Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Opitaan yhdessä ja toinen toisiltamme
Edellinen sivu Kuva: Bernhard Ludewig
Johtaminen

Opitaan yhdessä ja toinen toisiltamme

Taide- ja kulttuurialan instituutiot tarvitsevat johtajia, jotka on koulutettu kohtaamaan alalla esiin nousevia haasteita ja ongelmia, kirjoittaa Laura Hirvi.

Laura Hirvi, 17.08.2021

|

Artikkelit

Read this in English

Taiteiden ja kulttuurin kyky ylittää maa- ja kielirajoja perustuu niiden voimaan tuoda ihmisiä yhteen. Kun luemme kirjoja, käymme teatterissa tai vierailemme taidenäyttelyissä, jaamme naurun, itkun, oppimisen, ihmettelyn ja pohdiskelun hetkiä toisten ihmisten kanssa.

Varmistaaksemme, että voimme tulla yhteen näiden asioiden äärelle myös tulevaisuudessa, meidän on tärkeää huolehtia vahvoista rakenteista, jotka tukevat taide- ja kulttuurialan elinvoimaisuutta yhteiskunnassamme.

Näihin rakenteisiin lukeutuvat instituutiot, jotka mahdollistavat taiteellisten tuotantojen synnyn sekä levittävät niiden sisältöjä. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa museot ja teatterit, tai – kuten minun tapauksessani – Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Voidakseen kukoistaa tällaiset instituutiot tarvitsevat tiimeihinsä osaavia asiantuntijoita, kuten johtajia, jotka on koulutettu kohtaamaan haasteita ja ongelmia, joita kulttuurialalla nousee esiin.

Kulttuurialan instituutiot tarvitsevat osaavia asiantuntijoita, kuten johtajia, jotka on koulutettu kohtaamaan haasteita ja ongelmia, joita kulttuurialalla nousee esiin."

Sekä aika, jota nyt elämme, että tulevaisuus herättävät runsaasti kysymyksiä. Kuinka selvitä niillä rajallisilla resursseilla, jotka meillä on käytettävissämme? Kuinka tehdä kulttuuritoiminnasta kestävämpää? Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa? Miten omaa tiimiä tulisi johtaa muutoksen halki?

Aalto EE:n Business of Culture -koulutusohjelma tarjoaa johtajille erinomaisen mahdollisuuden valmistaa itseään edellä mainitun kaltaisten kysymysten kohtaamiseen.

Johtajuus ei loppujen lopuksi ole synnynnäinen taito vaan jotain, minkä opettelu on jatkuva prosessi. Ohjelman aikana huomasin itsekin jälleen sen, että vanhojen tapojen muuttaminen ja uusien oppiminen vaatii aikaa ja harjoitusta. Se on kuitenkin myös palkitsevaa ja kannattaa pitkällä tähtäimellä.

Usean kuukauden ohjelma mahdollistaa syvällisemmän oppimisen

Ennen Business of Culture -koulutusohjelmaa olin jo osallistunut useampaan johtajakoulutukseen. Useimmiten tällaiset koulutukset olivat kestoltaan päivän tai pari.

Kun vertaan aiempia koulutuksiani Aalto EE:n ohjelmaan, erityispiirteenä nousee esiin ohjelman pitkäkestoisuus. Kun koulutusjakso kestää useamman kuukauden, ohjelmassa on mahdollista saavuttaa paljon syvempi oppimiskokemus. Sessioiden väliin jää aikaa opitun sisäistämiseen, reflektoimiseen ja käytännön soveltamiseen.

Kaikki osallistujat tulevat kulttuurin ja taiteen alalta. Niinpä meitä yhdistää paitsi sama intohimo myös samankaltaiset haasteet työssämme."

Business of Culture -ohjelmassa erityistä on myös vertaisryhmä: kaikki ohjelman osallistujat tulevat kulttuurin ja taiteen alalta. Niinpä meitä kaikkia yhdistää paitsi sama intohimo myös samankaltaiset haasteet työssämme.

Opiskelu tällaisessa ympäristössä ei johda pelkästään hedelmällisiin keskusteluihin, joissa päästään suoraan asiaan, vaan luo myös tilaa epävirallisille kohtaamisille.

Näkemyksiään pääsee jakamaan vertaistensa kanssa vaikkapa kahvikupin äärellä tai lounastauon aikana. Ohjelman osallistujat eivät siis opi vain yhdessä, vaan myös toinen toisiltaan.

Hengitä syvään!

Mielestäni yksi arvokkaimmista moduuleista Business of Culture -ohjelmassa ovat sessiot, joissa on mukana ulkopuolinen kouluttaja.

Johtajina olemme tottuneet keskustelemaan työelämään liittyvistä näkemyksistämme ja työssä kohtaamistamme haasteista lähinnä toisten johtajien kanssa, sillä meitä yhdistää samankaltainen kokemusmaailma. Hyvässä tilanteessa meillä saattaa olla mentoreita, joita voimme konsultoida tarpeen tullen. Myös puoliso saattaa toisinaan toimia sparraavana tahona, joskaan tämä ei välttämättä ole pitkällä aikavälillä paras ratkaisu suhteen hyvinvoinnin kannalta.

En ollut koskaan aiemmin kokenut niin perusteellista ja intensiivistä keskustelua suhteessa omiin käsityksiini itsestäni ja roolistani johtajana."

Mahdollisuus keskustella työhön liittyvistä asioista sellaisen henkilön kanssa, joka on koulutettu kuuntelemaan ja esittämään oikeita kysymyksiä, tuntui todella innostavalta. Jos rehellisiä ollaan, tunsin oloni melkoisen riisutuksi jo ensimmäisen etänä järjestetyn valmennussession jälkeen.

En ollut koskaan aiemmin kokenut niin perusteellista ja intensiivistä keskustelua suhteessa omiin käsityksiini itsestäni ja roolistani johtajana. Miksi haluan johtaa? Mikä on oikea tapa johtaa juuri minulle? Valmentajani muistutti minua kerta toisensa jälkeen hengittämään syvään: se on muistutus, jota edelleen kannan mukanani.

Kommunikaation merkitys

Syvään hengittäminen on auttanut myös kuluneina kuukausina. Keväällä 2020 yllättäen puhjennut pandemia pakotti yhteisöt ympäri maailmaa sulkutilaan.

Se oli useimmille ihmisille valtava haaste, sillä kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta vastaavasta tilanteesta. Lockdownin vaikutus ei yltänyt ainoastaan yksityiselämäämme vaan myös työelämään. Kummassakin tapauksessa meidän piti löytää keinoja, jotka auttaisivat selviämään “uudesta normaalista” ja sopeutumaan muutoksiin, jotka tulivat sen mukana.

Suomen Saksan-instituutin vuotta 2020 määrittivät peruutukset, muutokset ja fyysisten tapahtumien siirtäminen digitaaliseen maailmaan. Nämä toimet johtivat moniin turhautumisen ja pettymyksen hetkiin, esimerkiksi niissä tapauksissa, kun vuodenkin ajan suunnitteilla olleita projekteja ei lopulta päästykään toteuttamaan. Lisäksi ilmassa leijui jatkuva epävarmuuden tunne, sillä näköpiirissä ei ollut merkkejä, jotka olisivat viestineet loppua vallitsevalle tilanteelle.

Emme voi koskaan tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voimme kuitenkin valmistautua niin yksilöinä kuin tiiminä niihin haasteisiin, joita kykenemme ennakoimaan."

Kuten Aalto EE:n ohjelmassakin opin, oli tämän epävarmuuden tiedostaminen ja hyväksyminen tiimissämme tärkeää.

Yrityskulttuuri tarvitsee tiedon läpinäkyvyyttä: Mitä tapahtuu, sikäli kuin me pystymme sitä arvioimaan? Mitä voimme olettaa tapahtuvan seuraavaksi, ja miten voimme varautua siihen? Mitä tiedämme? Mitä emme tiedä?

Meille oli myös ratkaisevan tärkeää päättää yhteisestä tavoitteestamme tilanteen suhteen: luovimme yhdessä haastavien aikojen läpi ja pyrimme kehittämään uusia, luovia tapoja jatkaa toimintaamme. Säännölliset tiimipalaverit ja puhelut tiimimme sisällä sekä yksittäiset tapaamiset tiimin jäsenten kanssa olivat hyväksi meidän kaikkien hyvinvoinnille sinä aikana, jona työskentelimme kukin yksin kotoa käsin.

Emme voi koskaan tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voimme kuitenkin valmistautua niin yksilöinä kuin tiiminä niihin haasteisiin, joita kykenemme ennakoimaan. Siksi meidän tulisi työskennellä yhdessä voidaksemme löytää työssämme luovia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja – jotta kulttuuri- ja tiedeinstituutit ja niiden yhteydessä toimivat tahot eivät vain selviydy vaan kukoistavat, koko yhteiskunnan hyväksi.

Filosofian tohtori Laura Hirvi johti Suomen Saksan-instituuttia vuosina 2015-2021. Väiteltyään tohtoriksi etnologiasta Jyväskylän yliopistosta hän työskenteli tutkijana ja vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Santa Barbaran yliopistossa. Hirvi varttui suomalais-saksalaisessa perheessä ja hänen kutsumuksensa on parantaa työnsä kautta rajat ylittävää dialogia. Hirvi osallistui Business of Culture -ohjelmaan lukuvuonna 2019-2020 Saastamoisen säätiön tuella.


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa