Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Digitalisaation johtaminen ontuu, koska liikkeenjohto on jumiutunut makrotasolle
Digitalisaatio Johtaminen Lean-ajattelu

Digitalisaation johtaminen ontuu, koska liikkeenjohto on jumiutunut makrotasolle

Digitalisaatioon liittyviä visioita ja hankkeita pursuaa ovista ja ikkunoista. Mutta ovatko langat kenenkään käsissä?

Ari Rytsy, 10.12.2019

|

Artikkelit

Seminaareja, koulutusta, visioita, strategioita ja projekteja. Kaikkea tätä ja paljon muuta pyörii vauhdilla etenevän digitalisaation ympärillä. Olipa kyse sitten koneoppimisesta, robotiikasta tai keinoälystä, lähes jokaisen yrityksen johtoa on istutettu kuulemaan näiden uusien teknologioiden mahdollisuuksista. 

Mutta kuinka paljon robottikoiralla tai tulevaisuuden lentävillä autoilla on tekemistä digitalisaation arkitodellisuuden kanssa? Miten ne auttavat johtamaan yritystä uuteen aikakauteen siirtymisessä? 

“Tulevaisuus tulee olemaan monessa yrityksessä merkittävästi erilainen kuin nyt. Kun palvelut menevät digitaaliseen muotoon, ei vanha osaaminen enää riitä. Robottikoirilla on kuitenkin vähän tekemistä tämän kehityksen kanssa”, sanoo Aalto EE:n akateeminen johtaja Mikko Laukkanen

Kun palvelut menevät digitaaliseen muotoon, ei vanha osaaminen enää riitä."

Digitalisaation pyörteissä hämärtyy usein se tosiseikka, että kyse ei ole uudesta ilmiöstä. Pankit lähtivät viemään sitä vauhdikkaasti eteenpäin jo 1990-luvulla. Monia kunnianhimoisia hankkeita on toteutettu myös julkisella sektorilla, mutta hyvän alun jälkeen tahti on hiipunut. 

“On myytti, että Suomi olisi tänä päivänä digitalisaation mahtimaa. Todellisuudessa painimme tässä asiassa OECD-maiden keskisarjassa”, toteaa Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila

Johtaminen ja ajattelumallit uusiksi

Suomi ei ole yksin ongelmansa kanssa. Digitalisaatio rakentuu nimittäin useista keskenään kilpailevista teknologioista, alustoista ja ideologioista, jotka tekevät kokonaisuudesta pirstaleisen ja vaikeasti hahmotettavan. Tällaisessa ympäristössä on mahdotonta kehittää vuorenvarmaa master plania, jonka turvin pystytään menemään eteenpäin seuraavat 15 tai 20 vuotta. Todellisen voittajareseptin löytäminen edellyttää johtamisen ja ajattelumallien uudistamista. 

“Johdon on ymmärrettävä, että tuotteiden ja palveluiden elinkaaret ovat lyhyempiä kuin ennen. Siksi erilaisia kokeiluja ja pienempiä investointeja on tehtävä ketterästi ja rohkeasti. On vain hyväksyttävä, että tämä on tällä hetkellä meidän paras arvauksemme tulevaisuudesta. Ilman riittäviä kompetensseja oikeita asioita on kuitenkin vaikea hahmottaa”, pohtii Mattila. 

Jatkuvan oppimisen tie 

Yksi digitalisaation suurimmista pullonkauloista liittyy monitasoiseen osaamisvajeeseen, jota yritetään usein ratkaista projektiluontoisesti. Ihmelääkkeeksi etsitään yksittäistä kurssia tai kirjaa, joka pyyhkäisee kerralla pois kaikki digitalisaation tuomat haasteet ja mahdollistaa paluun perinteiseen tekemiseen.  

Kyse on kuitenkin niin merkittävästä muutoksesta, että siitä on mahdoton selvitä passittamalla henkilöstö yhden iltapäivän mittaiseen koulutustilaisuuteen. Johdon on saatava koko organisaatio jatkuvan oppimisen tielle. 

Johdolla täytyy olla rohkeutta lähteä rakentamaan omaa kyvykkyyttään."

“Pahimmassa tapauksessa yrityksessä tapahtuu niin sanottu kasaantumisefekti. Digitalisaatiosta jo jotain ymmärtävät hankkivat itsenäisesti lisää tietoa ja loput jäävät pysyvästi kehityksen kelkasta”, Laukkanen varoittaa. 

Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja 

Digitalisaation menestyksekästä johtamista vaikeuttavat digiprofeetat, jotka tarjoavat konkreettisten ratkaisujen ja kehittämismenetelmien sijaan vain isoa kuvaa. Toki robotiikasta ja 3D-hologrammeista on helpompi pitää mukaansatempaavia luentoja kuin siitä, mitä algoritmit pystyvät tai eivät pysty tekemään. Tämä seurauksena liikkeenjohto tuntee digitalisaation vain makrotasolla, eikä kykene johtamaan sitä teknologisten realiteettien edellyttämällä tavalla. 

Monesti saattaa tuntua helpommalta nostaa johtoryhmään sopiva digiosaaja ja laittaa hänen vastuulleen kaikki digitalisaation osa-alueet. Tässä on kuitenkin riskinä vallan keskittyminen yhdelle henkilölle sekä liikkeenjohdon ja digiasiantuntijoiden välisen osaamiskuilun laajeneminen. Mattila ja Laukkanen korostavat, että digitalisaation johtamisessa ei ole tarjolla mitään vippaskonsteja tai pikavoittoja. Kyse ei ole myöskään ohimenevästä ilmiöstä, jonka voi odottaa hiipuvan tulevina vuosina. 

“Mallia prosessien digitalisoimisesta ja digitalisaation johtamisesta kannattaa hakea Aasiasta. Siellä näissä asioissa on menty huimasti eteenpäin. Kun Suomessa ihmiset nousevat barrikadeille käteisen säilyttämisen puolesta, niin Aasiassa yli 80-vuotias isoäiti hoitaa ravintolalaskun maksamisen digitaalisesti ilman mitään ongelmia”, Mattila kertoo. 

Uudelle polulle suuntaaminen voi tuntua aluksi vaikealta, mutta onneksi apua on saatavilla.  Aalto EE:n näkemyksellisyyttä organisaatioiden digitalisaation ykköskumppanina puoltavat laaja-alainen osaaminen sekä riippumattomuus yksittäisistä työkaluista tai teknologioista. 

“Johdolla täytyy olla rohkeutta lähteä rakentamaan omaa kyvykkyyttään. Koodaajaksi ei tarvitse opetella, mutta on hyvä tietää, mitä koodaamalla pystytään tekemään, miten tietojärjestelmäarkkitehtuuri rakentuu tai miten eri tekoälyt poikkeavat toisistaan”, Laukkanen neuvoo. 

Aalto University Executive Education auttaa yrityksiä ja yksilöitä vastamaan digitalisaation muutoksen tuomiin haasteisiin ja tarttumaan sen luomiin mahdollisuuksiin. Lue lisää digitalisaatio-ohjelmistamme.  
Autamme organisaatiotanne kehittymään ja uudistumaan strategisesti myös asiakaskohtaisten ratkaisujen avulla. 


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa