Organisaatioiden ja yksilöiden osaamistarpeet eivät kehity lineaarisesti. Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka esimerkiksi generatiivinen tekoäly tai energiamurros eivät synnytä vain uusia työkaluosaamistarpeita, vaan pakottavat organisaatioita kysymään uudenlaisia kysymyksiä: Mitä muutoksesta pitää ymmärtää? Kenen asia se on? Ja ennen kaikkea: miten ymmärrys muutetaan käytännön toiminnaksi ja saadaan leviämään nopeasti ja laajasti läpi organisaation?
Muutokset työelämässä ja markkinakentässä eivät vaikuta vain yksittäisiin osaajiin ja tiimeihin. Esimerkiksi uudet teknologiat muokkaavat samanaikaisesti niin strategiaa, prosesseja kuin arjen työtä. Muutoksessa mukana pysyminen ja onnistuminen mitataan siinä, miten yksilöiden sijaan organisaatio oppii yhdessä.
Keskeistä on se, miten osaamista rakennetaan laajasti niin, että se ei jää irralliseksi, vaan integroituu yhteiseksi kieleksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten organisaatiot lähestyvät tekoälyn hyödyntämistä. Kyse ei ole vain tiettyjen tiimien osaamisesta, vaan siitä, miten teknologiat ymmärretään tuotekehityksessä, liiketoiminnassa ja johtamisessa.
"Kyse ei ole vain tiettyjen tiimien osaamisesta, vaan siitä, miten teknologiat ymmärretään tuotekehityksessä, liiketoiminnassa ja johtamisessa."
Kun osaamistarve kohdistuu laajaan joukkoon, perinteiset koulutusmallit eivät välttämättä tarjoa siihen parasta ratkaisua. Osaamisen kehittäminen skaalautuvasti ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tylsiä tai geneerisiä sisältöjä. Se rakentuu todellisten työelämäkysymysten päälle, kontekstiin, jossa yksilöt toimivat, sekä mahdollisuuteen viedä opittua heti käytäntöön. Myöskään digitaalisuus oppimisessa ei ole ratkaisu itsessään, vaan mahdollistaja. Skaalautuva oppiminen ei ole kompromissi laadusta, vaan edellytys muutokselle.
Yksi hyvä esimerkki tästä on Aalto EE:n ja Nokian yhteistyö laajojen kielimallien käyttöönotossa ohjelmistokehityksessä, joka ei keskittynyt vain teknologiaan, vaan siihen, miten uusi osaaminen saadaan laaja-alaisesti ja tehokkaasti osaksi tiimien arkea. Siksi koulutukseen osallistui pilottivaiheessa jo 90 henkilöä.
Sama ilmiö toistuu energiamurroksessa. Vetytalous on teknisesti, taloudellisesti ja sääntelyn näkökulmasta monimutkainen kokonaisuus, joka koskettaa yrityksissä hyvin erilaisia tiimejä ja rooleja. Juuri tästä syystä yhdessä toimialan yritysten kanssa rakennettu Hydrogen Business Basics -kokonaisuuden ytimessä ei ollut yksittäinen tekninen ratkaisu, vaan kyky hahmottaa vetytalouden liiketoimintalogiikkaa.
Osaamistarpeet syntyvät yrityksissä murrostiloissa ennen kuin uudet roolit, vastuut ja prosessit ovat kehittyneet. Kun asiantuntijat, kehittäjät, liiketoiminta ja päättäjät jakavat saman perusymmärryksen, organisaation on helpompi tehdä parempia strategisia valintoja ja vahvistaa omaa kilpailukykyään. Osaamisen kehittäminen ei näy siis vain tiimien tekemisessä, vaan myös päätöksenteon laadussa.
Siksi osaaminen ja sen kehittäminen ovat ennen kaikkea organisaation kyky ja strateginen investointi, joka rakentaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden kilpailukyky ei synny siitä, kuka tietää eniten, vaan siitä, ketkä oppivat nopeimmin yhdessä.
Ella Puoliväli on liiketoimintayksikön johtaja Aalto EE:llä ja vastaa skaalautuvista digitaalisista oppimisratkaisuista organisaatioille sekä asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen ratkaisuista.
