Johtamisviestintä on yhä enemmän ihmisten ajattelun johtamista

Mis-, dis- ja malinformaatio. Tekoäly. Pirstaloitunut mediakenttä. Vaikuttamispyrkimykset.

Kysyimme johtamisen ja viestinnän valmentajalta Lilly Korpiolalta, mitä muuttunut informaatioympäristö tarkoittaa johtamisen näkökulmasta.

Miten organisaatioiden johtajien täytyy varautua tämän hetken informaatioympäristön johtamiseen?

"Johtaminen on muuttunut aiempaa vaativammaksi maailmassa, jota leimaavat epävarmuus, jatkuva muutos ja vaikeasti ennakoitavat turvallisuustilanteet. Johtamisviestintä ei ole enää vain tiedon välittämistä, vaan yhä enemmän ihmisten ajattelun johtamista.

Kriisitilanteissa ihmisen toiminta nojaa usein taistele, pakene tai jäädy -reaktioihin, ja kriisi- ja turvallisuusviestintä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiseksi ihmisten toimintakyky muodostuu. Siksi ihmiset on saatava myös henkisesti mukaan yhteiseen suuntaan.

Tämän vuoksi johtamisen keskeisiä elementtejä ovat suunta, selkeys ja merkityksellisyys. Ilman henkilökohtaista kokemusta merkityksestä ihmisen on vaikea sitoutua yhteiseen tavoitteeseen."

Lilly Korpiola kuvattiin hänen kotitilallaan Loviisassa, jossa hän kasvattaa portugalilaisia sotahevosia.

Puhut turvallisuusjohtamisen koulutuksessa kognitiivisesta turvallisuusjohtamisesta. Onko siihen jotain työkaluja?

"Johtamisessa on tärkeää erottaa, mikä on faktaa, mikä oletusta, mikä todennäköistä ja mikä seuraava askel. Ihmisen mieli pyrkii jatkuvasti ennakoimaan ja päivittämään käsitystään tilanteesta. Hyvä johtaminen auttaa ihmisiä hahmottamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi ja miten tilanteessa kannattaa toimia.

Suomessa ei vielä ole käytössä sovelluksia, jotka varoittaisivat esimerkiksi drooni-iskuista reaaliaikaisesti. Lähi-idässä työskennellessäni turvallisuutta toi sovellus, joka antoi ensimmäisen hälytyksen mahdollisesta uhasta. Sen jälkeen tieto tarkentui: milloin isku todennäköisesti tapahtuu, minne se osuu, millaisesta uhasta on kyse ja milloin on hakeuduttava väestönsuojaan.

"Arki pystyy jatkumaan myös poikkeusoloissa silloin, kun ihmisten mieli kykenee ennakoimaan tapahtumia ja rakentamaan hallinnan tunnetta."

Arki pystyy jatkumaan myös poikkeusoloissa silloin, kun ihmisten mieli kykenee ennakoimaan tapahtumia ja rakentamaan hallinnan tunnetta.

Yksi käytännöllisimmistä kansalaisten avoimeen dataan perustuvista tilannekuvasovelluksista ennakoi jopa sen, onko turvallista mennä suihkuun. Kukaan ei halua joutua juoksemaan puolialasti väestönsuojaan. Juuri tällaiset arkiset ’ennustuskoneet’ ja mobiiliapplikaatiot kuvaavat uudenlaista digitaalista turvallisuusajattelua."

Yrityksissä työskentelee ihmisiä, jotka ovat täysin eri informaatioympäristöissä ja -todellisuuksissa. Mitä johtajien olisi tästä hyvä ymmärtää?

"Suomessa elää rinnakkain useita mediasukupolvia, joiden suhde tietoon, viestintään ja auktoriteetteihin on rakentunut hyvin erilaisissa informaatioympäristöissä.

Vanhimmat sukupolvet kasvoivat aikana, jolloin tieto tuli sanomalehdistä ja radiosta. Seuraavat omaksuivat television, tietokoneet ja matkapuhelimet osaksi arkea. Sen jälkeen maailma muuttui sosiaalisen median myötä jatkuvasti verkottuneeksi. Z-sukupolvi on elänyt suuren osan elämästään jatkuvassa näkyvyydessä, ja alfa-sukupolvi kasvaa jo pelien, algoritmien ja tekoälyn rakentamassa todellisuudessa.

Kyse ei ole siitä, että nuoret omaksuisivat myöhemmin vanhempien sukupolvien tavat toimia. Eri sukupolvien ajattelua muovaa pysyvästi se informaatioympäristö, jossa ne ovat kasvaneet.

Tämä näkyy myös työelämässä, johtamisessa ja turvallisuusviestinnässä. Ihmiset toimivat rinnakkaisissa informaatioympäristöissä ja käyttävät erilaisia kanavia tiedon vastaanottamiseen. Yksi haluaa keskustella kasvokkain, toinen odottaa viestiä WhatsAppissa ja kolmas seuraa tilannetta yhteisöllisten alustojen kautta.

