Kun Emiko Kawabata aikoinaan tuli yliopistoikään, hän valitsi toisin kuin moni hänen ikäisensä. Hän ei kaivannut opiskelemaan ulkomaille eikä halunnut osallistua edes vaihto-ohjelmiin.
Syynä tähän on hänen kansainvälinen lapsuutensa. Isänsä työn vuoksi Kawabata oli asunut vuosia sekä Saksassa että Ranskassa. Hän oli jo nähnyt maailmaa ja opiskellut kansainvälisissä kouluissa. Hän myös puhui neljää eri kieltä.
”Euroopassa minusta tuli todella japanilainen. Ihailin kotimaatani ja halusin opiskelemaan ja töihin juuri Tokioon”, Kawabata muistelee nyt Aalto EE:n tiloissa Aalto-yliopisto Töölössä.
Heti opintojensa jälkeen vuonna 1999 hän aloitti työt suoraan valtakunnallisessa mediassa Tokyo Broadcasting Systemissa tv-toimittajana, tuottajana ja juontajana.
”Tuolloin ei tullut mieleenikään, että olisin hakeutunut toimittajaksi vaikkapa englanninkielisille kanaville. Niillä yleisöillä ei ollut merkitystä. Halusin tehdä journalismia japaniksi omalla kansainvälisellä taustallani. Ja niin päädyin unelma-ammattiini.”
Vuosien varrella Emiko Kawabata eteni uutisohjelman palkituksi päätoimittajaksi. Työ toimittajana oli kuitenkin vaativaa: yövuoroja, pitkiä päiviä ja jatkuvassa valmiustilassa olemista. Myöhäinen iltavuoro saattoi päättyä yhdeltä yöllä, ja lapset täytyi herättää kouluun aamulla klo 6.30.
”Tajusin, ettei sellainen elämäntapa ole enää kestävää.”
Digitalisaation myötä vauhti tuntui vain kiihtyvän niin kuin mediassa kaikkialla maailmassa.
”Tajusin, ettei sellainen elämäntapa ole enää kestävää”, Emiko Kawabata sanoo.
Häntä alkoi kiehtoa muutos ja halu vaikuttaa työelämän rakenteisiin.
”Jotta organisaation rakenteisiin voi vaikuttaa, täytyy opiskella johtamisen ja liiketoiminnan kieltä. ”
Yli 20 vuoden työuran jälkeen Emiko Kawabatan oli siis aika toteuttaa se, minkä moni toteuttaa jo yliopistossa ollessaan: muuttaa ulkomaille opiskelemaan. Sen lisäksi, että hän halusi edetä urallaan ja kehittää työyhteisöään, hän halusi myös vaalia omaa hyvinvointiaan ja hakea uutta näkökulmaa maailmaan uutismedian ulkopuolelta.
Asiaan vaikutti myös se, että hän halusi tarjota kokemuksen kansainvälisestä lapsuudesta nuoremmalle lapselleen. Näin alkoi itää ajatus kansainvälisistä Executive MBA -opinnoista.
Miksi Suomi ja Aalto?
Miksi sitten Emiko Kawaba valitsi Suomen ja Aalto Executive MBA -ohjelman?
Tähän on useita syitä. Suomalainen tasa-arvo ja työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino olivat ensimmäiset vetovoimatekijät. Emiko oli myös kuullut Suomesta yrittäjäystävältään, joka osallistui 90 päivän yrittäjävaihto-ohjelmaan Helsingissä.
Yrittäjäekosysteemin energisyys inspiroi häntä, mutta Kawabata itse päätyi siihen, että hänen tapansa luoda lisäarvoa omalle työnantajalleen olisi uudelleenkouluttautuminen.
Aluksi hän harkitsi maisteri-opintoja Aalto-yliopistossa,mutta perustutkinnon sijaan Aalto Executive MBA tuntui sopivimmalta vaihtoehdolta pitkän uran omaavalle ammattilaiselle.
”Vertailin eri maiden ohjelmia. Aalto EMBA tuntui aidolta ja vähemmän markkinointihenkiseltä vaikkapa moniin amerikkalaisiin kouluihin verrattuna.”
Vähintään yhtä paljon vaakakupissa painoi myös se, että hän halusi muuttaa 14-vuotiaan tyttärensä kanssa turvalliseen maahan ja kaupunkiin, jossa tytär voisi liikkua vapaasti ja itsenäistyä turvallisesti. Suomalainen yhteiskunta tuntui mutkattomalta ja selkeältä.
”Suomessa ihmiset luottavat toisiinsa, ja asiointi vaikkapa vuokraisännän kanssa on helppoa.”
Valinta osui nappiin.
Kansainvälinen koulu Helsingin keskustassa oli tyttärelle mieluinen, ja Emiko Kawabata on nauttinut opinnoistaan ja itsensä kehittämisestä ja haastamisesta.
"Suomi sijoittuu jatkuvasti maailman kärkijoukkoon startupien määrässä asukasta kohden, ja nyt näen, kuinka vahvasti tämä liittyy matalahierarkkiseen kulttuuriin."
Kaikkein haastavimpana EMBA-opinnoissaan hän koki laskentatoimeen liittyvät opintojaksot, joihin hän sai, täysin yllättäen, apua opiskelijakollegoiden suosittelemilta tekoälyohjelmilta. Tämä oli käänteentekevä hetki opinnoissa ja Kawabatan ensimmäinen kokemus tekoälystä. Se teki häneen vahvan vaikutuksen.
Kokemus auttoi häntä myös ymmärtämään, miksi pohjoismainen yrittäjäekosysteemi on niin elinvoimainen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.
”Suomi sijoittuu jatkuvasti maailman kärkijoukkoon startupien määrässä asukasta kohden, ja nyt näen, kuinka vahvasti tämä liittyy matalahierarkkiseen kulttuuriin. Organisaatioissa, joissa ihmiset kokevat olevansa tasa-arvoisia, arvostettuja ja psykologisesti turvassa, on luontevaa esittää kysymyksiä, jakaa ideoita ja kokeilla uutta ilman pelkoa.”
”Perinteisestä, hierarkkisesta organisaatiosta tulevalle tämä oli aidosti silmiä avaavaa. Aiemmissa rooleissani, erityisesti päätoimittajana, minulta odotettiin ohjeiden antamista ennemmin kuin niiden kysymistä, eikä epävarmuuden tai avun tarpeen myöntäminen ollut helppoa. Hierarkian huipulla oleminen tuo mukanaan kovaa painetta ja jatkuvia odotuksia, ja juuri siksi tunsin vahvaa tarvetta astua ulos totutusta roolistani ja palata nöyrästi oppimaan.”
Lopputyö Japanissa
Emiko Kawabata ja hänen tyttärensä asuivat Suomessa kaikkiaan vuoden ja neljä kuukautta. Aika kului nopeasti. Myös perheenjäsenet vierailivat täällä ja ihastuvat maahan. Perhe vuokrasi täällä olleessaan mökin, saunoi ja ui järvessä.
Ennen Suomeen muuttoaan Emiko harrasti jo laskettelua mutta Suomessa hän tutustui myös murtomaahiihtoon tyttärensä kansainvälisen koulun muiden vanhempien kanssa.
Vuoden vaihteessa edessä oli kuitenkin paluu takaisin Japaniin.
"Nuorempi tyttäreni nauttii maasta niin paljon, ettei olisi halunnut lähteä lainkaan takaisin kotiin", Emiko Kawabata nauraa.
Japanin tiukkaan koulukulttuurin verrattuna nuorelle kokemus vaikkapa päättää omasta pukeutumisestaan ja mahdollisuus kulkea yksin kaupungilla on ollut merkittävä.
Vaikka Emiko Kawabata on jo palannut Japaniin, opinnot jatkuvat yhä. Jäljellä on vielä lopputyö Business Strategy Project, jonka hän tekee suomalaiselle metsäteollisuusyritykselle UPM:lle Japanista käsin. Projekti käsittelee asiakaskeskeistä toimintatapaa ja vaikka toimiala ei olekaan sama, Kawabata uskoo sen teoreettisesta viitekehyksestä olevan hyötyä myöhemmin myös hänen omalla toimialallaan mediassa.
"Nuorempi tyttäreni nauttii maasta niin paljon, ettei olisi halunnut lähteä lainkaan takaisin kotiin."
Näillä näkymin Kawabata valmistuu EMBA-ohjelmasta ensi joulukuussa, ja silloin hän tulee todennäköisesti myös käymään seuravan kerran Suomessa.
Vaikka useimmissa japanilaisissa organisaatioissa ei tunneta vuorotteluvapaata eikä sapattivuosia ole yleensä mahdollisuutta pitää, Emiko Kawabata sai neuvoteltua työnantajansa kanssa sopimuksen. Hänen työnantajansa on viime vuosina mahdollistanut vapaita esimerkiksi puolison ulkomaan pestin vuoksi. Nykyisin vapaata voi hyödyntää omiin jatko-opintoihin ja ammatilliseen itsensä kehittämiseen, ja näin Kawabata nyt teki.
”Työnantajani tuntee minut yli 20 vuoden ajalta ja antoi vahvan tukensa tälle.”
Välivuoden jälkeen hän palaa TBS:lle keväällä 2026. Hän aikoo hyödyntää opinnoissaan saamiaan oivalluksia organisaation muutosjohtamisessa. Hänen painopisteenään tulee olemaan ESG-johtaminen ja organisaatiomuutos.
”Tavoitteeni on toimia sillanrakentajana laadukasta sisältöä tuottavien ammattilaisten ja johdon, strategian sekä pitkäjänteisten muutoshankkeiden välillä. Pidän tätä funktioita ja organisaatiotasoja ylittävää roolia keskeisenä tapana tuoda arvoa palatessani TBS:lle.”
”Haluan myös edistää monimuotoisuutta ja naisten asemaa johtotehtävissä Japanissa.”
Pitkän uransa ja jatkokoulutuksensa ansiosta Emiko Kawabata näkee itsensä muutoksentekijänä – ei vain uutishuoneessa, vaan koko organisaatiossa.
