Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: ESG – Maailmanpelastaja vaiko epämääräinen myyntitermi?
Edellinen sivu
Talous ja rahoitus Vastuullisuus
ESG on epämääräinen termi, raportointikäytännöt sekavia ja viherpesu uhkaa pilata tärkeän asian. Professori Vesa Puttonen on yksi kriitikoista. Kuvat: Marko Rantanen

ESG – Maailmanpelastaja vaiko epämääräinen myyntitermi?

Vastuullisuus eli ESG on maailman nopeimmin kasvava rahoitustrendi. Sen pitäisi pelastaa maailma ja samalla tuottaa komeasti. Mutta kuinka vastuullista vastuullisuus on ja kuka tästä päättää? Toimittaja Annukka Oksanen kysyi, mitä asiasta ajattelee professori Vesa Puttonen.

Edellinen sivu ESG on epämääräinen termi, raportointikäytännöt sekavia ja viherpesu uhkaa pilata tärkeän asian. Professori Vesa Puttonen on yksi kriitikoista. Kuvat: Marko Rantanen
Talous ja rahoitus Vastuullisuus

ESG – Maailmanpelastaja vaiko epämääräinen myyntitermi?

Vastuullisuus eli ESG on maailman nopeimmin kasvava rahoitustrendi. Sen pitäisi pelastaa maailma ja samalla tuottaa komeasti. Mutta kuinka vastuullista vastuullisuus on ja kuka tästä päättää? Toimittaja Annukka Oksanen kysyi, mitä asiasta ajattelee professori Vesa Puttonen.

Annukka Oksanen, 20.11.2023

|

Long form

Texasin osavaltiossa Yhdysvalloissa tuli vuonna 2021 voimaan julkista sijoitustoimintaa koskeva laki. Se kielsi osavaltion kaupunkeja käyttämästä varainhoitajia, jotka boikotoivat aseteollisuutta ja fossiilisten polttoaineiden teollisuutta.

Loppuvuodesta 2022 Floridan osavaltio ilmoitti, että se vetää kaksi miljardia dollaria varoistaan pois maailman suurimmasta varainhoitajasta BlackRockista. Yhtiön toimitusjohtaja Larry Flink on puhunut näyttävästi vastuullisen sijoittamisen puolesta ja vienyt ESG:n eli vastuullisen sijoittamisen käytäntöön BlackRockissa.

Jotkut pankit ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä hiilidioksidipäästöjen leikkauksia luvanneista hankkeista.

Viime vuosina on saattanut näyttää siltä, että ihan kaiken vessapaperista sementin kautta tv-sarjoihin pitää olla vastuullista.

Mutta tulevaisuuden ennakointiin perustuvat rahoitusmarkkinat ovat jo kipaisseet seuraavaan vaiheeseen. Nousussa on antivastuullisuus.

Mutta tulevaisuuden ennakointiin perustuvat rahoitusmarkkinat ovat jo kipaisseet seuraavaan vaiheeseen. Nousussa on antivastuullisuus.

Vastuullisuuden boikotointi vaikuttaa niin kansalaisten eläkevarojen hoitoon kuin julkisiin hankintoihinkin, koska se on edennyt osavaltiotasolla lainsäädäntöön aborttioikeuden rajoittamisen ja kiellettyjen kirjojen tapaan.  

Antivastuullisuus on kuuma aihe myös liittovaltion tasolla. Yhdysvalloissa on presidentinvaalit marraskuussa 2024. Republikaanipuolueen ehdokkuudesta kilpailevista ainakin Floridan kuvernööri Ron DeSantis on kampanjoinut ESG:tä vastaan. 

ESG:tä vastustavien konservatiivien ja ilmastodenialistien väitteen mukaan liiallinen keskittyminen ympäristöön ja muuhun vastuullisuuteen saa varainhoitajat ja yritykset laiminlyömään päätehtäväänsä eli mahdollisimman kannattavaa yritystoimintaa ja sitä kautta tuottojen varmistamista osakkeenomistajille. Vastuullisuus on heidän mielestään myös uhka amerikkalaisten hyvinvoinnille. ESG:stä on tullut wokea.

Eurooppa on puksuttanut maailman vastuullisuusveturina, joten eurooppalaisiin korviin amerikkalainen ESG-keskustelu kuulostaa eksoottiselta mellastukselta. Mutta.

ESG:llä on hankalaa muissakin piireissä. Sitä arvostelevat sellaisetkin sijoittajat ja asiantuntijat - ja nimenomaan sellaiset - joiden mielestä ilmastokriisi on maapallolle kohtalokas uhka. Talousmedian ESG-otsikoissa vilahtelee ”takaiskun”, ”kompuroinnin” ja ”kangastuksen” kaltaisia luonnehdintoja. Myös rahoitusmarkkinavalvojat ovat heränneet.

Yhteinen viesti on, että korjausliike on kipeästi tarpeen: ESG on epämääräinen termi, raportointikäytännöt sekavia, markkinointi venyttää totuutta ja viherpesu uhkaa huuhtoa lapsen pesuveden mukana.

Yksi kriitikoista on Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen professori Vesa Puttonen.

Puttonen kirjoitti vuonna 2021 luonnontieteitä opiskelevan poikansa Tatu Puttosen kanssa raportin Vastuullinen sijoittaminen teoriassa ja käytännössä. Siinä he kyseenalaistivat ESG:n toimivuuden ihmelääkkeenä.

Tuolloin julkaisu ei herättänyt Suomessa sen kummempaa keskustelua. Puttosen mukaan ESG-into oli niin kovaa, että teemaa kriittisesti tarkastelleita alettiin herkästi pitää vastuullisuuden vastustajina.

”Kriittisyys ja kyseenalaistaminen ovat minun maailmassani positiivisia asioita. Mutta pörssissä ei auta olla oikeassa, jos on väärään aikaan oikeassa”, hän naurahtaa.

Pörssissä ei auta olla oikeassa, jos on väärään aikaan oikeassa."

Puttonen luonnehtii itseään opponoijaksi ja ankeuttajaksi. Hän on tehnyt pitkän uran sekä käytännön rahoitusmarkkinoilla, että tutkijana.

Hän sanoo kritiikittömän vastuullisuusinnon näkyneen akateemisessa maailmassakin niin, että akateeminen vapaus tuntui hieman rajoitetulta.

”Tätä on vaikeaa todentaa tai sanoa täsmällisemmin, mutta tuli sellainen olo, että se on se aihealue, josta pitää tehdä tutkimusta. Ja lisäksi tuli epämääräisesti tunnelma, että tutkimustulosten pitäisi olla myönteisiä. Olemme jutelleet tästä rahoituksen laitoksella.”

Puttonen sanoo, ettei ole aiemmin kokenut mitään vastaavaa. Jos haluaa tutkimusrahaa, sitä saa, kunhan tutkimuksen teema on vastuullisuus.

”Mutta eipä meillä ole aiemmin ollut tällaista eksistentiaalista kriisiäkään”, Puttonen sanoo viitaten ympäristökriiseihin. ”Joten siinä mielessä se on ihan perusteltua. Ehkä kaiken tutkimuksen maailmassa pitäisi keskittyä vain tähän seuraavat kymmenen vuotta.”

Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen professori Vesa Puttonen luonnehtii itseään opponoijaksi ja ankeuttajaksi.

 

Ilmastokriisi: Kilpajuoksu aikaa vastaan ilman mahdollisuutta revanssiin

Tämä vuosikymmen on ratkaiseva ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, YK:n hallitusten välisen ilmastopaneelin raportti totesi maaliskuussa 2023. Aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja edes hillitsemiseksi on käymässä vähiin. Raportti hoputti niitä, joilla on valtaa: poliitikkoja ja rahoitusmarkkinoiden toimijoita. Pääomia löytyy, mutta investointien tiellä on esteitä.

Kiire on yksi selitys sille, että keskustelu vastuullisesta rahoituksesta on kiihtynyt.

”Jos me tämä mokataan, niin toista kierrosta ei tule. Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen riski ihmiskunnalle”, Puttonen tiivistää.

Ilmastonmuutoksen ratkaisu on niin valtava hanke, että siitä on hankalaa saada otetta. Yritetään rahalla.

Jos me tämä mokataan, niin toista kierrosta ei tule. Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen riski ihmiskunnalle."

Konsulttiyritys McKinseyn laskelmien mukaan vuoteen 2050 nollapäästöihin johtavaan vihreään siirtymään tarvitaan vuosittain investointeja noin 9,2 tuhatta miljardia. Se on 3,5 tuhatta miljardia eli 60 prosenttia enemmän kuin nyt. Summa vastaa puolta maailman yritysten voitoista, neljännestä maailman verotuloista ja seitsemää prosenttia maailman kotitalouksien kulutuksesta, Maailman talousfoorumi WEF kertoo.

