Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Sote-johtaminen vaatii visioita, osallistamista ja viestintää
Edellinen sivu Hyvinvointialueisiin siirtymisessä työntekijöiden kannalta tärkeintä oli turvallinen siirtymä, jossa heidän työnsä jatkuu mahdollisimman ennallaan, huomauttaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Markus Paananen. Kuva: Veikko Somerpuro
Johtaminen

Sote-johtaminen vaatii visioita, osallistamista ja viestintää

Hyvinvointialueen johtamisessa strateginen visiointi on usein helpompi osuus, vaikeampaa on saada tarvittavat muutokset toteutettua. Markus Paanasta auttavat Johtaminen terveydenhuollossa- ja EMBA-ohjelmissa saadut opit.

Heidi Hammarsten, 19.02.2024

|

Artikkelit

Hyvinvointialueiden käynnistys 2023 alussa oli johtamisen kannalta ristiriitainen tilanne. Näin sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Markus Paananen.

”Kyseessä oli ’lyövän sydämen leikkaus’. Organisaatiorakenteessa ja rahoituksessa tapahtui valtava uudistus, mutta työntekijöiden kannalta tärkeintä oli turvallinen siirtymä, jossa heidän työnsä jatkuu mahdollisimman ennallaan”, kuvaa Paananen, jonka vastuulla ovat alueen yhteiset sote-palvelut.

Kun käynnistyksestä on nyt selvitty, meneillään on varsinainen muutostyö. Länsi-Uudellamaalla on laadittu uusi palvelustrategia ja alettu toteuttaa sitä.

Paanasen mukaan hyvinvointialueella on pysähdytty miettimään yhdessä henkilöstön kanssa, mihin tulevina vuosina halutaan keskittyä.

”Nyt on tärkeää, miten meillä hoidon saatavuus ja jatkuvuus paranevat. Kuluvan kevään aikana on tarkoitus määrittää tulevaisuuden palveluverkko. Se on hyvin strategista suunnittelua: arvioidaan missä palvelutarvetta on viiden, kymmenen tai 20 vuoden kuluttua, minne väestö keskittyy ja missä se ikääntyy.”

On tärkeää nähdä suunta, mutta myös
saada tarvittavat muutokset toteutettua."

Paananen on suorittanut Aalto EE:n Health Executive MBA -kokonaisuuden eli Johtaminen terveydenhuollossa -koulutuksen sekä Aalto Executive MBA eli EMBA-ohjelman. Johtaminen terveydenhuollossa on monipuolisesti terveydenhuoltoalan muutosta ja johtamista käsittelevä koulutusohjelma johtajille, esimiehille ja asiantuntijoille.

Paananen siteeraa EMBA:ssa siellä opittua muutoksen kaavaa: onnistuminen on suunnitelman laatu kertaa sen hyväksyttävyys.

”On tärkeää nähdä suunta, mutta myös saada tarvittavat muutokset toteutettua. Meilläkin tiedetään jo aika hyvin mitä pitää tehdä, ei tarvita enää hirveästi analyysia.”

”Muutosjohtamista ja johtamista on ylipäänsä vaikea erottaa toisistaan, johtamisessa on aina läsnä sekä nykytila että tulevaisuus. Se on kollektiivista toimintaa ja viestintää, jota tehdään toisten ihmisten kautta.”
 

Säädeltyä, ohjattua, monimutkaista

Muun muassa Johtaminen terveydenhuollossa -koulutuksessa opettava professori Nina Granqvist Aalto-yliopiston johtamisen laitokselta tunnistaa terveydenhuoltoalan johtamisen erityiset haasteet.

”Vapausasteet päätöksenteossa ovat rajalliset, ala on poliittisesti ohjattu ja vahvasti säädelty. Päätöksenteon rakenteet ovat monimutkaisia ja monitasoisia, rajoittavia reunaehtoja on valtavasti. Alalla vallitsee jatkuva muutos ja epävarmuus: kun on jotakin pystytty lyömään lukkoon, tuleekin erilaista näkymää”, Granqvist luettelee.
 


"Sote on niukkojen resurssien allokointia eikä niukkuus tule vähenemään", huomauttaa Aalto-yliopiston professori Nina Granqvist. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
 

Paananen vahvistaa, että pitkäjänteisemmälle, poliittisista trendeistä riippumattomalle näkemykselle olisi tarvetta sote-kehittämisessä.

Tarvitaan visionäärisyyttä, pitää miettiä
kovasti mihin suuntaan maailma on menossa."

”Terveydenhuollossakin muutosjohtaminen on kykyä ja luovuutta nähdä kauas, kuten Arvo Ylppö neuvolalaitosta luodessaan tai HUS käynnistäessään Mielenterveystalon verkossa. Tarvitaan visionäärisyyttä, pitää miettiä kovasti mihin suuntaan maailma on menossa.”

Sote-alan erityisiin haasteisiin kuuluu Granqvistin mukaan myös jatkuva pula resursseista.

”Sote on niukkojen resurssien allokointia eikä niukkuus tule vähenemään. Vaatimukset ja toiveet ovat loputtomia, niukkuuden jakaminen aiheuttaa eettistä stressiä yksilötasolla, koska se heikentää mahdollisuuksia tehdä työ hyvin.”

Niukkuuden jakaminen on tuttua Länsi-Uudellamaalla: kunnilta siirtyneiden sote-kustannusten ja valtion tarjoaman rahoituksen välinen vaje on 70 miljoonaa euroa.

Henkilöstöresurssien niukkuuteen ja hoidon saatavuuden parantamiseen Länsi-Uusimaa aikoo kokeilla ammatinharjoittajapohjaista omalääkärimallia. Tätä kokeilua seurataan kiinnostuneena myös muualla maassa.
 

Tavoitteena parempi hoidon jatkuvuus

”Ammatinharjoittajamalli on yritys saada pitkällä aikavälillä väkeä siirtymään yksityiseltä sektorilta meille. Kaikkia ongelmia se ei ratkaise, koska olemme myös iso koulutusorganisaatio ja meillä on paljon virkatehtäviä. Ja pitää varmistaa, ettei moniammatillinen työ pyyhkiydy pois”, sanoo Paananen.

Hän näkee, että moniammatillinen toiminta on suomalaisen sote-järjestelmän vahvuus jo nyt ja uudistuskin tukee sitä. Kääntöpuolena hoidon jatkuvuus on unohtunut, vaikka sen tiedetään säästävän resursseja ja parantavan hoitotuloksia.

Oma haasteensa on sote-alan asiantuntijoiden johtaminen.

Oma haasteensa on sote-alan
asiantuntijoiden johtaminen."

Granqvistin mukaan he ovat koulutettuja ihmisiä, joilla on vahvat näkemykset siitä, miten asioita pitäisi hoitaa ja miten priorisoida. He myös helposti suhtautuvat kriittisesti strategiapuheeseen ja visioihin, jos ne tuntuvat ulkoa tuoduilta.

Paanasen mukaan terveydenhuollon johtamista on vaivannut professiokohtainen johtaminen: lääkärit johtavat lääkäreitä ja hoitajat hoitajia. Länsi-Uudellamaalla tästä on haluttu päästä irti.

”On tärkeää, että etulinjan ääni kuuluu: he tuntevat sen asian, jota johdetaan. Heitä pitää kuunnella sekä siksi, että tehdään oikeita asioita, että muutoksen hyväksyttävyyden takia. Mutta hyvä lopputulos tulee aina synteesinä. Johtaja on esimerkiksi paremmin informoitu ja tuntee myös talouden.”

Haasteista ja tiukoista reunaehdoista huolimatta sekä Granqvist että Paananen näkevät alalla myös paljon valopilkkuja ja mahdollisuuksia.

”Olemme selvinneet ensimmäisestä vuodesta kunnialla. Palvelut ovat paikoin parantuneet ja uusia on pystytty rakentamaan, esimerkiksi suun terveydenhuollon erikoishoidon yksikkö Tapiolaan ja terapiat etulinjaan -toimintamalli”, listaa Paananen.
 

Intuitiivisesti toimivaa teknologiaa

Tekoäly ja ylipäänsä teknologian käyttö tuovat alalle valtavasti uusia mahdollisuuksia, sanoo Granqvist.

Tekoälyn avulla voidaan saada teknologia toimimaan intuitiivisesti ja käyttäjäystävällisesti, tarjota tietoa räätälöidysti ja älykkäästi.

”Toki tekoälyn käytössäkin on vielä edessä valtavia haasteita, kuten tietoturva ja luotettavuus. Mutta onnistuessaan teknologian kehitys voi tuottaa parempaa palvelua asiakkaalle ja mahdollistaa itsenäisen työnteon sote-ammattilaiselle. Se voi esimerkiksi tukea asiakkaan ongelmien ratkomista monialaisissa tiimeissä.”

Onnistuessaan teknologian kehitys voi tuottaa
parempaa palvelua asiakkaalle ja
mahdollistaa itsenäisen työnteon
sote-ammattilaiselle."

Myös Paananen luottaa teknologian mahdollisuuksiin esimerkiksi siinä, miten ihmiset saavat yhteyden hoitoon. Länsi-Uudellamaalla kilpailutetaan parhaillaan potilastietojärjestelmää ja suunnitellaan digialustan hankintaa. Näiden rinnalla parannetaan tiedolla johtamista ja toiminnan vaikuttavuutta.

EMBA-ohjelman Paananen kokee vaikuttaneen johtamiseensa monella tavalla. Johtaminen terveydenhuollossa -koulutuksen hän oli suorittanut jo aiemmin.

”Olen saanut koulutuksesta käytännön johtamisosaamista ja työkaluja. Sieltä kertyi teoreettisia viitekehyksiä ja kokemuksia muilta aloilta. Minulle tärkeitä olivat myös laskentatoimen moduulit, jotka avasivat esimerkiksi sisäisen laskennan merkitystä.”

Toisaalta EMBA edisti Paanasen henkilökohtaista kehitystä ja paransi itseluottamusta. Koulutus oli myös hyvä verkostoitumisen paikka. Siellä syntyi esimerkiksi espoolaisten osallistujien ryhmä, joka nyt pitää yhteyttä ja ”puhuu samaa kieltä”.

”Kun aloitin ohjelman, miten onko tämä oikea hetki. Tilanne oli kalenterin kannalta haastava – mutta samalla juuri oikea.”


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa