Aalto Leaders' Insight

Työ muuttuu – johtamisenkin pitää muuttua

"Neljäs teollinen vallankumous ravistelee työn tekemisen tapoja", kertoo professori Kristiina Mäkelä Aalto-yliopistosta.

Anni Hanén

Heidi Hammarsten, 28.04.2017

Lopputulos ei ole vielä valmis, mutta johtajien on oltava hereillä muutoksessa.

Videopalavereja, Slack-keskusteluja ja sähköposteja amerikkalaisilta tiimikavereita myöhään illalla – etenkin tietotyöläiset ovat huomanneet, että heidän arkensa on täyttynyt uusista työnteon tavoista. Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kristiina Mäkelän (kuvassa) mukaan muutoksen taustalla on neljäs teollinen vallankumous.

Neljäs vallankumous tulee tehtaiden, sähkön ja tietokoneiden jälkeen. Se on yhdistelmä erilaisia digitalisaation tuomia muutoksia sekä globaalistumista, ja olemme siinä vasta alkuvaiheessa, sanoo Mäkelä. Hän on analysoinut työn muutosta tutkimusryhmässä, johon kuuluvat myös Johannes Gartner, Jennie Sumelius ja Hertta Vuorenmaa.

Ryhmän mukaan työn tekeminen muuttuu niin, että kolme keskeistä riippuvuussuhdetta löystyy: työn ja ajan, työn ja paikan sekä työn ja työsuhteen väliset riippuvuudet. Nämä työn teon muutokset haastavat koko perinteisen yritysten organisoitumismallin, hr-kentän ja ihmisten johtamistavat.

Johtaminen on motivointia ja orkestrointia

Johtamisesta tulee erilaista. Se ei enää perustu hierarkialle ja auktoriteetille vaan kyse on siitä, miten ihmiset saadaan motivoitumaan. On mietittävä verkoston managerointia: miten orkestroida toimintaa, miten etäjohtaa ihmisiä, miten luoda yrityskulttuuria, kun ihmiset eivät ole paikan päällä.

On pohdittava, mitä halutaan saavuttaa, mitä sitä varten on osattava ja millaisten käytäntöjen avulla tavoitteet saavutetaan.”

Mäkelä myöntää, ettei kysymyksiin ole valmiita vastauksia. Muutokset ovat kesken ja organisaatiot ovat kaikki omanlaisiaan. Jokaisen on mietittävä ratkaisunsa itse, lähtökohtana oma strategia, kyvykkyydet ja käytännöt.

Minulle ei ole olemassa universaaleja parhaita käytäntöjä. On pohdittava, mitä halutaan saavuttaa, mitä sitä varten on osattava ja millaisten käytäntöjen avulla tavoitteet saavutetaan.

Työn ja ajan väliseen suhteeseen ovat vaikuttaneet sekä globalisaatio että tahdin yleinen nopeutuminen. Digitalisaation takia yhä useammat asiat tapahtuvat reaaliajassa ja ihmiset kommunikoivat aikavyöhykkeiden yli – perinteinen 9-17-työaika jää vähemmälle.

Työ irtoaa ajasta ja paikasta

 

Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Tähän vaikuttavat sekä ihmisten yksilölliset tarpeet että mobiiliteknologian leviäminen. 

Lopputuloksena ei välttämättä ole perinteinen työn ja muun elämän tasapaino, vaan työn ja muun elämän integroituminen, Mäkelä sanoo.

Työn ja paikan riippuvuuden väheneminen ei Mäkelän mukaan tarkoita satunnaisten etätyöpäivien pitämistä vaan paljon perustavanlaatuisempaa ilmiötä. Hän nostaa esimerkiksi tyttärensä poikaystävän, ruotsalaisen koodarin, joka opiskelee ruotsalaisessa yliopistossa, tekee työtä kanadalaiselle yritykselle ja asuu Skotlannissa, missä tyttöystävä opiskelee.

On yhä enemmän tällaista paikasta riippumatonta työtä. Digitaaliset nomadit voivat kiertää maailmaa ja valita asuinpaikkansa vaikka sään, perheen, harrastusten tai asumiskustannusten perusteella.

Suomessa on jo pieniä tietointensiivisiä yrityksiä, kuten Yousician ja Hellon, jotka synkimmän syksyn aikaan tarjoavat henkilökunnalleen mahdollisuuden työskennellä miellyttävämmässä ilmastossa. Reissuun voi lähteä koko työntekijäkunta yhtä aikaa tai mahdollisuus on tarjolla pitemmän aikaa ja halukkaat voivat valita sopivan ajanjakson.

Hierarkioista verkostoihin

Työn ja työsuhteen välisen riippuvuuden väheneminen tarkoittaa sitä, että työt siirtyvät hierarkioista verkostoihin ja erilaisille alustoille. Samalla työurat muuttuvat entistä yksilöllisemmiksi.

Tavoite ei ole enää päästä vain urahierarkiassa ylöspäin. Tarve merkitykselliseen työhön kasvaa ja mahdollisuudet laajenevat. Tulee lisää freelancereita ja uusia teknologiapohjaisia liiketoimintamalleja. Työsuhteet muuttuvat entistä enemmän sopimussuhteisiin. Uskon, että tämä laajenee myös uusiin ammattiryhmiin ja sellaisille aloille, joilla ilmiö ei vielä näy, sanoo Mäkelä.

Lue lisää siitä, miten työn muutos näkyy käytännössä Spondan ja verkostossa toimivan yrittäjän Marjaana Toimisen työssä sekä mikä on "Mothership of Work" »

AaltoJOKO® on Suomen johtava liikkeenjohdon valmennusohjelma, jossa teoria ja käytännönläheisyys tarjoavat eväitä liike-elämän ilmiöiden jäsentämiseen ja kyseenalaistamiseen. Sen taustafilosofiassa yritysten ja yhteisöjen menestys perustuu strategiseen osaamiseen, verkostoihin sekä taitaviin ja jaksaviin johtajiin. Lue lisää ohjelmasta »

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Työ muuttuu – johtamisenkin pitää muuttua
Näytä liittyvät ohjelmat