Yksityisyyden vaaliminen digitaalisissa palveluissa maksaa jatkossa yhä enemmän. Useat eurooppalaiset ja pohjoismaiset uutismediat ovat tehneet evästeiden kieltämisestä maksullista.
Taustalla on paine kansainvälisten mainosjättien suunnalta. Esimerkiksi Meta, TikTok ja Google haluavat tarkkaa dataa niistä kohderyhmistä, joille ne suuntaavat mainontansa. Dataa ei kerry, jos lukija on kieltäytynyt evästeistä. Sosiaalisen median alustat ovat itse jo aiemmin rajanneet mainosten kieltämisen maksumuurin taakse.
”Digitaalisten palvelujen tietosuojaan liittyvät kysymykset ovat olleet todella tärkeitä jo 90-luvulta lähtien. Evästeistä kieltäytymisen maksullisuus tuo läpinäkyvyyden datan keräämiseen ja käyttämiseen. Henkilö- ja profiilitietoon liittyvä data kauppatavarana tulee näkyväksi, ja yhä useampi alkaa miettiä, mistä vaihtokaupassa on kysymys”, kuvailee konsulttiyhtiö 1001 Lakesin toimitusjohtaja Marko Turpeinen.
Turpeinen työskentelee myös osa-aikaisena dosenttina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella ja kouluttajana Aalto EE:n digi- ja data-ohjelmissa.
"Henkilö- ja profiilitietoon liittyvä data kauppatavarana tulee näkyväksi, ja yhä useampi alkaa miettiä, mistä vaihtokaupassa on kysymys."
Dataa kerätään koko ajan ja kaikkialta
Datan kerääminen ei ole uusi ilmiö. Tietoja kerätään aina, kun kirjautuu tunnistautumisen kautta johonkin palveluun, kuten Netflixiin tai Googleen. Tunnistetusta käyttäjästä kerätään paljon erilaista tietoa, kuten miten milläkin sivulla viettää aikaa ja missä tahdissa vierittää sivua alaspäin.
”Keinovalikoima datan keräämiseen on laaja, ja kaikkea dataa käytetään käyttäjien profilointiin. Moni ei ajattele, että esimerkiksi Google yhdistää eri palveluiden kautta tietoja ihmisestä. Profiilien rikkaus on todella hämmentävää”, Turpeinen huomauttaa.
Turpeisen mukaan on kyse jatkuvasta kaupankäynnistä, sillä profilointi poikii monesti myös hyvää käyttäjän suuntaan.
”Maksat tai et, dataa kerätään. Tyypillisesti palvelu paranee, kun käyttäjästä tiedetään mahdollisimman paljon ja palvelua voidaan sitä kautta personoida. Kyse on arvolupauksesta palveluun liittyen. Vastaavasti YouTubessa käyttökokemus huononee, jos kolmen minuutin välein pitää katsoa mainoksia”, Turpeinen lisää.
Datan keräämisen hinnoittelumallit monipuolistuvat
Turpeinen ei usko, että mikään yritys nostaa hintalappua evästeistä kieltäytyville kohtuuttomasti, koska se ei ole yritysten edun mukaista.
”Evästeet ovat vain yksi tapa datan keräämiseen. Todellisuudessa keinovalikoima on paljon laajempi.”
Turpeinen uskoo, että tulevaisuudessa kuluttajille tarjotaan useampia versioita riippuen kerättävän datan määrästä. Ilmaisversion käyttäjän täytyy hyväksyä datan kerääminen, kun toisessa ääripäässä mainokset saa ostettua pois. Väliversioissa voi olla mainoksia, mutta ilman käyttäjän seurantaa.
|
|
| Turpeisen mukaan asiantuntijankin on vaikea pysyä perillä siitä, mihin esimerkiksi tekoälypalvelujen keräämiä tietoja käytetään. |
Yksityisyydestä digiaalloilla tulossa harvojen herkkua
Miten tekoälyn käytön kiihtyvä lisääntyminen muuttaa datan keruuta ja siihen liittyvää hinnoittelua digiaalloilla?
"Evästeistä näkee, mitä ihminen klikkaa. Tekoälylle ihminen kertoo, mitä hän ajattelee. Se on paljon henkilökohtaisempaa dataa. Siksi kysymys siitä, maksetaanko palvelusta rahalla vai datalla, muuttuu entistä tärkeämmäksi. Jo nyt näkyy, että osa tekoälypalveluista kokeilee mainoksia ja osa on sanoutunut niistä irti."
Entä nouseeko digitaalisten palveluiden hinta, jos oman datansa keräämisen kieltää? Voiko yksityisyydestä digiaalloilla tulla jopa luksustuote, johon vain osalla on varaa?
”Monilla kipukynnys on ylitetty jo nyt. Yksittäinen hinta pysyy yleensä kohtuullisena, mutta kun palveluita on useita, summa kasvaa nopeasti. Olemme menossa kohti kahtiajakoa, jossa osa joutuu valitsemaan enemmän dataa keräävän ja sitä kautta alemmin hinnoitellun tai ilmaisen version”, Turpeinen lisää.
"Tekoälylle ihminen kertoo, mitä hän ajattelee. Se on paljon henkilökohtaisempaa dataa. Siksi kysymys siitä, maksetaanko palvelusta rahalla vai datalla, muuttuu entistä tärkeämmäksi."
MyData-liike edistää henkilötietojen eettistä käyttöä
Henkilötietoihin liittyvät asiat ovat Turpeisen sydäntä lähellä, sillä hän on myös yksi MyData-liikkeen perustajista. MyData-konsepti kehitettiin Suomessa, ja sen tarkoitus on edistää henkilötietojen eettistä ja yksilöä kunnioittavaa käyttöä.
Lainsäädännön näkökulmasta globaali viitekehys jakautuu kahtia.
”Eurooppalaiset tietosuojasäädökset luovat turvaverkkoja, kun taas Yhdysvalloissa puuttuu liittovaltiotason yleinen tietosuojalaki, ja henkilötiedot ovat pitkälti vapaata riistaa ja kauppatavaraa”, Turpeinen kiteyttää.
Puutteeton ei ole eurooppalainenkaan sääntely ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).
”Suurten amerikkalaisten yhtiöiden asiat keskittyvät Irlannin tietosuojaviranomaiselle, ja valvonta on ollut hidasta. Sanktiot venyvät usein vuosien valitusprosesseiksi. Lisäksi asetuksen lupaama tietojen siirrettävyys esimerkiksi somepalvelusta toiseen ei ole käytännössä toteutunut.”
Millainen digipalveluiden käyttäjä olet itse?
”Suhtaudun kriittisemmin kuin ihmiset yleensä. Silti käytän runsaasti palveluita, joissa kerätään dataa. Tekoälypalveluiden ehdot muuttuvat niin nopeasti, että asiantuntijankin on vaikea pysyä kärryillä siitä, mihin keskustelujen tietoja käytetään ja miten tietosuoja-asetukset esimerkiksi Claudessa toimivat. Hinnoittelumallien yleistyminen lisää avoimuutta ja saa ihmiset pohtimaan datan keräämistä enemmän.”
