Käsite energiatransitio viittaa energia-alan siirtymään fossiilipohjaisista energiantuotanto- ja kulutusjärjestelmistä uusiutuviin energianlähteisiin. Tällaisen valtavan muutoksen läpivieminen vaatii uudenlaista osaamista, mikä tiedostettiin laajasti Aalto EE:n järjestämässä tilaisuudessa joulukuun puolivälissä 2023.
Aalto EE:n toimitusjohtaja Tom Lindholm avasi tilaisuuden muistuttamalla kuulijoita siitä, että työelämä ja sitä myöten sen vaatimukset muuttuvat nyt ennennäkemättömällä tahdilla.
Toimitusjohtaja Tom Lindholm muistutti, että työntekijöiden ydintaidot muuttuvat merkittävästi lähivuosina. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Maailman talousfoorumin mukaan 44 prosenttia työntekijöiden ydintaidoista muuttuu tulevien viiden vuoden kuluttua. Lindholm viittasi myös Teknologiateollisuuden Osaamispulssi-raporttiin, jonka mukaan jatkuvan oppimisen taidot ja digitalisaatio ovat tulevien vuosien kärkiosaamisia.
Lindholm totesi, että jokaisen työelämässä olevan täytyy hankkia laajempaa osaamista ja opetella uusia taitoja sen sijaan, että vain päivittäisi olemassa olevaa osaamistaan. Sen vuoksi niin osaamisen uudistaminen (engl. reskilling) kuin osaamisen kehittäminen (engl. upskilling) ovat välttämättömiä sekä organisaatioille että yksilöille.
Ihmistaitojen, kuten resilienssin ja neuvottelutaitojen, rooli kasvaa myös energia-alalla
Helenin vetoliiketoimintaa luotsaava Tuukka Hartikka puhui energiatransitiosta energiayhtiön näkökulmasta.
Hän huomautti, että muutokseen tarvittava teknologia – aurinkopaneelit, litiumioniakut, tuulivoima, lämpöpumput ja elektrolyyserit – on jo olemassa. Muutos myös näkyy jo niin kuluttajille kuin tuotannossa.
Tulevaisuudessa energiantuotantoon liittyvien riskien hallinta muuttuu entistä vaikeammaksi, koska tuotanto on aiempaa riippuvaisempaa säästä.
Tuukka Hartikka Heleniltä huomautti, että niin taistelu ilmastokriisiä vastaan kuin tekoälyn nopea kehitys mullistavat energiantuotantosektoria. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Ilmastokriisi ei kuitenkaan ole ainoa alaa mullistava tekijä. Myös tekoälyn ja teknologioiden kehitys tuovat mittavia muutoksia.
Massiiviset muutokset tarkoittavat, että tarve osaamisen kehittämiselle ja uudelleenkouluttautumiselle kasvaa.
Massiiviset muutokset tarkoittavat, että tarve osaamisen kehittämiselle ja uudelleen-kouluttautumiselle kasvaa."
Helenissä koneet alkavat jo noin vuoden kuluttua tehdä ehdotuksia ja rakentaa skenaarioita aiempaa enemmän. Noin kolmen vuoden kuluttua ihmiset ainoastaan monitoroivat päätöksiä. Samaan aikaan tehtävien päätösten määrä kasvaa.
Esimerkiksi vetyliiketoiminnan kehityksessä ja vetyprojektien kehittämisessä tarvitaan aiempaa enemmän sellaisia ihmistaitoja kuin korkeaa epävarmuuden sietokykyä, resilienssiä ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin sekä vahvoja yhteistyö- ja neuvottelutaitoja.
Tämä pätee toki monella muullakin alalla.
Vastuullisen liiketoiminnan johtaminen on välttämätöntä tulevaisuuden menestyksen takaamiseksi
Sijoitusjohtaja Annareetta Lumme-Timonen Solidiumilta painotti, että hyvä vastuullisen liiketoiminnan johtaminen on keskeinen edellytys sille, että organisaatiot voivat menestyä tulevaisuudessa.
Solidium on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti merkittävissä yrityksissä sekä kasvattaa pitkäjänteisesti omistusten taloudellista arvoa. Se näkee yritysten vastuullisen liiketoiminnan kilpailutekijänä. Omistajana Solidium arvioi aktiivisesti niin riskitekijöitä kuin tekijöitä, jotka voivat tuottaa arvoa.
Arvonluonti ESG:n kautta on aktiiviselle omistajalle jatkuva prosessi, huomautti Annareetta Lumme-Timonen Solidiumilta. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Lumme-Timonen sanoi, että arvonluonti ESG:llä – joka viittaa sanoihin environmental, social ja corporate governance – on aktiiviselle omistajalle tai osakkeenomistajalle jatkuva prosessi. Solidiumilla on ESG:hen liittyvät odotukset niille yrityksille, jotka kuuluvat sen portfolioon.
Yritykset tarvitset enemmän osaamista, joka liittyy vastuullisuuteen ja muutosjohtamiseen."
Lumme-Timonen huomautti, että yritykset tarvitsevat entistä enemmän osaamista, joka liittyy esimerkiksi vastuullisuuteen (kuten sen ymmärtämiseen, mitkä tekijät ovat kilpailuetuja, mitkä luovat uusia mahdollisuuksia ja mitkä tekijät ovat riskejä) ja muutosjohtamiseen.
Tällä hetkellä on erityisen suuri tarve etenkin sen ymmärtämiseen, miten biodiversiteettiä voidaan ylläpitää ja suojella.
Miten vauhdittaa osaamisen kehittämistä käytännössä?
Tarve lisätä biodiversiteettiin liittyvää osaamista nostettiin esiin myös tapahtuman paneelikeskustelussa, joka syventyi siihen, miten osaamisen kehittämistä lisätään käytännössä.
Panelisteina toimivat Annareetta Lumme-Timonen, Tuukka Hartikka, Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun vastuualueesta vastaava johtaja Ulla Heinonen, ABB:n oppimisesta ja kehittämisestä vastaava johtaja Ismo Laukkanen ja Nesteen avoimista innovaatioista ja innovaatiomarkkinoinnista vastaava johtaja Johanna Fräki. Keskustelua moderoi Aalto EE:n myynti- ja asiakkuusjohtaja Ulla-Maija Uusitalo.
Heinonen painotti nuorten osaamisen huolehtimisen tärkeyttä jo perusopetuksessa. Hän huomautti, että jo peruskoulussa on huolehdittava siitä, että kaikki lapset ja nuoret pysyvät mukana. Matematiikka, kirjoittaminen ja IT-taidot ovat elintärkeitä myös tulevaisuudessa, ja osaaminen kehittyy kerroksina, joita rakennetaan toistensa päälle.
Ismo Laukkanen huomautti, että meidän pitäisi kansallisesti miettiä, millaista tukea ja rahoitusta uudelleenkouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen voidaan suunnata.
Kaikkien organisaatioiden täytyy lisätä ymmärrystään tekoälystä
ja aloittaa se työ välittömästi."
Panelistit jakoivat myös näkemyksiään siihen liittyen, mitä pitäisi huomioida, kun aletaan kartoittaa organisaation osaamisen kehittämisen tarpeita.
Tuukka Hartikan mukaan on tärkeää kysyä, onko mahdollista kouluttaa nykyisiä työntekijöitä vai täytyykö palkata uusia osaajia, sekä miettiä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Johanna Fräki lisäsi, että kaikkien organisaatioiden täytyy lisätä ymmärrystään tekoälystä ja aloittaa se työ välittömästi.
Läpi tapahtuman useat puhujat korostivat pitkäkestoisen systeemiajattelun tärkeyttä: on tärkeää kyetä näkemään iso kuva ja rakentamaan yhteyksiä eri toimijoiden välillä. Tällaisia taitoja tarvitaan, jotta voidaan löytää holistisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Ulla Heinonen (keskellä) painotti, että on tärkeää pitää kaikki nuoret kyydissä jo peruskoulussa.
Ismo Laukkanen, Annareetta Lumme-Timonen ja Johanna Fräki osallistuivat paneelikeskusteluun. Fräki korosti tekoälyosaamisen kehittämisen tarvetta.
Ulla-Maija Uusitalo Aalto EE:ltä veti tilaisuutta ja moderoi paneelikeskustelua. Kuvat: Johnny Jussila / Aalto EE
Aalto EE järjesti Making Energy Transition a Reality: Closing the Competence Gap -tapahtuman 13. joulukuuta 2023. Tilaisuudessa energiayhtiöiden ja niiden yhteistyökumppanien edustajat tuotiin yhteen keskustelemaan vihreästä siirtymästä sekä sen tavoitteista ja kipukohdista liittyen osaamisiin. Vastuullisuus ja vihreä siirtymä ovat Aalto EE:n fokusalueita myös vuonna 2024. Tule mukaan kestävän transformaation johtamista käsittelevään webinaariimme 15. helmikuuta 2024.
Lisää tästä aiheesta: Vihreä siirtymä tuo uusia mahdollisuuksia kaikille toimialoille – "Tuotot voivat olla suuremmat kuin kustannukset"