”Kaikkia vaatimuksia ei tarvitse täyttää. Yritykset käyttävät yli-ihmistaktiikkaa, koska ne haluavat varmistella eivätkä erottua muista yrityksistä. Yritykset voivat myös hakea sillä kertaa kokemuksen sijasta potentiaalia”, suomalaisen, kansainvälisesti toimivan Kemira-kemianyhtiön Vice President of Talent and Culture ja rekrytoinnin asiantuntija Sandra Dillon sanoo.
Tekoälyn käyttö rekrytointiprosesseissa yleistyy hurjaa vauhtia. On käynnistynyt kissa ja hiiri -leikki, jossa työnhakijat yrittävät tekoälyn avulla tehdä avainsanoja pullistelevia hakemuksia, jotka menestyisivät työnantajan tekoälyskriinauksissa. Työnantajat puolestaan yrittävät karsia hakemuksia, joissa on käytetty tekoälyä liian innokkaasti.
Dillon painottaa, että rekrytoinnissa on aina kyse ihmisten palkkaamisesta. Nykyisellään tekoäly ei havaitse nyansseja, joten Dillon suhtautuu skeptisesti sen käyttöön.
Tekoälyn käyttö rekrytointiprosesseissa yleistyy hurjaa vauhtia. On käynnistynyt kissa ja hiiri -leikki.
Dillon tietää, miltä työnhakijoista tuntuu nykyisillä tiukoilla työmarkkinoilla. Hän on ollut pari kertaa työttömänä ja tietää, miten vaikeaa se voi olla sekä henkilölle itselleen että hänen perheelleen.
Hän suosittelee katselemaan haettavia paikkoja ennakkoluulottomasti sen suhteen, millaisia paikkoja voisi hakea.
”Yksi tai toinen ovi aukeaa varmasti”, Dillon rohkaisee.
|
|
| Dillon tietää, miltä työnhakijoista tuntuu nykyisillä tiukoilla työmarkkinoilla. Hän on itsekin ollut urallaan pari kertaa työttömänä. |
Työelämä ja työpaikat muuttuvat nyt nopeasti. World Economic Forum arvioi vuoden 2025 raportissaan, että vuoteen 2030 mennessä syntyy 170 miljoonaa uutta työpaikkaa ja toisaalta 92 miljoonaa työtä häviää.
Monilla puolilla maailmaa eletään nyt matalasuhdannetta, mutta samaan aikaan monet maat ja yritykset eivät löydä kaipaamaansa pätevää työvoimaa. Niinpä uudelleenkoulutuksen ja uuden oppimisen merkitys on korostunut.
Myönteinen asenne oppimiseen parantaa merkittävästi uuden työpaikan saamisen mahdollisuuksia. Se auttaa myös pysymään relevanttina työmarkkinoilla.
”Pätevä voi olla ilman koulutustakin. Jos syntyy perusluottamus, monta asiaa työssä voi oppia.”
Dillon opastaa lähettämään tiiviin cv:n eikä kertomaan enempää kuin hakemuksessa pyydetään.
Dillonin mukaan hakuprosesseihin työnhakuun sekoittuu paljon ikärasismin ja ”oikeanlaisen” koulutus- ja sosiaalisen taustaa liittyviä vaatimuksia, jotka ovat oikeastaan ennakkoluuloja.
”On jokaisen rekrytointiprosessissa mukana olevan vastuulla kysyä, onko tämä tai tuo vaatimus oikeasti välttämättömyys.”
Työnhakijalta työnhaku vaatii yrittäjämäistä asennetta.
Ensinnäkin hakemus kannattaa laittaa mahdollisimman nopeasti haun alettua. Sen jälkeen Dillon neuvoo olemaan yhteydessä yritykseen tavalla tai toisella, jotta tulee huomatuksi. Soittamaan, meilaamaan tai vaikkapa marssimaan vastaanottoon pyytämään vuosikertomusta.
|
|
| Dillonin mukaan työnhakuprosesseihin sekoittuu paljon ennakkoluuloja: ”On jokaisen rekrytointiprosessissa mukana olevan vastuulla kysyä, onko tämä tai tuo vaatimus oikeasti välttämättömyys.” |
Entä se intohimo? Ei sekään ole pakollinen.
”Kysyn aina mikä on hakijan motivaatio. Osa sanoo, että haluaa elättää perheensä. Meitä on monenlaisia: yksi elää työlle, toiselle työ mahdollistaa elämän.”
Dillonille on plussa, jos hakija on muutenkin aktiivinen työnhakija. Silloin hän haluaa oikeasti töitä. Haastattelussa täytyy näyttää, että haastattelu on hakijalle tärkeä: kampaa hiukset, valmistele kysymyksiä, perehdy yritykseen.
Plussaa sekin, että työnhakija kertoo hyvien puoliensa lisäksi alueet, joilla hänellä on opittavaa.
”On kyse ihmisistä ja heidän arvoistaan. Yritykset palkkaavat ihmisiä.”
”Pätevä voi olla ilman koulutustakin. Jos syntyy perusluottamus, monta asiaa työssä voi oppia.”
