Sote-alan johtajia yhdistää se, että he tuntevat ammattilaisten arjen sekä toimintaympäristön.
Esimiestyö ja johtaminen ovat kuitenkin tehtäviä, jotka vaativat omaa ammattitaitoaan. Johtaja tarvitsee muuttuvassa toimintaympäristössä paitsi alan myös laajemman kuvan ymmärrystä. Nykyisessä toimintaympäristössä korostuu erityisesti talousosaaminen.
“Näen, että johtamis- ja osaamistarpeisiin vaikuttavat Suomen yhteiskuntaa koskevat isot muutokset. Myös maailman kriisit haastavat johtamista ja organisaatioiden täytyy miettiä, miten isoihin megatrendeihin reagoidaan”, Duodecimin pääsihteeri Päivi Metsäniemi sanoo.
Suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle johtamiskoulutukselle on siis tarvetta.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita on Metsäniemen kanssa yhtä mieltä siitä, että talousosaaminen yhdistettynä alan ymmärrykseen on paras yhdistelmä johtajalle.
Pelkkä talousosaaminen ei riitä.
“Lääkäriliiton linja on, että lääkärille paras esimies on toinen lääkäri, joka voi ottaa kantaa myös käytännön lääketieteellisiin valintoihin”, Koivuviita sanoo.
|
|
| Lääkäriliiton Niina Koivuviita toteaa lääkärin parhaan esihenkilön olevan toinen alan ymmärryksen omaava lääkäri. |
Kaksi vahvaa koulutusohjelmaa
Aalto EE yhdessä Duodecimin kanssa sekä Lääkäriliitto tarjoavat sote-alan johtajien tueksi kahta eri koulutusohjelmaa.
Johtaminen terveydenhuollossa -koulutus (JTH) on Aalto EE:n koulutusohjelma johtajille, esimiehille ja päättäjille, ja se antaa työkaluja laaja-alaisiin ja strategisiin johtamistehtäviin sekä tukea onnistumista vaativiin muutostilanteisiin.
Aalto EE tuo ohjelmaan Aalto-yliopiston monialaisen osaamisen ja lähestymistavan käytännön johtamiseen. Ohjelman suunnittelussa on mukana Lääkäriseura Duodecimin lääketieteellinen asiantuntijaryhmä. Tätä koulutusohjelmaa tai sitä edeltäviä ohjelmia on järjestetty yhteensä yli 30 vuotta.
Duodecim ja Aalto EE ovat tehneet yhteistyötä JTH-ohjelman alusta alkaen. Seura asettaa asiantuntijoita ohjausryhmään ja tuo sitä kautta syvällistä ymmärrystä terveydenhuollon kokonaisuudesta ja sisällön lääketieteellisestä laadusta.
“Keskustelemme aktiivisesti ohjelman painopisteistä ja kehitystarpeista, jotta pysymme ajan hermolla ja kokonaisuus vastaa kohderyhmän tarpeisiin”, Aalto EE:n ohjelmajohtaja Pauliina Pellinen sanoo.
Lääkäriliitto on järjestänyt erikoislääkäreiden ELJ-koulutusohjelmaa erikoislääkäreille ja erikoishammaslääkäreille noin 15 vuotta. Koulutukseen osallistuminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä.
Lääkäriliiton ohjelmajohtaja Markus Paananen muistuttaa, että hyvä ihmisten johtaminen on kaiken perusta, mutta johtajan on pystyttävä johtamaan tavoitteellisesti myös toiminnan kehittämistä, taloutta ja muutostilanteita.
“ELJ-koulutus tarjoaa lääkärikunnalle innostavan ja käytännönläheisen tavan kehittää terveydenhuollon johtamistaitoja. Koulutusta uudistetaan jatkuvasti, jotta se vastaa tämän ajan tarpeisiin”, Paananen kertoo.
Molemmat koulutukset antavat työkaluja, uusia ajatuksia ja näkökulmia sekä vertaistukea ja verkostoja, joita johtajat tarvitsevat.
Koulutusohjelmista vertaistukea
Ihmisen urapolun varrelle mahtuu monenlaisia vaiheita. Esimerkiksi lääkäri voi työskennellä potilastyössä, tutkijana tai johtajana.
Metsäniemi ja Koivuviita kannustavat pohtimaan motivaatiota ja urahaaveita sekä hakeutumaan lisäkoulutuksen pariin.
“Johtaminen on opeteltavissa oleva taito siinä, missä umpisuolileikkauskin”, Koivuviita toteaa.
Koulutusohjelmien sisällön lisäksi osallistuminen antaa vertaistukea ja uusia linssejä, joiden läpi tarkastella omaa työtä ja toimialaa.
“Kaikkein vaikeinta tuntuu olevan sen määrittäminen, missä uran vaiheessa opintoihin hakeutuisi. Lisäksi on tietysti kyse siitä, tukeeko työnantaja kouluttautumista”, Metsäniemi sanoo.
|
|
| Niina Koivuviita (vas.) ja Päivi Metsäniemi kannustavat pohtimaan koulutusvalintoja omien tarpeiden pohjalta. Millaisista verkostoista ja osaamisesta olisi eniten hyötyä omalla uralla nyt ja tulevaisuudessa? |
Asenne kohdallaan
Lisäkoulutuksen valinta ei välttämättä ole yksinkertainen tehtävä. Metsäniemi kehottaa pohtimaan omia tarpeitaan.
JTH lähtee liikkeelle strategisen tason ajattelusta. ELJ vastaa ensisijaisesti keskijohdon tarpeisiin, mutta koulutuksissa on samoja elementtejä. Molemmista voi myös jatkaa Executive MBA -opintoihin.
“Ehkä valintaa voi tehdä omasta uravaiheesta ja tehtävästä sekä kunnianhimosta lähtien sekä siitä, millaisista verkostoista mahdollisesti hyötyy eniten”, Metsäniemi sanoo.
ELJ:n kaikki osallistujat ovat lääkäreitä. JTH-koulutukseen osallistuu lääkäreiden lisäksi muita sote-alan johtajia ja esimies- ja päättävissä tehtävissä työskenteleviä.
Koivuviita ja Metsäniemi kehuvat koulutukseen osallistujien motivaatiota ja asennetta.
“Heillä on toiveikkuutta ja kehitysideoita terveydenhuoltoon”, Koivuviita sanoo.
“Nuorista tulee hyviä johtajia. Ihmisjohtamista tai oman jaksamisen huomioimista ei tarvitse heille perustella”, Metsäniemi jatkaa.
Molemmat koulutukset saavat osallistujilta lähes täydet arvosanat. Palaute opetuksesta ja kokonaisuuksista on positiivista.
|
|
| Duodecimin Päivi Metsäniemi näkee uransa alussa olevissa nuorissa lääkäreissä potentiaalia hyviksi johtajiksi: "Ihmisjohtamista tai oman jaksamisen huomioimista ei tarvitse heille perustella." |
Ennakointia osaamistarpeisiin
Koivuviita ja Metsäniemi toivoisivat, että koulutuksiin pääsisi osallistujia ympäri Suomen.
Terveydenhuoltoalan organisaatioiden pitäisi ennakoida osaamistarpeitaan ja tehdä systemaattista työtä tulevaisuuden johtajien tunnistamiseksi ja kouluttamiseksi. Johtamisosaamista voisi sisällyttää ammattilaisten kehityssuunnitelmiin samoin kuin muidenkin osaamisalueiden kehittämistä.
“Johtamista pitää tukea. Se maksaa itsensä takaisin”, Koivuviita sanoo.
Metsäniemen mielestä osaamisen kehittäminen uran aikaisemmassa vaiheessa olisi investointi ja strategisesti tärkeää, mutta vaarana on, että säästöpaineissa koulutukseen pääsevät harvat ja valitut.
“Johtajia koulutetaan usein vasta sen jälkeen, kun heidät on valittu tehtävään sen sijaan, että organisaatioihin saataisiin osaajia laajemmin etukäteen”, Koivuviita toteaa.
