IT-johtaja, tietohallintojohtaja vai Chief Digital Officer? Ei väliä, sanoo Aalto-yliopiston Research Fellow Kari Hiekkanen. Jos organisaatiossa halutaan toteuttaa aito digitaalinen transformaatio, menestystä ei ratkaise titteli vaan johtajan työn sisältö.
”Titteli ei kerro, mikä on johtajan mandaatti ja mitä häneltä odotetaan, millainen on organisaation kulttuuri ja kypsyys digitaaliseen transformaatioon”, sanoo Hiekkanen, Aalto EE:n ja Aalto PRO:n pitkäaikainen kouluttaja. Hän on tutkinut muun muassa tietohallintojohtamista ja digitaalisuuden vaikutusta suomalaisyritysten tuottavuuteen.
Suomalaisyritysten helmasynti on Hiekkasen mukaan usein teknologiakeskeinen ajattelu: lähdetään siitä, että teknologia ratkaisee kaikki ongelmat, vaikka kyseessä on vain väline.
Teknologia muuttaa toimintaympäristöä."
Virheellinen ajattelutapa on sekin, että tietohallinto nähdään nimenomaan hallintoyksikkönä. Sitä sen ei pitäisi olla, vaan osa liiketoimintaa.
”Digitaalinen transformaatio -käsitteessä painottuu muutos liiketoimintamalleissa ja toimintatavoissa. Teknologia myös luontaisesti muuttaa toimintaympäristöä. Se muuttuu globaalimmaksi esimerkiksi alustatalouden kautta, ja arvoketjut menevät uusiksi.”
Keskustele teknologiasta liiketoiminnan kielellä
IT-johtajan keskeisin osaaminen liittyy Hiekkasen mukaan kumppanuuteen ylimmän johdon ja liiketoiminnan kanssa. Hänen on siis osattava keskustella näiden kanssa teknologiasta tasaveroisesti liiketoiminnan eikä teknologian kielellä.
Tärkeä taito varsinkin tuoreelle IT-johtajalle on myös osata haastaa omaa ajatteluaan.
”On ymmärrettävä oman organisaation lähtökohta: millainen muutosvalmius ja millaiset kyvykkyydet sillä on, miten tehokkaasti ja ketterästi digitaalisia palveluita tuotetaan”, sanoo suomalaisyritysten digitaalista transformaatiota tutkinut Hiekkanen.
On ymmärrettävä oman organisaation lähtökohta: millainen muutosvalmius ja millaiset kyvykkyydet sillä on."
Kun mietitään liiketoiminnan kehittämistä ja uusia bisnesmahdollisuuksia, keskeiseen asemaan nousee data ja sen johtaminen. Digitaaliset ratkaisut ovat väline datan hyödyntämiseen.
Dataa on kyllä Hiekkasen mukaan kertynyt yrityksiin jo hyvinkin parikymmentä vuotta, mutta se on syntynyt sivutuotteena samalla, kun yritystä on johdettu prosessien tai organisaatiolaatikoiden kautta. Harvoin kiinnitetään huomiota datan laatuun.
”Jos kuitenkaan raakamateriaali ei ole laadultaan hyvää, siitä on vaikea tuottaa hyviä ennusteita tai analyyseja.”
Johda datan laatua ja elinkaarta
Nyt keskiöön pitäisi usein nostaa se, miten datan avulla voidaan kehittää tuotteita tai palveluita, ennakoida tai löytää uusia asiakasryhmiä. Tulevaisuuden tietohallinnon keskeisiä kompetensseja on ymmärrys datan laadun ja elinkaaren johtamisesta niin, että tuotetaan ja kulutetaan mahdollisimman hyvälaatuista dataa.
Uutta pohdintaa vaatii myös ekosysteemiajattelu: parhaat liiketoimintamahdollisuudet ja arvonlisä voivat syntyä, kun dataa jaetaan muiden toimijoiden kanssa.
”Organisaation pitää analysoida, mitä dataa sillä on, mikä osa siitä on luottamuksellista ja toiminnan kannalta kriittistä, mitä taas voi jakaa ja kenen kanssa.”
Perinteisesti yritykset ovat kuitenkin suhtautuneet mustasukkaisesti omaan dataansa. ”Suomessa suhtaudutaan jakamiseen kriittisemmin kuin verrokkimaissamme. Täkäläinen yrityskulttuuri on niihin verrattuna konservatiivista ja turvallisuushakuista.”
Suurin junasta jäämisen riski on pk-sektorin yrityksillä, jotka toimivat osana alihankintaverkostoa."
Suomalaisyritysten terävin kärki on silti hyvin mukana digitaalisen transformaation vauhdissa, arvioi Hiekkanen. Vahvaa osaamista on etenkin kuluttajia palvelevilla yrityksillä, joita kirittävät globaalit jätit käyttäjän näkökulmasta huippuunsa hiotuilla tuotteilla.
Datan hyödyntämisen hallitsevat myös suurimmat teollisuusyritykset, vaikka niiden osaaminen ei välttämättä näy suurelle yleisölle. Junasta jäämisen riski taas on Hiekkasen mukaan suurin pk-sektorin yrityksillä, jotka toimivat osana alihankintaverkostoa.
”Varmaan päämiehiltä tulee painetta, mutta oma innovatiivisuus jää puuttumaan. Siihen ei ole osaamista eikä resursseja.”
Ei disruptio vaan evoluutio
Transformaatiourakka ei yleensä ole helppo eikä nopea, painottaa Hiekkanen. Vaikka paljon puhutaan disruptiosta, useimmiten kyseessä on evoluutio.
”Muutos ei tarkoita, että vanha on huonoa. Uusi on rakennettava hiljakseen vanhojen järjestelmien päälle. Nykyinen toiminta tuo sen kassavirran, jonka varassa luodaan uutta. Yksi riski on, että lähdetään liian radikaaliin ’moon shotiin’, eli yritetään liian isoa harppausta.”
Muutos ei tarkoita, että vanha on huonoa. Uusi on rakennettava hiljakseen vanhojen järjestelmien päälle."
Suomessa vallitsee kuitenkin riskiä karttava yrityskulttuuri ja resurssit ovat rajalliset, joten tyypillisemmin tyydytään tekemään liian pienesti.
”Tehdään jokin erillinen kokeilu ja lopetetaan se, jos ei se näytä toimivan. Tai sitten eristetään digitaalinen liiketoiminta omaksi yksikökseen. Muutos kuitenkin vaatii pitkäjänteisyyttä, sen pitää lähteä olemassa olevan toiminnan sekä yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksen syvästä ymmärtämisestä.”
Myös hitaus on hyväksyttävä. Aikaa vaatii sekä tietojärjestelmien muuttaminen että toimintatapojen ja ihmisten ajattelun muutos. Vastoinkäymisistä pitää ottaa opiksi eikä antaa heti periksi.
Research Fellow Kari Hiekkanen kouluttaa useissa Aalto EE:n ja Aalto PRO:n ohjelmissa. Aalto PRO:n Diploma in IT Leadership -ohjelmassa tarkastellaan tietohallintoa osana muuttuvaa liiketoiminnan toimintaympäristöä, jossa digitalisaatio, data, ketteryys ja arvon luonti asiakkaalle ovat keskiössä. Lue lisää