"Kyse ei ole siitä, että nuoret omaksuisivat myöhemmin vanhempien sukupolvien tavat toimia. Eri sukupolvien ajattelua muovaa pysyvästi se informaatioympäristö, jossa ne ovat kasvaneet."

Vaikka toimintaympäristöt muuttuvat, ihmisten perustarpeet pysyvät samoina. Jokainen tarvitsee tunnetta siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi, voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja kokea olevansa riittävän osaava sekä kuulua johonkin yhteisöön.

Seuraava suuri murros liittyy tekoälytalouteen. Työyhteisöissä osa “työkavereista” voi tulevaisuudessa olla botteja, digitaalisia avustajia tai tekoälypohjaisia toimintoja. Siksi organisaatioiden on opeteltava ajattelemaan ja tekemään päätöksiä yhdessä tekoälyn kanssa."

Miltä tämä kaikki näyttää viiden vuoden kuluttua?

"Suomi on pitkään rakentunut vahvan luottamuksen varaan, mutta tulevaisuudessa tätä luottamusta koetellaan yhä monimutkaisemmissa informaatioympäristöissä.

Jo nyt kohtaamme disinformaatiota eli tarkoituksella levitettyä väärää tietoa, misinformaatiota eli huolimattomasti jaettua tai tarkistamatonta tietoa sekä malinformaatiota, jossa oikeaa tietoa käytetään vahingoittavassa tai tarkoitushakuisessa kontekstissa. Juuri malinformaatio on usein vaikeimmin tunnistettava ilmiö, koska siinä hyödynnetään tosiasioita, mutta niitä kehystetään vihamielisesti tai harhaanjohtavasti.

Siksi medialukutaito ei enää yksin riitä. Tarvitaan myös kykyä ymmärtää algoritmien toimintaa, tunnistaa tekoälyn tuottamaa sisältöä ja arvioida, miten informaatiolla pyritään vaikuttamaan ihmisten käsityksiin. Tämä haastaa sekä organisaatioiden että yksilöiden maineenhallinnan aivan uudella tavalla.

"Tekoäly muuttaa informaatioympäristöä nopeasti. Sisältöä voidaan tuottaa valtavia määriä tehokkaasti ja uskottavasti."

Tekoäly muuttaa informaatioympäristöä nopeasti. Sisältöä voidaan tuottaa valtavia määriä tehokkaasti ja uskottavasti, mikä vaikeuttaa aidon ja luotettavan viestinnän erottamista keinotekoisesta. Yrityksille keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten rakentaa autenttista ja luottamusta vahvistavaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Organisaatioiden riskit liittyvät edelleen esimerkiksi kalasteluyrityksiin ja vaikuttamisoperaatioihin, mutta samalla toimintaympäristö pirstaloituu yhä vaikeammin hallittavaksi. Riskienhallinnasta tekee haastavaa se, että hyökkääjät toimivat luovasti ja tekoäly synnyttää nopeasti uusia toimintamalleja ja uhkaskenaarioita. Yksinkertaisia tai pysyviä ratkaisuja ei enää ole.

Omassa tutkimus- ja valmennustyössäni näen riskin ennen kaikkea mahdollisuuskäsitteenä. Riski ei ole vain uhka, vaan se ohjaa organisaatioita kehittämään toimintaansa, vahvistamaan resilienssiään ja tekemään tietoisia strategisia valintoja." 

Ratsastus ja hevoset ovat Lillylle elämäntapa. Ratsastuksen jälkeen tallilla voi keittää vaikkapa kahvit tai nauttia lasillisen portugalilaisittain.

Mitä uusia johtotehtäviä tai -kyvykyyksiä organisaatioissa olisi hyvä miettiä tulevaisuuden varalta?

"Yksi tulevaisuuden keskeisistä johtoryhmärooleista voi olla Chief Trust & AI Officer, joka yhdistää teknologian, liiketoiminnan, turvallisuuden ja ihmisten johtamisen. Hänen tehtävänään on varmistaa, että organisaatio kykenee hyödyntämään tekoälyä strategisesti, turvallisesti ja strategista luottamusta vahvistavalla tavalla.

Rooli edellyttää ymmärrystä datasta, algoritmeista ja tekoälyn vaikutuksista päätöksentekoon ja liiketoiminnan kehittämiseen, mutta samalla myös kykyä arvioida informaatioympäristön riskejä, ihmisten käyttäytymistä ja organisaation resilienssiä. Chief Trust & AI Officer ei johda vain teknologiaa, vaan myös sitä, miten ihmiset oppivat toimimaan yhdessä tekoälyn kanssa nopeasti muuttuvassa maailmassa."