Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Vuoden turvallisuusjohtaja Harri Uusitalo: Uhkaskenaarioita täytyy uskaltaa miettiä
Edellinen sivu Kuvat: Heli Sorjonen

Vuoden turvallisuusjohtaja Harri Uusitalo: Uhkaskenaarioita täytyy uskaltaa miettiä

Vuoden turvallisuusjohtaja Harri Uusitalo kehottaa organisaatioita miettimään monenlaisia tulevaisuudennäkymiä ja pohtimaan, mihin kaikkeen pystyy varautumaan.

Elina Hakola, 05.11.2026

|

Artikkelit

Harri Uusitalo on tehnyt koko työuransa turvallisuusasioiden parissa. Näkemystä ja kokemusta on kertynyt vähittäiskaupan ja palvelusektorin, finanssi- ja vakuutusalan sekä yksityisen turvallisuusalan ja sisäisen tarkastuksen johtotehtävistä.

Koko turvallisuustoimiala on käynyt läpi suuria muutoksia. Heti uran alussa Uusitalo todisti, miten huijauksista syntyi oma teollisuudenalansa.

“Minulla oli Tradekassa työhuoneessani kaksi laatikkoa. Toiseen laitoin organisaatioon tulleet paperiset nigerialaiskirjeet laskeakseni niiden määrän, ja toiseen laatikkoon menivät uhkaavat kirjeet sekä hörhöjen lähestymiset. Sitten viestintä siirtyi sähköpostiin, ja lopulta huijauksista muodostui kokonainen teollisuudenala”, Uusitalo kertoo.

”Hedelmällisintä on yhteistyö kollegojen kanssa”

Nuorena Uusitalolla oli sotilastaustaa, joten yksi luonteva reitti työelämässä olisi voinut olla viranomaistehtävissä. Hänellä oli kuitenkin myös kauppatieteen opintoja, jotka herättivät kiinnostuksen yksityiseen sektoriin sekä liiketoiminta- ja turvallisuusymmärryksen yhdistämiseen.

Ammattikorkeakouluopintojen jälkeen hän aloitti osuuskunta Tradekan sisäisen tarkastuksen ja turvallisuusasioiden toiminnossa.

“Pääsin tutustumaan liiketoiminnan ytimeen tarkastajan näkökulmasta, mutta myös kehittämään itsenäisesti kaupan sekä hotelli- ja ravintolatoiminnan turvallisuudenhallintaa”, Uusitalo kertoo.

“Olemme pitäneet siitä kiinni, että turvallisuudella ei kilpailla, eli se ei ole mainoksissa käytettävä kilpailuvaltti. Se ei rakentaisi hyvää turvallisuuskulttuuria toimialalle.”

Ura eteni esihenkilötehtävistä tarkastus- ja turvallisuusjohtajaksi.

“Työ turvallisuusjohtajana on opettanut, että hedelmällisintä on yhteistyö ja ongelmien ratkaiseminen kollegojen kanssa. Olemme pitäneet siitä kiinni, että turvallisuudella ei kilpailla, eli se ei ole mainoksissa käytettävä kilpailuvaltti. Se ei rakentaisi hyvää turvallisuuskulttuuria toimialalle.”

Myöhemmin hän siirtyi vartioinnin ja rahankäsittelyn pariin G4S Suomelle, missä pääsi tutustumaan erityislaatuiseen ja mielenkiintoiseen toimialaan kansainvälisessä organisaatiossa. Noin 11 vuotta sitten tie vei takaisin ostajan puolelle OP Pohjolaan kehittämään turvallisuutta ja harmonisoimaan käytettyjä palveluita. Tehtävänkuva on vuosien mittaan laajentunut ja kehittynyt.

“Millainen on vastapuolen pahuuden pelikirja?”

Jos turvallisuusammattilaisia ei koskaan näkyisi, se tarkoittaisi, että he ovat osanneet varautua aivan kaikkeen. Todellisuudessa häiriötilanteet paljastavat, miten hyvin riskejä on osattu ennakoida.

Toimintakenttä muuttuu jatkuvasti. Uusitalon uralle on osunut muun muassa työntekijän puukotus, Myyrmäen kauppakeskuksen pommi-isku sekä useita pandemioita tuoreimpana korona. Viime vuosina Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut uhkatilanteisiin varautumisen tarkasteluun puolustusnäkökulmasta.

