”Näen paljon rohkeutta Aallon MBA-ohjelman historiassa: rohkeutta aloittaa jotakin aivan uutta ja luoda suhteita korkeakouluihin ympäri maailmaa”, sanoi MBA-ohjelman 40-vuotisjuhlaa moderoinut Riitta Lumme-Tuomala.
Rohkeus ja kansainvälisyys olivat teemoja, joita nostivat esiin muutkin MBA 40 -tilaisuuden esiintyjät omista näkökulmistaan. Kansainvälisyys on laajentunut ylipäänsä painottamaan diversiteetin merkitystä.
”Koko Aalto-yliopisto voisi näyttää erilaiselta ilman MBA-ohjelman kansainvälistävää vaikutusta. Ohjelma nosti riman kansainväliselle tasolle”, arvioi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki, joka kuului ohjelman kouluttajiin 2000-luvun alussa.
Tilaisuudessa puhui muun muassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki.
Koko Aalto-yliopisto voisi näyttää erilaiselta
ilman MBA-ohjelman kansainvälistävää vaikutusta."
MBA-ohjelmassa nykyisin valmentava executive coach Ira Lange painotti, että johtaakseen rohkeasti on ensin kohdattava pelkonsa.
Rohkeuteen liittyy myös sen hyväksyminen, että kaikkea ei pysty kontrolloimaan, ei esimerkiksi omia eikä muidenkaan tunteita.
”Pelko on luonnollinen ja joskus hyödyllinenkin tunne, joka liittyy itsesäilytysvaistoon. Pelko voi kuitenkin orjuuttaa meidät, jos emme uskalla olla oma itsemme emmekä noudattaa ydinarvojamme, kun pelkäämme ettei meitä hyväksytä joukkoon”, sanoi Lange.
Rohkeus lähtee totuudesta
Rohkeus lähtee Langen mukaan aina totuudellisuudesta.
Meitä korruptoivat pienetkin valheet ja petolliset lausunnot, jotka liittyvät vaikkapa oman maineen suojeluun. Pelosta on kyse esimerkiksi silloin, kun tiimin jäsenet seuraavat vaieten loukkaavaa tai muuten arvojensa vastaista käytöstä.
Lange erotti kolme erilaista kuvaa itsestä: sen, miten ajattelee muiden näkevän itsensä; sen, kuinka haluaisi muiden näkevän itsensä ja todellisen kuvan; sen, joka aidosti olemme.
Ajatus, että aidosti löytää itsensä, voi olla pelottava,
mutta siihen liittyy myös ajatus, että voi olla
jotakin suurempaa."
Hänen mukaansa on helppo pitää itseään jotenkin outona ja vääränlaisena. Tästä jokaisen erityislaatuisuudesta kuitenkin kumpuaa se, mitä hänellä on annettavaa muille.
”Ajatus, että aidosti löytää itsensä, voi olla pelottava, mutta siihen liittyy myös ajatus, että voi olla jotakin suurempaa, uskaltaa tulla näkyväksi ja olla haavoittuva. Tämän oppiminen vie aikaa, ja joillekin se on helpompaa kuin toisille.”
Jotta voi johtaa rohkeasti, on kohdattava pelkonsa, sanoi Aalto MBA -ohjelmassa kouluttava executive coach Ira Lange.
Rohkeus vaatii Langen mukaan vahvat juuret: se kasvaa totuudellisuuden lisäksi kärsivällisyydestä, lempeydestä ja toivosta. Sekä itselleen että muille on osattava puhua myötätuntoisesti.
”Jos katsoo elämää ja muita ihmisiä näistä juurista käsin, pystyy näkemään jotakin muuta kuin tökerön, ei-toivotun käytöksen ja pystyy nostamaan muita ylöspäin. Silloin ei myöskään välitä, jos joku ei aina pidä sinusta.”
Autenttisuus luo yhteyden
Kun johtaja on autenttinen ja rohkenee jakamaan asioita itsestään, hän pystyy luomaan yhteyden ihmisiin ympärillään myös vaikeissa tilanteissa. Jos yhteys puuttuu, ihmiset jättävät organisaation.
”Yhteys rikkoutuu aina lopulta, tärkeintä on mitä tapahtuu sen jälkeen: pystymmekö rakentamaan sen uudelleen”, Lange sanoi.
Juhlassa esiintyneet alumnit muistelivat sekä MBA-ohjelman antia että uransa vaikeimpia kohtia, jolloin rehellisyyttä vaadittiin.
”En ole hyvä totuuden kertomisessa, olen juristi”, vitsaili Andre Noël Chaker.
Vaikeinta on ollut kertoa totuus kuorruttamatta,
kun jouduin irtisanomaan ihmisiä. Se oli ehkä
rehellisin tekemäni asia ja urani vaikein päivä."
”Vaikeinta on ollut kertoa totuus kuorruttamatta, kun jouduin irtisanomaan ihmisiä. Se oli ehkä rehellisin tekemäni asia ja urani vaikein päivä.”
Kanadalaissyntyinen Chaker kuuluu Suomen suosituimpiin puhujiin ja puhujia välittävän MySpeaker-yrityksen johtoon. 2000-luvun taitteen MBA-alumni arvosti ohjelman kansainvälistä henkeä ja muistutti maahanmuuttajien merkityksestä.
”40 prosenttia Fortune 500 -yrityksistä on maahanmuuttajien, ulkomailta tulleiden opiskelijoiden tai heidän lastensa perustamia. Suomeen on vuoden 1993 jälkeen tullut miljoona ulkomaalaista opiskelijaa – heistä on tänne jäänyt pysyvästi alle prosentti. Suomeen jäämistä pitäisi helpottaa niin, että voimme luoda kasvua yhdessä.”
Yrityskulttuuri ratkaisee menestyksen
1980-luvulla Aalto MBA -ohjelmaan osallistunut Vesa Helkkula on tehnyt pitkän uran Nokian ja pienempien suomalaisten teknologiayritysten johdossa. Hän kertoi tärkeimmäksi johtamisopikseen, että yrityskulttuuri ja toiminnan merkityksellisyys ratkaisevat johtajan onnistumisen.
”Irtisanouduin Nokia Mobile Phonesin palveluksesta, koska en ollut samaa mieltä yrityksen arvoista – ja jätin yrityksen päivää ennen kuin Jorma Ollila tuli sen johtoon.”
Helkkula muisteli, kuinka myöhemmin yritys, jota hän tuli johtamaan, kääntyi tappiolta voitolliseksi kuudessa kuukaudessa. Tämä vaati johtoryhmän vaihdon ja muutoksen asiakkaiden syyttelystä ihmisiä kunnioittavaan yrityskulttuuriin.
Tilaisuudessa urastaan ja kokemuksistaan kertoivat MBA-alumnit Andre Noël Chaker (toinen vas.), Minna Kumpula ja Vesa Helkkula. Keskustelua moderoi Riitta Lumme-Tuomala.
”Ihmiset tekevät kovasti töitä, kun he luottavat toisiinsa eivätkä joudu pelkäämään. Eikä yrityksen tarkoitus voi olla voiton tuottaminen. Ihmisten on tunnettava, että heidän tekemisillään on tarkoitus ja ne palvelevat yhteiskuntaa. Jos tämän tekee kilpailijoita paremmin, silloin tuottaa voittoa.”
”Opin tekemään yhteistyötä”
Novartis Finlandin toimitusjohtaja Minna Kumpula tuli MBA-ohjelmaan, koska halusi siirtyä yritysmaailmaan tutkijan uralta.
Kumpula oli työskennellyt maineikkaassa Dana-Farber-syöpätutkimusinstituutissa Yhdysvalloissa. MBA muutti hänen asennettaan yllättävään suuntaan.
”Dana-Farberin kulttuuri oli hyvin kilpailuhenkinen, olin tottunut tekemään työtä yksin ja korostamaan omia saavutuksiani. MBA-ohjelmassa opin tekemään paremmin yhteistyötä, myöntämään jos en tiennyt jotakin ja jopa antamaan muille kunniaa asioista. Pidin paljon MBA-ohjelman diversiteetistä, joka koski myös arvoja.”
MBA-ohjelmassa opin tekemään paremmin yhteistyötä,
myöntämään jos en tiennyt jotakin ja
jopa antamaan muille kunniaa asioista."
Kumpula on urallaan selvinnyt saneeraustilanteista, koska hän on nähnyt yrityksen uuden suunnan ja uskonut tulevaisuuteen. Uran vaikein paikka oli erilainen.
”Aiemmalla työnantajalla minun piti saada iso tiimi sellaisen asian taakse, johon en itse uskonut. Yritin mutta epäonnistuin. Aika pian olimme kaikki lähteneet yrityksen palveluksesta.”
MBA 40 -tilaisuuteen osallistui MBA-ohjelman alumneja ja nykyisiä osallistujia, ohjelman kouluttajia ja sidosryhmien edustajia.
Kumpula myönsi, että vielä MBA-aikaan hän ei olisi osannut kiteyttää oman uransa tarkoitusta, vaan se on vaatinut aikaa ja pohdintaa. Nyt asia on selvä.
”Haluan olla rakentamassa Suomen terveydenhuoltoa ja täyttää aukon syövän hoidossa niin, että kaikkiin syöpiin löytyy parantava hoito.”