Turun yliopiston innovaatioasiamies Erik Niemelä on ollut innostunut keksinnöistä pienestä pitäen.
”Pikkupoikana 90-luvulla pidin keksintövihkoa, johon kirjasin oivalluksiani. Yksi aika kova idea oli kaupunkien alla kulkeva magneettinen luotijuna, joka kuljettaisi ihmisiä näppärästi kaupungista toiseen. Toinen hyvä idea oli minihelikopteri, joka voisi kuljettaa tavaraa. Siihen aikaan tällaiset ideat olivat hulluttelua, nyt ne ovat jo realiteettia”, Niemelä huomauttaa.
Niemelä väitteli tohtoriksi solubiologian alalta vuonna 2019. Hänen väitöskirjansa tutki nanopartikkeleita täsmälääkityksenä syövän hoidossa.
”Väitöskirjan tekeminen vei melkein kuusi vuotta. Matkan varrella oivalsin, ettei tieteellinen julkaisu itsessään ole riittävä impakti”, Niemelä sanoo.
”Ryhdyin pohtimaan entistä enemmän keksintöjen kaupallistumista ja sitä myötä myös niiden patentoitavuutta. Onneksi ohjaajani antoi luvan kokeilla ideoitani ja myös epäonnistua, opin siitä valtavasti. Väiteltyäni tohtoriksi hyppäsin aika pian uudelle uralle ja aloitin työt Turun yliopiston innovaatioasiamiehenä”, Niemelä taustoittaa.
Niemelä kuvailee työtään todella mielenkiintoiseksi. Niemelän lisäksi Turun yliopistolla on kaksi muutakin innovaatioasiamiestä.
”Tulemme hyvin erilaisista taustoista, minkä ansiosta pystymme miettimään jokaista keksintöä laaja-alaisesti ja yhdessä oivaltamaan miten kyseinen keissi kannattaa viedä eteenpäin. Olemme kaikki käyneet Patentit-Teollisuus-Tekniikka-koulutusohjelman. Se on loistava ohjelma – ja käytännössä Suomen ainoa pätevä koulutus alalle. Liki kaikki tuntemani patenttialan ihmiset ovat käyneet tämän koulutuksen”, Niemelä kertoo.
Kattava koulutusohjelma teollisoikeuksista
Patentit-Teollisuus-Tekniikka-koulutus saa Niemelältä paljon kehuja.
”Koulutusohjelma oli huikea kokemus. Siitä on ollut paljon käytännön hyötyä työssäni”, Niemelä tähdentää.
”Opiskelu oli kaikkea muuta kuin perinteistä luento-opetusta. Ohjaajat kannustivat meitä esittämään aktiivisesti kysymyksiä ja haastamaan heitä – ja mehän teimme työtä käskettyä”, Niemelä toteaa pilke silmäkulmassa.
Interaktiivinen dialogi oli innostavaa. Jatkoimme keskusteluja myös tauoilla ja toisinaan koulutuksen jälkeen."
”Interaktiivinen dialogi oli innostavaa. Jatkoimme keskusteluja myös tauoilla ja toisinaan koulutuksen jälkeen. Juttua riitti niin paljon, että päädyimme muutaman osallistujan kanssa useamman kerran illalliselle paloittelemaan kaikkea oppimaamme”, hän muistelee.
Vierailevat puhujat saavat myös Niemelältä kiitosta.
”Oli esimerkiksi Tech Transfer -vastaavaa ja yritysjohtajaa, jotka kertoivat meille, miten oikeassa maailmassa pelataan patenteilla. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa siitä, pystyykö tekoälyä tai algoritmia patentoimaan. Euroopan patenttivirasto EPOn linjahan on tällä hetkellä se, ettei pelkkä tekoäly tai algoritmi riitä, vaan se on kytkettävä johonkin laitteeseen, joka tuo yllättävän edun”, Niemelä kertoo.
”Osa keskusteluista sai todella hauskoja sävyjä. Pohdimme esimerkiksi sitä, että jos apina ottaa valokuvan, niin kuka kuvan omistaa? Kameran omistaja? Kameran valmistaja? Apina itsehän ei ole juridinen entiteetti. Muistaakseni päädyimme siihen, ettei kuvalla voi olla omistajaa”, Niemelä naurahtaa.
Keksintöjen kaupallistaminen on innostavaa
Niemelä nauttii selvästi työstään innovaatioasiamiehenä.
”On mahtavaa päästä auttamaan tutkijoita keksintöjen kaupallistamisessa. Pohdimme yhdessä, onko idea patentoitava, vai toimisiko esimerkiksi mallisuoja tai liikesalaisuus. Mietimme myös keinoja, jolla saada keksinnölle rahoitusta ja sitä kautta lisää maturiteettia. Keksintöjen kaupallistaminen on aikamoinen palapeli, ja on huikean kiinnostavaa saada olla niissä mukana”, Niemelä painottaa.
