiin kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten ja konsernien näkökulmasta. Lue lisää ohjelmasta.


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa