Nämä asiat jokaisen yrityksen pitäisi ymmärtää geopoliittisista riskeistä

Suomalaisyritykset investoivat nyt voimakkaasti siihen, että ne saisivat lisättyä johtajiensa ymmärrystä geopoliittisista riskeistä. Yrityksillä, jotka pystyvät ennakoimaan, mitä seuraavaksi voisi tapahtua, on kilpailuetu verrattuna kilpailijoihinsa, sanoo tohtori Elizabeth Stephens.

Tohtori Elizabeth Stephens on sijoitus- ja maariskeihin perehtynyt neuvonantaja, joka kouluttaa Aalto EE:n ohjelmissa. Hän vieraili Helsingissä viimeksi marraskuussa 2023. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE

Anu Haapala, 18.12.2023

Kesällä 2023 Keskuskauppakamari julkaisi kauppakamarien tuoreimman vientijohtajakyselyn tulokset. Kyselyssä jopa 93 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi, että tämänhetkinen geopoliittinen epävarmuus ja siitä johtuvat häiriöt vaikuttavat vähintään hieman niiden kannattavuuteen.

Keskuskauppakamarin silloinen kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka totesi, että geopoliittisten riskien pitäisi olla jokaisen yritysjohtajan agendalla, jotta ne voivat varmistaa kannattavuutensa tulevaisuudessa.

Suomalaiset yritykset ovatkin nyt erityisen kiinnostuneita kehittämään osaamistaan geopoliittisiin riskeihin liittyen, mikä näkyy Aalto EE:n koulutusten herättämässä kiinnostuksessa.

Suomalaiset yritykset ovat nyt erityisen kiinnostuneita kehittämään osaamistaan geopoliittisiin riskeihin liittyen."

Niin Aalto EE:n nykyiset kuin mahdolliset tulevat asiakkaat ovat osoittaneet olevansa kiinnostuneita räätälöidyistä koulutuksista, jotka saattavat keskittyä yksinomaan geopolitiikkaan, sekä avoimista koulutusohjelmista, kuten Geoeconomics for Executives -ohjelmasta, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2023.

Ilmiö on seurausta viime vuosien valtavista ja ennakoimattomista tapahtumista, kuten koronaviruspandemiasta seuraamuksineen sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Suomalaisyritykset haluavat nyt ymmärtää paremmin, miten käynnissä olevat geopoliittiset muutokset vaikuttavat niihin ja mitä ne voivat tehdä pienentääkseen niiden aiheuttamaa riskiä, sanoo tohtori Elizabeth Stephens. Hän toimii brittiläisen Geopolitical Risk Advisoryn (GRA) toimitusjohtajana ja kouluttaa Aalto EE:n koulutuksissa.

Stephens huomauttaa, että myös Suomen tuore Nato-jäsenyys on ollut suuri muutos niin poliittisesti kuin sosiaalisesti.

”Uskon, että Suomi sopeutuu nyt siihen, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa. Esimerkiksi Yhdysvallat voi sijoittaa joukkoja Suomeen, mikä on laadullisesti aivan eri asia kuin mikään, mitä on tapahtunut aikaisemmin”, Stephens sanoo Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa.

Stephens on investointeihin ja maariskeihin perehtynyt neuvonantaja. Hänen yrityksensä GRA ennustaa geopoliittisten riskien trendejä ja neuvoo asiakkaitaan sellaisten strategioiden käyttöönotossa, jotka auttavat hallitsemaan ja hillitsemään riskejä.
 

Suomalaisyritykset ovat globaaleja ja niiden on huomioitava geopolitiikka

Yhdysvallat on edelleen asevoimiensa osalta ylivoimainen supervalta ja ainoa valtio, joka pystyy sijoittamaan joukkojaan maailman jokaiseen kolkkaan.

Se on myös maailman suurin talous, mutta taloudellista valtaa jakautuu myös Kiinalle ja pienemmissä määrin Japanille ja Euroopan unionille.

”Yhdysvaltojen talous kasvaa, mutta nyt on olemassa sellaisia geopoliittisen vallan keskittymiä, joita ei ollut olemassa samaan tapaan edes viisi, saati kymmenen vuotta sitten”, Stephens sanoo.

Valtiot ja yritykset pyrkivät nyt ymmärtämään, missä on niiden paikka tässä globaalissa ”epäjärjestyksessä” ja miten ne pääsevät omiin tavoitteisiinsa.

Kauppatieteiden tohtori Ulla-Maija Uusitalo työskentelee lukuisten suomalaisyritysten kanssa Aalto EE:n myynti- ja asiakkuusjohtajana. Hän huomauttaa useimpien suomalaisyritysten olevan osa globaalia liiketoimintaympäristöä. Se tarkoittaa sitä, että yritysten Suomessa täytyy olla tietoisia ja kiinnostuneita siitä, miten geopolitiikka vaikuttaa niiden bisnekseen.

Koronapandemia teki yrityksille selväksi sen, miten haavoittuvaisia niiden toimitusketjut ovat, Stephens huomauttaa.

”Niidenkin yritysten, jotka eivät ajatelleet toimivansa ulkomailla, toimitusketjut muuttuivat epävakaiksi. Kun tehtaita Aasiassa suljettiin, myös tehtaita Euroopassa suljettiin, koska ne eivät saaneet tarvitsemiaan komponentteja. Suomalaisyritykset käsittävät olevansa riippuvaisia kansainvälisistä toimitusketjuista, joihin geopolitiikka vaikuttaa."
 


Ulla-Maija Uusitalo (vasemmalla)  huomauttaa suomalaisyritysten olevan osa globaalia toimintaympäristöä. Niiden täytyy olla kiinnostuneita siitä, miten geopolitiikka vaikuttaa niiden bisnekseen. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE


Länsimaiset yritykset ovat vahvasti riippuvaisia Kiinasta, mikä täytyy pitää mielessä. Jopa yritykset, joilla ei ole suoria yhteyksiä Kiinaan, ovat toimitusketjujensa kautta riippuvaisia maailman toiseksi suurimmasta taloudesta.

”Näemme, että esimerkiksi teknologiasektorin yritykset siirtävät osan tuotannostaan Kiinasta esimerkiksi Vietnamiin. Tässä ei ole kyse pelkästään geopolitiikasta vaan kustannuksista, sillä palkat Kiinassa ovat korkeammat”, Stephens huomauttaa.

”Mutta jos resursseja ja raakamateriaaleja tulee edelleen Kiinasta, kyse ei ole irrottautumisesta. Tuotantoa siirretään, mutta ollaan edelleen alttiina.”

Stephensin mukaan Kiina kontrolloi monia resursseja ja maailman harvinaisimpina pidettyjä maametalleja.

”Nuo metallit eivät itse asiassa ole harvinaisia – kyse on vain siitä, että Kiina on johtanut sitä tapaa, millä niitä prosessoidaan ja määritellään.”
 

Johdon kouluttaminen geopoliittisista riskeistä antaa kilpailuedun

Yritykset, jotka investoivat siihen, että ne ymmärtäisivät geopoliittisia riskejä paremmin, tutkivat, miten ne voisivat hallita parhaalla mahdollisella tavalla alttiuttaan geopoliittisille tekijöille.

Tämä tarkoittaa käytännössä johtajien kouluttamista, asiantuntijoiden kanssa keskustelemista sekä datan ja mallinnuksen hyödyntämistä sisäisten toimintojen tehostamisessa.

Tavoitteena on pysyä kehityksen kärjessä ja pystyä ennustamaan, mitä seuraavaksi voisi tapahtua perehtymällä eri skenaarioihin.

Tavoitteena on pystyä ennustamaan, mitä seuraavaksi voisi tapahtua perehtymällä eri skenaarioihin."

Päätöksentekoprosessien kehittäminen on tärkeää kaikille organisaatioille. Tämä on strateginen syy sille, miksi yritykset ovat valmiita panostamaan voimakkaastikin siihen, että ne ymmärtävät geopoliittisia riskejä ja ottavat ne entistä paremmin huomioon liiketoimintapäätöksissään.

”Yrityksillä, jotka tekevät näin kaikkein tehokkaimmin, on kilpailuetu verrattuna yrityksiin, jotka eivät tee niin”, Stephens summaa.

Ulla-Maija Uusitalo Aalto EE:stä lisää, että kyse on myös resilientin yrityskulttuurin kehittämisestä: miten olla paremmin tietoinen toimintaympäristön muutoksista, olla kykenevä reagoimaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla ja toimia myös tietyissä tilanteissa proaktiivisesti.
 

Suomalaisyrityksillä on tiettyjä kilpailuetuja

Suomalaisten yritysten tilanne kansainvälisillä markkinoilla on siinä mielessä hyvä, etteivät ne kanna samanlaista historiallista painolastia kuin monet muut maat, sanoo Stephens.

”Jos brittiläinen, ranskalainen tai hollantilainen yritys investoi tiettyyn maahan, se tulee tietyn painolastin kanssa ja paikalliset ihmiset ja hallitukset näkevät sen tietyllä tavalla. Tästä syystä Kiina on pärjännyt hyvin Afrikassa – se ei ole entinen siirtomaavalta.”

Suomalaisyritykset ovat sitoutuneempia johdon koulutuksiin kuin esimerkiksi brittiyhtiöt."

Uusitalo toivoo näkevänsä monipuolisempia ääniä monimutkaisten aiheiden, kuten geopolitiikan ja ilmastokriisin ympärillä.

”Tarvitsemme organisaatioihin ja niiden ympärille lisää toimintojen välistä ja monialaista osaamista, jota yritykset kuuntelevat ja pyrkivät ymmärtämään. Esimerkiksi yritykset, jotka ovat melko insinööripohjaisia, voisivat hyötyä tiedosta, jota saadaan yhteiskunta- ja valtiotieteistä sekä historiasta.”

Stephens sanoo, että hänellä on sellainen käsitys, että suomalaisyritykset ovat sitoutuneempia johdon koulutuksiin kuin esimerkiksi brittiyhtiöt.

”Sekin antaa suomalaisyrityksille kilpailuedun.”
 

Mitä kaikkien yritysten täytyy ymmärtää geopolitiikasta ollakseen resilienttejä ja kannattavia myös tulevaisuudessa? Elizabethin Stephensin mukaan

1. Yrityksen hallitus ja johto voivat hallita monia geopoliittisia riskejä. ”On paljon sellaisia riskejä, joita voidaan aktiivisesti hallita ja joiden vaikutusta voidaan myös pienentää.”

2. Panostaminen toimintojen ja toimitusketjujen kestävyyteen kannattaa. ”Tämä voi nostaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta keskipitkästä pitkään aikavälillä kyse voi olla asiasta, joka mahdollistaa tulevan liiketoiminnan."

3. Ei pidä olettaa, että mennyt on opas tulevaisuuteen. Kannattaa varautua siihen, että mahdottomana pitämäsi asia, voi tapahtua. ”Mieti, mikä on pahin mahdollinen vaihtoehto ja kehitä strategia, joka auttaa hallitsemaan sitä. Tee paras suunnitelma pahinta mahdollista skenaariota varten.”

 

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Nämä asiat jokaisen yrityksen pitäisi ymmärtää geopoliittisista riskeistä

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirje on kokoelma ajatuksia herätteleviä artikkeleita, podcasteja ja näkemyksiä johtajuudesta, liike-elämästä ja itsensä kehittämisestä. Uutiskirjeessä saat kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka