- Rami Goldratt vieraili Aalto EE:n seminaarissa avaamassa isänsä kehittämän kapeikkoteorian soveltamista.
- Akateemisen näkökulman aiheeseen toivat Aalto-yliopiston ja Hankenin apulaisprofessorit Lauri Saarinen ja Mikael Öhman, jotka painottivat teorian arvoa operaatioiden kehittämisessä Lean- ja Six Sigma -menetelmien rinnalla sekä ongelmanratkaisun vahvana työkaluna.
Dipolissa oltiin tiistaina keskellä historiallista jatkumoa, kun Aalto EE oli saanut Theory of Constraints in Practice -seminaarin pääpuhujaksi Rami Goldrattin. 20 vuotta sitten hänen isänsä, vuonna 2011 edesmennyt, Eliyahu M Goldratt, klassisen bisnesromaanin The Goalin kirjoittaja, esitteli Otaniemessä kapeikkoteoriansa.
Teorian ydin on tunnistaa systeemin tärkein rajoite, hyödyntää sitä ensin maksimaalisesti ja toteuttaa sen jälkeen kaikki parannustoimet rajoitteelle alisteisesti. Systeemin rajoite on tehokkuuden ja kasvun vipupiste.
![]() |
| Rami Goldratt |
Rami Goldratt jatkaa isänsä työtä globaalin konsulttiyrityksen Goldratt Consulting Groupin toimitusjohtajana. Hän avasi sekä kapeikkoteorian perusperiaatteita että niiden soveltamista käytännössä.
”Periaatteet ovat yksinkertaisia, mutta tämä ei tarkoita että ne olisivat helppoja toteuttaa”, Goldratt painotti.
Organisaatio saattaa Goldrattin mukaan sortua ylenpalttiseen, jopa haitalliseen parantamiseen, jos se ei ensin selvitä mikä on sen toimintaa pahimmin jarruttava rajoite.
”Mikään systeemin osa-alue ei toimi täydellisesti, kaikkialla on ongelmia ja ihmisillä on taipumus yrittää parantaa mitä tahansa, mitä voi parantaa. Mutta tuotantoketju on vain yhtä tehokas kuin sen heikoin lenkki. ”
Systeemin ensisijaisen rajoitteen haaste on siinä, että jos se olisi helppo ratkaista, tämä olisi jo tehty. Rajoitetta ei myöskään aina löydy helposti tai se saattaa vaeltaa, kun esimerkiksi organisaatio tai markkinatilanne muuttuu.
Kun rajoite löytyy, organisaation luontainen reaktio on lisätä siihen kohtaan resursseja. Goldrattin mukaan ensin pitää kuitenkin muokata toiminta rajoitteelle alisteiseksi. Tämä voi tyypillisesti tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskeneräisen työn määrää rajoitetaan.
”Jos talovalmistajan suunnitteluosaston suunnittelijat (systeemirajoite) ovat ylikuormitettuja, sovitaan että heille annetaan vain viisi suunnittelutehtävää kerrallaan aiemman 20 tehtävän sijaan. Eikä yhtään tehtävää anneta ennen kuin niissä on mukana kaikki tarvittavat tiedot asiakkaalta ja muilta osastoilta.”
![]() |
| Tom Lindholm |
Kysymykset ratkaisevat, eivät valmiit vastaukset
"Osaamisen kehittäminen on agendalla vahvemmin kuin koskaan”, sanoi Aalto EE:n toimitusjohtaja Tom Lindholm avauspuheenvuorossaan.
”Voimme käyttää kapeikkoteoriaa linssinä, joka avaa uusia mahdollisuuksia oppia, uudistaa toimintaa ja kehittää johtamista. Emme tarjoa valmiita vastauksia, vaan haluamme innostaa kysymään oikeita kysymyksiä, sellaisia, jotka auttavat näkemään haasteet aivan uudesta näkökulmasta”, sanoi Lindholm.
![]() |
| Lauri Saarinen |
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Lauri Saarinen kertoi tutustuneensa kapeikkoteoriaan jo juniorikonsulttina noin 15 vuotta sitten.
”Innostuin siitä heti, ja olen myös soveltanut teoriaa omassa tutkimuksessani. Suomessa tunnetaan hyvin Lean ja Six Sigma. TOC on näitä täydentävä työkalu, jota voisi käyttää enemmänkin. Se auttaa kaivamaan esiin piilevät konfliktit”, sanoi Saarinen.
Hankenin apulaisprofessori Mikael Öhman kuvasi, kuinka TOC liittyy johtamistutkimuksen kehitykseen. Tutkijoiden uusi sukupolvi yhdistää entistä tiiviimmin teorian ja käytännön.
”Interventiotutkimuksessa tutkija ei vain havainnoi vaan pyrkii luomaan uutta tietoa käyttämällä lähtökohtana aitoja ongelmia. Eniten oppii ratkomalla kaikkein haastavimpia ongelmia”, Öhman kuvasi.
Goldratt Europen partneri Yaniv Dinur painotti systeemiajattelun merkitystä.
”Ei riitä, että tunnistaa jonkin rajoituksen, on tunnistettava koko systeemin rajoite. Systeemiajattelu on vahva voima, mutta se ei ole helppoa. Johtajilla on esimerkiksi taipumuksena pilkkoa organisaatio osiin ja optimoida kutakin niistä. ”
![]() |
| Mikael Öhman kuvasi, kuinka TOC liittyy johtamistutkimuksen kehitykseen. |



