Generatiivinen tekoäly on tuonut ensimmäistä kertaa uudenlaisen teknologisen murroksen, joka vaikuttaa merkittävästi erityisesti korkeakoulutettujen tehtävien sisältöön sekä työprosesseihin.
”Tähän mennessä tekoäly ei ole vaikuttanut eri ammateissa työllisyyteen tai tuloihin. Käyttö on monissa organisaatioissa vielä kokeilunomaista. Tekoäly kuitenkin muuttaa toimenkuvia ja työprosesseja jatkossa. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millaista osaamista tarvitaan”, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen työelämäprofessori Antti Kauhanen sanoo.
Kauhanen vastaa tutkimusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen työelämätutkimuksesta. Viime aikoina Kauhanen on tutkimuksissaan keskittynyt erityisesti generatiivisen tekoälyn tuomiin työn muutoksiin sekä työelämän murrokseen.
”Tekoälyn lisäksi etätyön tekemisen kasvu muuttaa työelämää, eikä kaikkia vaikutuksia edes vielä ymmärretä. Iso kysymys on, miten työuran alussa olevat oppivat työelämässä, jos moni työskentelee etänä? Organisaatioiden pitäisi miettiä tätä vakavasti.”
|
|
| Kauhasen mukaan omaa arvoaan kannattaa tarkastella kolmesta näkökulmasta: ammatillisesta osaamisesta, kyvystä hyödyntää teknologiaa ja dataa sekä sosiaalisista taitoista. |
Palkkaneuvotteluissa katse lisäarvon luomiseen kolmikanta-ajattelulla
Millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja mistä osaamisesta työnantajat ovat valmiita maksamaan? Kauhanen korostaa, että omaa arvoa kannattaa lisätä kolmikanta-ajattelulla: kasvattamalla jatkuvasti omaa ammatillista osaamistaan, opettelemalla hyödyntämään entistä paremmin teknologioita ja dataa sekä parantamalla viestintä-, vuorovaikutus- ja johtamistaitojaan.
Omasta osaamisestaan kannattaa huolehtia jatkuvasti hankkimalla lisätaitoja erilaisten täsmämoduulien avulla. Koulutuksen tai osaamisen kasvu ei kuitenkaan ole sellaisenaan argumentti palkkaneuvotteluihin.
"Pitää osata perustella, miten on voinut koulutuksen avulla parantaa tuottavuutta tehtävässä ja luoda lisäarvoa organisaatiolle."
”Pitää osata perustella, miten on voinut koulutuksen avulla parantaa tuottavuutta tehtävässä ja luoda lisäarvoa organisaatiolle. Tärkeintä on yhdistelmä, minkälaisia taitoja on. Mikäli on vahvaa ammatillista osaamista ja on myös opetellut hyödyntämään uusia teknologioita sekä analysoimaan dataa, on hyvissä asemissa”, Kauhanen jatkaa.
Viestintä-, vuorovaikutus- ja johtamistaitojen merkitys korostuu entisestään tulevaisuuden työelämässä.
”Nämä ovat niitä taitoja, joissa ihminen on parhaimmillaan verrattuna erilaisiin teknologioihin. Esimerkkeinä näistä ovat suostutteleminen, myyminen, neuvotteleminen, erimielisyyksien ratkominen, luottamuksen rakentaminen ja esiintymistaidot”, Kauhanen kuvailee.
|
|
| Kauhanen muistuttaa, että vuosittainen kehityskeskustelu ei ole ainoa paikka palkkaneuvottelulle. Piristymisen merkitys taloudessa tarjoaa oivan mahdollisuuden palkan uudelleenarviointiin. |
Ajoita palkkaneuvottelu oikein ja perehdy huolella
Vuosittainen kehityskeskustelu on luonnollinen aika palkkaneuvottelulle, mutta ei suinkaan ainoa. Keskustelu kannattaa käydä aina tehtävien muuttuessa sekä mikäli oman selvityksen perusteella palkkataso näyttäisi olevan erilainen verrokkiyrityksissä tai -tehtävissä.
Palkkaneuvottelut ovat myös vahvasti sidoksissa taloustilanteeseen. Nyt kun talouden piristymisestä on merkkejä, palkkaneuvotteluita voi ottaa rohkeammin puheeksi.
”Oma lisäarvo pitäisi voida osoittaa. Esimerkiksi kuvaamalla, miten tekoälyä hyödyntämällä on voinut automatisoida tehtäviä ja siirtyä enemmän lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Myyntityössä oman arvon osoittaminen on helpompaa kuin eri asiantuntijatehtävissä”, Kauhanen lisää.
"Työn vaihtaminen on aina kohta, jolloin palkka neuvotellaan aidosti uudestaan."
Palkka-avoimuusdirektiivi rohkaisee avoimiin keskusteluihin
Palkasta voi ja kannattaa puhua aiempaa rohkeammin. Tulevan palkka-avoimuusdirektiivin myötä organisaatioissa ei saa olla perusteettomia palkkaeroja.
”Esihenkilön palkkatasoon ei kannata kuitenkaan verrata, sillä usein tehtävät eroavat paljon”, Kauhanen huomauttaa.
Onko työpaikan vaihtaminen ainoa keino saada kunnollinen palkankorotus? Kauhanen myöntää, että tutkimusten valossa nähdään, että ansioiden kehitys on nopeampaa työpaikkaa vaihtaneilla verrattuna samaan tehtävään ja organisaatioon jääneillä.
”Työn vaihtaminen on aina kohta, jolloin palkka neuvotellaan aidosti uudestaan. Korotusta kannattaa kokeilla, mutta kaikki eivät automaattisesti voi parantaa palkkaansa työpaikkaa vaihtamalla. Aina kannattaa myös kysyä palkkahaitaria rekrytoivalta esihenkilöltä.”