Harri Uusitalon uran varrelle on osunut monenlaisia turvallisuusuhkia ja toimintakentän muutoksia. Hän kannustaa varautumaan myös ennennäkemättömiin uhkiin. 

 

Uusitalon mielestä julkiset äänenpainot ovat olleet rauhallisia eivätkä ne lietso pelkoa. Hän kiinnittäisi kuitenkin huomiota vaihtoehtoisiin tulevaisuuden näkymiin. Uusitalo muistuttaa, että erilaiset uhkaskenaariot eivät ole lupaus tai edes ennuste tapahtuvasta.

“Vaihtoehtoja pohtiessa voi miettiä, missä olemme resilienttejä. Nyt yritykset jäävät helposti ilman tukea miettimään, millaista pahuuden pelikirjaa vastapuoli laatii. Jos varaudumme vain siihen, mitä lehdistä on luettu ja mitä on jo tapahtunut, varaudumme aina vähän menneisyyteen”, hän sanoo.

”Kieli ja sijainti eivät enää suojaa meitä”

Aivan uuden pelikentän luo tekoäly. Se auttaa varautumaan uhkiin, mutta sitä hyödynnetään myös uusien häiriöiden tekemisessä.

“Aikaisemmin meitä ovat suojanneet kieli ja maantieteellinen sijainti. Nyt kumpikaan niistä ei ole mikään este vastapuolelle.”

OP Pohjola järjesti lokakuussa turvallisuuspäivät, joilla henkilöstön edustajat pohtivat indikaattoreita ja mittareita uhkatilanteiden tunnistamiseen. Yksi keskeinen kehityskohde on yrityksen sisältä nouseva niin sanottu insider-riski.

“Se vaatii näkyvyyttä työsuhteen koko elinkaareen ja olemassa oleviin kontrollielementteihin. Lähtökohtaisesti luomme kulttuuria, jossa ihminen haluaa toimia oikein, eikä ole pakotettu siihen.”

“Aikaisemmin meitä ovat suojanneet kieli ja maantieteellinen sijainti. Nyt kumpikaan niistä ei ole mikään este vastapuolelle.”

Oman työnsä lisäksi Uusitalo on ollut mukana erilaisissa turvallisuusalan järjestöissä, valiokunnissa ja verkostoissa. Tällä hetkellä hän toimii Finanssialan pankkiturvallisuustoimikunnassa, Helsingin seudun kauppakamarin Yritysturvallisuusvaliokunnassa, Finnsecurityssä, Secman turvallisuusfoorumissa ja puheenjohtajana ASIS Finlandissa.

“Olen aina kokenut nämä tehtävät arvokkaiksi, koska pystymme jakamaan tietoa, löytämään kollegoja ja parhaita käytäntöjä sekä kehittämään turvallisuutta omissa organisaatioissamme”, Uusitalo sanoo.

 

Riskit, mittarit ja viestintä kuntoon

Uusitalo tiivistää kolme keskeistä askelta, joista jokainen organisaatio voi lähteä rakentamaan turvallisuuttaan:

1. Tunnista ja ymmärrä riskit.
”Matalan vaikutuksen riskit tulevat aina ensin mieleen, mutta tarvitaan tutkimustietoon perustuvaa analyysia siitä, mitä riskejä on aidosti olemassa. Siitä voi lähteä rakentamaan parhaita käytäntöjä riskienhallintaan.”

2. Aseta mittarit.
”Koettujen uhkatilanteiden määrä voi kertoa siitä, miten turvallisuuspalvelut toimivat. Yksinkertainen mittari on esimerkiksi se, kuinka helposti yrityksen tiloihin pääsee ulkopuolelta sisälle.”

3. Panosta viestintään.
”On tärkeää pystyä viestimään oman roolin ja organisaation turvallisuuden kehittämisestä liiketoimintahyötyjen kautta. Turvallisuus on samanlainen liiketoiminnan perusedellytys kuin HR- tai ICT-palvelut.”

Kuka?

Harri Uusitalo

OP Pohjolan turvallisuusjohtaja vuodesta 2020 ja sitä ennen päällikkönä. Hän on suorittanut turvallisuusalan AMK- ja YAMK-tutkinnot sekä kansainväliset CIA- ja CISA-sertifikaatit.

Uusitalo on tällä hetkellä ASIS Finland ry:n puheenjohtaja, Finanssiala ry:n pankkiturvallisuustoimikunnan, Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuusvaliokunnan ja Finnsecurity ry:n aktiivi. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtajana ja sekä osallistunut kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön valmisteluun.


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa