Dufva tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden välisiä jännitteitä, merkkejä yllättävämmistä muutoksista ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Tavoitteena on tehdä tulevaisuuksista ja niiden tulkinnasta ja kuvittelusta helposti ymmärrettävää.

Ennen siirtymistään Sitraan Mikko Dufva työskenteli viisi vuotta tutkijana VTT:n ennakointitiimissä, aihealueinaan mm. metsä- ja kaivosteollisuus, synteettinen biologia, uusiutuva energia, työn tulevaisuus ja alustatalous. Dufvalla on laaja kokemus niin ennakoinnin käytännöstä kuin teoriasta. Hän käsitteli väitöskirjassaan tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamista ja systeemistä ennakointia, ja voitti väitöskirjallaan vuoden ennakointiteko -palkinnon vuonna 2016.

Dufva on toiminut vierailevana päätoimittajana Futura-lehdessä ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtajana vuosina 2018 - 2019. Hän on kysytty puhuja ja pitää vuodessa yli 50 esitystä mm. tulevaisuusajattelusta, ennakoinnista, megatrendeistä ja heikoista signaaleista.

Hyysalo tutkii teknologiaa ja innovaatioita eri näkökulmista ja toimii myös soveltavan innovaatiokehityksen parissa. Hän sai Suomen Akatemian myöntämän Akatemiapalkinnon vuonna 2010 yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Ilkka Keppo on erikoistunut energiajärjestelmä- ja integroitujen arviointimallien käyttöön ja kehittämiseen, erityisesti erilaisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen keskittyviin kysymyksiin liittyen. Hänen tutkimuksensa läpileikkaava teema on epävarmuuden arviointi, karakterisointi ja mallintaminen. 

Keppo toimii Aalto-yliopistossa energiajärjestelmien professorina. Ennen paluutaan Aaltoon syksyllä 2020, Keppo työskenteli Isossa-Britanniassa (UCL), Alankomaissa (ECN) ja Itävallassa (IIASA). Professori Keppo toimi ennen Aaltoon siirtymistään energiajärjestelmien tutkimusalueen johtajana ja Associate Professorina UCL:n Energy Institutessa. 

Ilkka valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta, energiatalouden ja voimalaitostekniikan alalta, vuonna 2009. 

Lund tutkii tulevaisuuden energiakysymyksiä. Hän on erityisen kiinnostunut monitieteellisistä näkökulmista energiaan. Lund toimii ahkerasti kansainvälisillä foorumeilla ja hänellä on lukuisia luottamustehtäviä. Lund on Suomen ilmastopaneelin jäsen ja päässyt vaikuttamaan koko EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmiin ja energiantutkimuksen suuntaviivoihin Euroopassa. Hän on toiminut EU:n energianeuvonantajien puheenjohtajana ja myös Euroopan tiedeakatemioiden energiapaneelin puheenjohtajana.

Hän johtaa 20 hengen tutkimusryhmää, joka tutkii energian varastojen roolia energiasysteemeissä sekä kehittää kestävämpiä energiavarastointiteknologioita. Santasalo-Aarnion tutkimusryhmä on vahvasti monialainen. Tutkimusryhmä yhdistää kokeellista tutkimusta mallinnukseen ja kehittää AI-malleja tukemaan teknologioiden materiaalien ja käytön kehittämistä.

Santasalo-Aarnio on toiminut myös kiertotalouden lehtorina Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden soveltaa kiertotalouden teoriaa energiasovellusten suunnittelussa.

Santasalo-Aarnio valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta ja väitellyt tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistosta 2012.

Hän on aiemmin työskennellyt muotoilujohtajana ja palvelumuotoilijana ohjelmistoyritys Futuricessa sekä liikkeenjohdon muutosjohtajana BearingPointilla.

Sarvas on valmentanut ja luennoinut Suomen lisäksi mm. Tokiossa, Lontoossa, Kaliforniassa ja Berliinissä. Hänen  tutkimus- ja opetusalaansa kuuluu digitaalisten palveluiden ja organisaatioiden kehittäminen niin että yritysten, yhteiskunnan ja käyttäjien näkökulmat ja tarpeet tulevat huomioiduiksi. Sarvaksen intohimona on selvittää, kuinka teknologiat ja yhteiskunta verkottuvat toisiinsa ilmiöinä, kulttuurin muutoksena, politiikkana ja liiketoimintana.

Risto Sarvas on valmistunut diplomi-insinööriksi ja väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Opetustehtävien lisäksi hän on toiminut johdon ja start-up yritysten coachina ja mentorina digitaalisessa murroksessa.

Hän opettaa erityisesti maisterivaiheen opiskelijoita johtajuuden, tiimityön ja itsensä johtamisen teemoissa.

Ylitalon pedagogisessa lähestymistavassa korostuu dialoginen ja voimavarakeskeinen näkökulma. Hän toimii myös työnohjaajana, valmentajana ja työyhteisösovittelijana. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus johtajien, johtoryhmien ja organisaatioiden valmentamisessa ja kehittämisessä sekä yrityksissä, että julkisissa organisaatioissa.

Tutkimuksessaan Ylitalo on keskittynyt johtajien ja johtajuuden kehittämiseen ja erityisesti ohjauksellisten, voimavarakeskeisten ja dialogisten kehittämistapojen vaikuttavuuden tutkimiseen. Lisäksi hän on tutkinut yritysten ja organisaatioiden välisten yhteistyö- ja kumppanuussuhteiden sosiaalista dynamiikkaa ja kehittämistä sekä verkostojohtamista ja verkostomaisen toimintatavan kehittämistä.