Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelma muuttaa ajattelutapaa

Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelma on kehittänyt suomalaista terveydenhuoltoa jo 30 vuoden ajan. Ohjelman ohjausryhmän jäsenet kertovat, mikä alalla on ajankohtaista juuri nyt ja mitä ikuisuusaiheille kuuluu.

Heidi Hammarsten, 03.03.2021

”Osallistujilta on saatu sellaista palautetta, että he katsovat asiaa täysin toisin silmin kuin aiemmin. Se on aika mairittelevaa: olemme pystyneet vaihtamaan jauhot päähän eli muuttamaan koko ajattelutavan.”

Näin kuvaa Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelman (JTH) vaikutusta suomalaisen terveystaloustieteen pioneeri Martti Kekomäki. Hän oli mukana käynnistämässä ohjelman edeltäjää TEJOKO-ohjelmaa vuonna 1992 ja sen jälkeen pitkään sekä koulutti että kuului ohjausryhmään näissä molemmissa.

Kekomäki haki aiemmin urallaan terveydenhuollon talousoppia Yhdysvalloista, kun sitä ei vielä täällä ollut saatavilla. Hänet herättivät kouluttautumaan vääränlaiset mittarit, joihin hän silloisessa työssään Auroran sairaalan ylilääkärina törmäsi.

”Terveyslautakunnalla ja liikkeenjohdon konsulteilla ei ollut ajatusta siitä, mitä terveydenhuollossa yritettiin saada aikaan: meidän tuotteemme on parempi terveys, ei lääkärikäynti, laboratoriotutkimus tai hoitopäivä”, muistelee Kekomäki.

Meidän tuotteemme on parempi terveys, ei lääkärikäynti, laboratoriotutkimus tai hoitopäivä"

JTH:n ohjausryhmässä vaikuttaa edelleenkin joukko nimekkäitä alan edustajia. TEJOKOn ajoista asti on mukana ollut myös emeritusprofessori Mats Brommels, joka teki akateemisen uransa sekä Suomessa että Ruotsissa Karolinska Institutetissa. TEJOKOa rakentamaan lähtiessään hän toimi terveydenhuollon hallinnon professorina Helsingin yliopistossa.

Brommels kouluttaa jaksoa, jolla käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä. Hän arvioi, että jakso on vuosikymmenten mittaan onnistunut arvioimaan tulevaa kehitystä hyvin.

”Keskeinen tekijä kehityksessä on ollut yksityisen sektorin mukaantulo myös julkiseen terveydenhuoltoon kilpailutusten ja ulkoistusten kautta. Siksi yritysmäistä johtamistapaa on ollut syytä harkita ja ottaa käyttöön myös julkisella puolella”, sanoo Brommels.

Seuraavaksi on Brommelsin mukaan näköpiirissä kaksi trendiä. Ensimmäistä ajaa teknologian kehitys, johon liittyy digitalisaatio ja täsmälääketiede. Toinen trendi on osin ensimmäisen mahdollistama: kansalaisten aktivoituminen ja osallistuminen omien kroonisten sairaustensa hoitoon.

”Digitalisaatio on tuonut esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on erilaisia asiakkaita, ja eri asiakasryhmille pitää pystyä räätälöimään sopivat toimintamuodot.”

Myös Kekomäki pitää digitalisaatiota terveydenhuollon vahvimpana muutostekijänä tulevan kymmenen vuoden ajan.

”Teknologian ja tiedonkeruun avulla voidaan mitata hoidon tehokkuutta ja verrata eri hoitoja keskenään. Myös tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta perustuu siihen, että kaikkien toimijoiden kaikki tiedot ovat koko ajan reaaliaikaisesti yhteneväisiä – eri asia on, millä vuosikymmenellä tämä tapahtuu”, sanoo Kekomäki.

Vaikuttavuuden teoria ja käytäntö

Terveystaloustieteessä emeritaprofessori Marjukka Mäkelä on jatkanut Kekomäen työtä sen jälkeen, kun tämä muutama vuosi sitten vetäytyi eläkkeelle kouluttamisesta. Mäkelä on nimennyt jaksonsa uudelleen: terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuus ja priorisointi.

Mäkelän mukaan vaikuttavuus on periaatteen tasolla selkeä käsite, mutta sen käytännön mittaamisessa riittää haastetta. Keskeiseksi osa-alueeksi Mäkelä nostaa mikroekonomian eli yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuuden. Sen tavoitteena on suhteuttaa toimenpiteen kustannukset siihen, paljonko se tuottaa lisää terveyttä eli laatupainotettuja elinvuosia.

”On helppo laskea, mitä toimenpide maksaa, mutta vaikuttavuudessa täytyy vedota tutkimuskirjallisuuteen. Jos verrataan esimerkiksi katetrilla tehtyä sydänoperaatiota perinteisellä menetelmällä tehtyyn, ainoa suoraan verrattava tieto on se, kuoliko potilas vai ei.”

Merkittäviä kysymyksiä ovat Mäkelän mukaan myös, kuinka monelta kivut ovat hävinneet tai moniko on palannut töihin operaation jälkeen. Käytännössä useimmiten oleellista tietoa puuttuu ja elämänlaadun paranemista joudutaan arvailemaan. Usein muutokset ovat myös hyvin pieniä.

Silloinkin kun vaikuttavuustietoa olisi, sitä ei aina käytetä päätöksenteon tukena, huomauttaa Mäkelä.

”Kun näistä asioista päätetään, ei kaikkia vaihtoehtoja aseteta riviin vaan tarkastellaan yhtä asiaa kerrallaan. Silloin mukaan tulevat tunteet, ja kovimmin huutavat saattavat saada enemmän kuin maan hiljaiset.”

Verkostoitumista ja osaamisen jakamista

Kumppanina JTH:ssa on alusta alkaen toiminut Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Seura asettaa asiantuntijoita ohjausryhmään. Se myös tuottaa paljon lääketieteellistä sisältöä kuten alan kirjallisuutta ja työkaluja, joita myös Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelma hyödyntää.

”Tällä kurssilla haetaan seuraavan sukupolven johtajia, jotka pääsevät myös verkostoitumaan keskenään ja tuomaan omaa osaamistaan toistensa käyttöön”, sanoo Duodecimin koulutuspäällikkö Juha-Pekka Turunen.

Turunen on paitsi JTH:n ohjausryhmän jäsen myös ensimmäisen ohjelman alumni. Hän arvioi, että johtamisosaaminen on hänen kurssiajoistaan kehittynyt paljon sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnassa ylipäänsä. Oma vaikutuksensa on ollut myös terveydenhuollon EMBA-ohjelmalla, johon Turunen ja moni muu on jatkanut JTH:n jälkeen.

”Aiemmin johtamis- ja talousosaamisen vaatimukset ovat tulleet lääkäreillä vastaan vasta uran myöhemmässä vaiheessa, kun erikoislääkäreille kokemus on tuonut lisää vastuuta. Nykyisin osa nuoremmista lääkäreistä suuntautuu johtamiseen jo varhemmin urallaan”, arvioi Turunen.

Lääkärit osaavat kriittisen ajattelun

Professori ja Duodecimin hallituksen puheenjohtaja Minna Kaila päätyi JTH:n ohjausryhmään kymmenkunta vuotta sitten myös Duodecimin kautta.

”Koulutuksen ikuisuuskysymykset liittyvät ihmisten johtamiseen: miten sitä tehdään, miten valitaan johtotehtäviin sellaisia henkilöitä, jotka siihen pystyvät ja toteuttavat sitä puhumalla ja etenkin kuuntelemalla”, kuvaa Kaila.

Lääkäreitä pidetään usein johtamisen kannalta hankalana ammattikuntana, jolla on vahva oma kulttuuri ja kriittinen asenne ulkopuolelta tuleviin johtajiin. Kailakin arvioi, että on helpompaa tehdä lääkäristä tai tutkijasta johtaja kuin vaikkapa kauppakorkean kasvatista lääkärien johtaja. Silti hän ei usko, että lääkärit ovat ainutlaatuisen vaikeita johdettavia.

”Jos panee lääkärien tilalle jonkin muun profession, sama koskee muitakin korkeakoulutettuja asiantuntijoita, joilla on kriittisen ajattelun taitoa. Heille asiat pitää perustella uskottavasti, luotettavasti ja pätevästi. Aika usein yritetään toteuttaa muutoksia ilman, että pystytään perustelemaan miksi.”

Toteutuuko sote-uudistus viimein?

Lähes ihmisten johtamisen veroiseksi ikuisuusaiheeksi on noussut sote-uudistus, josta Kailan laskujen mukaan on menossa ”jo kuudes tuotantokausi”. Niinpä jotkut ohjausryhmän jäsenet suhtautuvat nykyisenkin esityksen toteutumiseen vähän skeptisesti.

”Pidän jääräpäisenä, että muutosta viedään eteenpäin keskellä pandemiaa. En tiedä, kuinka systeemi kestää tämän, kun muutokseen liittyy myös rahoitus ja miljardit menevät pandemian hoitamiseen”, pohtii Kaila.

Kekomäen mukaan terveydenhuollon johtajien pitää olla tietoisia myös poliittisista realiteeteista ja hyväksyä ne. Eettisiä kysymyksiä voi tarkastella rauhallisesti myös taloudellisesta näkökulmasta, hän painottaa.

”Johtajan tehtävä ei ole mankua lisää rahaa vaan tehdä käytettävissä olevalla rahalla paras mahdollinen lopputulos”, linjaa Kekomäki.

Brommels arvioi, että toteutuessaan sote-uudistus synnyttää uuden hallintorakenteen, joka lisää koulutustarvetta.

”Jos taas sote menee jälleen mönkään, syntyy alueellisia tai maakunnallisia ratkaisuja, jotka eivät ole mitenkään samasta muotista. Silloin koulutuksessa korostuu vertaisoppiminen ja opiskelijoiden omien kokemusten vertailu”, Brommels sanoo.

Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelma antaa työkaluja terveydenhuollon ajankohtaisten haasteiden ratkaisemiseksi ja kehittää johtamistaitoja monipuolisesti ja syvällisesti. Lue lisää ohjelmasta.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelma muuttaa ajattelutapaa

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma ajatuksia herätteleviä artikkeleita, podcasteja, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liike-elämästä ja itsensä kehittämisestä. Englanninkielinen Aalto Leaders' Insight Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille noin kerran kuukaudessa. Tilaus on halutessasi helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.