”Yksi lempiasioitani työssäni on se, kun tutkijan kanssa oivaltaa jonkin keksinnön olevan parin vuoden kuluttua erittäin tärkeä tai kriittinen. Meillä on ollut muutama äärimmäisen mielenkiintoinen tapaus, joissa ennakoitiin kollegoiden kanssa esimerkiksi energiakriisiä ja sirupulaa. On aika upea tunne, kun pystyy haistamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia.”
Patentteihin liittyy Niemelän mukaan monia suhteellisen yleisiä harhaluuloja.
”Moni luulee patentin liittyvän ennen kaikkea siihen, että keksintö salataan. Sehän ei pidä paikkaansa”, Niemelä alleviivaa.
”Sana patentti juontaa latinasta ja vapaasti suomennettuna tarkoittaa ’avata näkyväksi’. Jossain vaiheessa patenttiprosessia – yleensä noin 1,5 vuoden jälkeen – keksintö tulee julkiseksi. Patentin haltijalla on toki kielto-oikeus keksintöönsä tietyn aikaa, noin 20 vuotta, jolloin muut eivät saa hyödyntää ideaa ilman lupaa. Mutta riittävän ajan kuluttua patentin keksintö on avoin kaikille ja sitä kautta se viimeistään voi edistää ja auttaa yhteiskuntaa”, Niemelä sanoo.
Innovaatioasiamiehen työn lisäksi Niemelä on myös bioteknologia-alan startup-yrityksen perustajajäsen. Finncure Oy kehittää ratkaisuja patogeeneja vastaan. Lisäksi Niemelällä on tutkijan rooli Åbo Akademissa.
Koulutus antoi paljon eväitä myös työhöni startupissa, sekä lisäsi ymmärrystäni siitä, miten tutkimuksia voidaan viedä eteenpäin kohti kaupallistumista.”
”Eri rooleissani pystyn peilaamaan patenttisuojan ja keksinnön materialisoimisen merkitystä eri näkökulmista. Patentit-Teollisuus-Tekniikka antoi paljon eväitä myös työhöni startupissa, sekä lisäsi ymmärrystäni siitä, miten tutkimuksia voidaan viedä eteenpäin kohti kaupallistumista”, hän huomauttaa.
Oivalluksia koulutuksesta
Niemelä kertoo saaneensa koulutusohjelman aikana monia merkittäviä oivalluksia.
”Tärkeimpänä ehkä se, ettei riitä, vaikka olisi tutkijana tai keksijänä saanut superhyvän idean. Pitää osata kirjoittaa keksintö järkevällä tavalla auki patenttihakemukseksi niin, että ammattilainen ymmärtää mistä on kysymys. Keksintö pitää osata rajata johonkin tiettyyn asiaan, eikä ole järkevää syleillä kaikkia maailman aspekteja. Yksi kouluttaja sanoi hauskasti, että patenttiasiamies keksii keksinnön keksinnöstä. Se kiteytti asian hyvin”, hän toteaa.
”Hakemusteksteihin on myös osattava kirjoittaa erilaisia malliesimerkkejä siltä varalta, että prosessin aikana joudutaan iteroimaan missä keksinnön patentoitavuuden raja menee. Hakemukseen on kirjoitettava, että tämä on yksi vaihtoehto ja tämä on toinen.”
Niemelä korostaa oppineensa paljon myös Euroopan patenttiviraston linjauksista ja siitä, miten patenttiprosessi Yhdysvalloissa eroaa eurooppalaisista käytännöistä.
”Yhdysvalloissa on esimerkiksi grace period, jonka aikana pystyy vielä patentoimaan idean, vaikka se olisi tullut vahingossa tai tahallaan julkiseksi ennen patenttihakemuksen jättöä”, Niemelä sanoo.
Niemelä kertoo suosittelevansa mielellään Patentit-Teollisuus-Tekniikka-koulutusta.
Sain mahtavia kontakteja ja koko liudan tärkeitä työkaluja."
”Sain mahtavia kontakteja ja koko liudan tärkeitä työkaluja. Tiedän, miten keksinnöt voi suojata, minulla on hyvä näkemys siitä, miten patenttihakemus kannattaa kirjoittaa – ja pystyn puolustamaan keksintöjä välipäätöksissä paljon paremmin ja pitchaamaan niitä mahdollisille rahoittajille”, hän kuvailee.
”Koulutusohjelma on varsin vaativa ja tentteihin ja kotitehtäviin täytyy panostaa. Myönnettäköön, että koulutuksen suorittaminen keskellä ruuhkavuosia oli suhteellisen työlästä. Opintoihin paloi monta iltaa ja viikonloppua siitäkin huolimatta, että minulla on mahtava työnantaja, joka antoi minun käyttää opiskeluun myös työaikaa. Koulutus oli kuitenkin niin palkitseva, että se oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Suosittelen Patentit-Teollisuus-Tekniikka-koulutusohjelmaa lämpimästi.”