Kyseessä on maailmantalouden perustava muutos, eikä se tapahdu ilman sujuvaa, luotettavaa ja tuottoisaa rahoitusta. 

Toinen syy kiihtyvälle keskustelulle on Puttosen mukaan se, että ala on parin viime vuoden aikana kasvanut hurjasti. Vastuullisuus on osoittautunut vertaansa vailla olevaksi sijoitusvillitykseksi, joten kyseessä ovat isot summat. Kasvulle ei näy loppua.

Konsultti- ja tilintarkastusjätti PwC:n loppuvuodesta 2022 julkaisema raportti ennustaa ESG-sijoittamisen kasvavan 84 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. Se tarkoittaisi, että kaikista maailman sijoitusvaroista 22 prosenttia olisi ESG-sijoituksia. Se voi tarkoittaa myös, että parhaimmillaan ESG alkaa vaikuttaa perustavasti talouteen, edistää vihreää siirtymää ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten yritykset kohtelevat työntekijöitään.

Puttosen mukaan ilmastonmuutos on varmastikin pääsyy siihen, että instituutioilla täytyy olla vastuullisen sijoittamisen politiikka ja että niiden täytyy alleviivata vastuullisuuden tärkeyttä.

PwC:n raportin mukaan 30 prosentilla sijoittajista on vaikeuksia löytää sopivia ESG-sijoituskohteita. 88 prosenttia institutionaalisista sijoittajista oli sitä mieltä, että varainhoitajien pitäisi kehittää uusia ESG-tuotteita nykyistä aktiivisemmin. 

Eikö ole yksiselitteisen myönteistä, että sijoittajien rahaa virtaa hyviin tarkoituksiin?

Kysyntää siis on, ja sitä on enemmän kuin tarjontaa. Siksi konsulttiyhtiötkin tahkoavat ESG:stä selvityksiä. Mikä tässä on oikein ongelma? Eikö ole yksiselitteisen myönteistä, että sijoittajien rahaa virtaa hyviin tarkoituksiin?

Ongelma on kritiikin kolmas kohta: vastuullisuudesta on tullut epämääräinen myyntitermi. 

On käynyt niin, että vastuullisuudeksi ja ESG:ksi voi väittää melkein mitä tahansa, kunhan sen paketoi oikein. Siksi yhä useampi rahoitusmarkkinoiden toimija on alkanut epäillä vastuullisuuden tehokkuutta maailman pelastajana.

Rahoitusmarkkinat on monimutkainen apparaatti, mutta niiden toimintalogiikka on yksinkertainen. Kyse on aina riskin ja tuoton yhtälöstä. Jos yhtälöön tulee kupruja esimerkiksi epämääräisen muuttujien määrittelyn takia, markkinat eivät toimi niin kuin pitää.

Rahoituskielellä sanottuna ilmastokriisi muodostaa riskin yritysten toiminnalle ja sitä kautta sijoittajillekin. Riski tulee paitsi itse ilmastonmuutoksesta, myös siitä, että alan sääntely tiukentuu ja täsmentyy, kun valtiot ja muut poliittiset toimijat yrittävät hillitä ilmastonmuutosta. Jos yritys ei varaudu näihin muutoksiin, sen regulaatioriski kasvaa. 

Mikä on vastuullista ja kuka sen päättää?

Ydinase. Rypälepommi. Henkilömiina. Tupakka ja huumeet. Norjan valtion eläkerahasto ei sijoita moisia tuotteita valmistaviin yrityksiin. Kielto on kategorinen.

Rahoituksen vastuullisuuskielellä ilmaistuna eläkerahasto harjoittaa negative screeningiä eli se sulkee pois sijoituskohteita. 

Hieman pehmeämmin rahasto määrittelee, että se saattaa asettaa tarkkailuun tai sulkea pois sijoituksistaan kaivosalan ja energiayrityksiä, joiden tuloista 30 prosenttia tulee hiilestä tai jos 30 prosenttia niiden omistuksesta perustuu hiileen. 

Eläkerahasto omistaa energiayhtiö Shellistä 3,14 prosenttia ja Exxonista 1,13 prosenttia. Se omistaa myös 0,38 prosenttia Tyson Foodista, joka on yksi maailman suurimmista proteiini- eli liha-alan yrityksistä.

Hiilidioksidipäästöistään tunnettuihin yrityksiin sijoittaessaan eläkerahasto on todennäköisesti harjoittanut positive screeningiä eli sijoittanut yrityksiin, joiden se arvioi edistävän kestävää kehitystä.

Puolustuksellinen tykki on hyvä, hyökkäystykki huono."

Molemmat strategiat ovat vastuullisen sijoittamisen peruskauraa. Molemmat voi myös hyvin perustella. Julmimmat aseet ovat niin kauheita, ettei niiden kanssa sovi olla tekemisissä. Siirtymä uusiutuvaan energiaan ja lihasta vähemmän ilmastolle tuhoisaan proteiiniin ei taas onnistu ilman isoja pelureita. Samanlaisten määrittelyongelmien kanssa painiskelevat kaikki sijoituspalvelujen tuottajat ja sijoittajat.

Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on hankaloittanut vastuullisuuden määrittelyä entisestään.

”Aseteollisuus määritellään nyt puolustusteollisuudeksi. Puolustuksellinen tykki on hyvä, hyökkäystykki huono”, Puttonen huomauttaa.

Ilmastonmuutos on puolestaan saanut aikaan sen, että ydinvoiman voi määritellä kestäväksi energiantuotannoksi. Maailma muuttuu ja määritelmät sen mukana.

Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on hankaloittanut vastuullisuuden määrittelyä entisestään. ”Aseteollisuus määritellään nyt puolustusteollisuudeksi. Puolustuksellinen tykki on hyvä, hyökkäystykki huono.”

 

Voi olettaa, että öljyrahasto on tehnyt kotiläksynsä ja tutkinut sijoituskohteensa perusteellisesti. Rahastoa pidetään yhtenä vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöistä maailmassa.

Kansankielellä valtion eläkerahastoa kutsutaan öljyrahastoksi. Oljefondet on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista rahastoista fossiilisista polttoaineista, öljystä ja kaasusta, saatujen tulojen ansiosta. Rahasto omistaa noin prosentin maailman kaikista osakkeista. 

”Norja investoi uusiin öljyesiintymiin. Sitten rahasto käy neuvomassa koko muuta maailmaa siitä, miten pitäisi toimia vastuullisesti”, Puttonen konkretisoi vastuullisuuden kiperyyttä.

Kaksoisrooli osoittaa kirkkaasti, miten taloudessa todellakin kaikki liittyy kaikkeen.

Öljyrahaston sijoitusten vastuullisuutta linjaa Norjan valtiovarainministeriössä riippumaton eettinen neuvosto. Pelkkä neuvoston olemassaolo kuvastaa hyvin, kuinka vaikeaa vastuullisuuden määrittely on. Perehtyminen vaatii erikoisosaamista ja erikoistietoa. Yksi vastuullisuuden lieveilmiöistä on teemasta versonut konsultti- ja asiantuntijapalveluiden viidakko. 

Voiko viherpesu mitätöidä koko ESG:n merkityksen?

Poliisi ratsasi saksalaisen DWS-varainhoitoyhtiön kesällä 2022. Syy oli epäily viherpesusta. DWS:n entinen ESG-johtaja johtaja Desiree Fixler oli tehnyt ilmiannon, jonka mukaan yhtiö viherpesi rahastojaan. Deutsche Bank on DWS:n enemmistöomistaja. Tätä kirjoitettaessa keväällä 2023 tutkinta on kesken. 

Missä buumi, siellä keulintaa. ESG muistuttaa startupmaista kasvualaa, jonka kysyntä ylittää villeimmätkin ennusteet.

Vauhtia on tullut yleisen ESG-vimman lisäksi siitä, että pitkän nollakorkokauden ja koronan aikaisen massiivisen keskuspankkielvytyksen takia sijoitettavaksi on tulvinut rahaa. 

Tärkeä asia pilataan viherpesulla."

Yrityksille vihreä siirtymä ja sitä myötä vastuullisuus ovat valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Rahoituksen houkuttelu voi saada yrityksen venyttämään vastuullisuuden käsitettä.

Sijoituspalveluja tarjoavat yritykset taas määrittelevät vastuullisiksi tuotteitaan, koska silloin heidän indekseihinsä ja rahastoihinsa virtaa rahaa. Isot institutionaaliset sijoittajat ovat vastuullisia omistajiensa eli esimerkiksi eläkeläisten toiveesta.

Vesa ja Tatu Puttonen kävivät raportissaan läpi vastuullisuutta arvioivien ja osakeindeksejä tuottavien S&P:n ja MSCI:n vastuullisuusarviointeja suomalaisyrityksille. Niissä oli huomattavia eroja. Juuri yhteismitallisuuden puute on sijoittajan kannalta ongelma.

”Tärkeä asia pilataan viherpesulla”, Puttonen arvostelee.

Yksi rahoitusmarkkinoiden suurista vastuullisuusväittelyistä koskee niin kutsuttuja vihreitä velkakirjoja. Vihreiksi velkakirjoiksi kutsutaan joukkovelkakirjoja, joilla rahoitetaan vihreään siirtymään liittyviä hankkeita. Niistä on tullut niin suosittuja, että yritykset saattavat saada halvemmalla lainarahaa vihreisiin kuin tavallisiin investointeihinsa. Sijoittajat saavat vastaavasti niistä pienempää tuottoa kuin muista, muuten vastaavista velkakirjoista.

Tässä ei sinänsä ole mitään ongelmaa, kunhan pienempää tuottoa ei peitellä.

Kriitikot ovat kuitenkin huomanneet, että vihreiden velkakirjojen teho vihreässä siirtymässä voi olla pieni, jopa olematon, koska yritys voi lainata rahaa vihreään projektiin, mutta jättää muun toimintansa ennalleen ja silti esiintyä vastuullisena.

Sustainability-linked-määreellä kutsutut joukkovelkakirjat on puolestaan sidottu yrityksen yleisten vastuullisuustavoitteiden tai tyypillisesti päästövähennysten toteutumiseen. Jos yritys pääsee tavoitteisiinsa, se saa lainaa halvemmalla. Jos taas tavoite jää saavuttamatta ja yrityksen vastuullisuusarvio heikkenee, sille asetetaan ”rankaisulisä” lainan korkoon.

Näiden velkakirjojen sääntely on toistaiseksi vakiintumatonta. Talousmedia on raportoinut, miten yritykset muokkaavat tasettaan, jotta saavat ESG-toimensa näyttämään tehokkaammilta.

Korkeampia tuottoja ja parempi maailma – onko tämä liian hyvää ollakseen totta?

Vastuullisuusvaikutusten lisäksi totuutta on venytetty tuottolupauksissa. Varsinkin takavuosina vastuullisia sijoituksia markkinoitiin muita sijoituskohteita paremmalla tuotolla.

”Ylituotot ovat totta, mutta ne ovat historiaa. ESG on tuottanut aiemmin sijoitustyylinä paremmin kuin muu markkina. Se selittyy sillä, että vastuullisen sijoittamisen rahastoihin vyöryi rahaa, joka sijoitettiin vastuullisiin osakkeisiin”, Puttonen selostaa.

Tuottoa tuli, kun osakekurssit nousivat. Samasta syystä vastuullisten osakkeiden tuotto-odotukset ovat sittemmin laskeneet.

”Rahavirrat olivat niin mittavia, että ne nostivat kursseja, kun sijoittajat ostivat ESG-positiivisia osakkeita ja myivät muita. Sehän johti taas siihen, että ESG-osakkeiden tuotto-odotukset ceteris paribus laskivat. Siitä ei oikein haluta puhua vielä tänä päivänäkään.”

Todellinen happotesti sijoittajalle on, onko hän valmis sijoittamaan vastuullisesti, vaikka tuotto-odotus olisi alhaisempi."

Kun osake kallistuu, sen tuotto-odotus laskee, jos muut muuttujat pysyvät ennallaan. 

”Todellinen happotesti sijoittajalle on, onko hän valmis sijoittamaan vastuullisesti, vaikka tuotto-odotus olisi alhaisempi. Jos vastaus on kyllä, se on sitten hyvä.”

Puttosen mukaan vuosien 2020 ja 2021 aikana tehtiin ”satoja tutkimuksia” tuotoista, mutta niiden materiaali on buumiajalta.

”Se oli hyvää aikaa ESG-sijoittajille, mutta se on historiaa.”

”Finanssialan yleinen narratiivi on: vastuullisella sijoittamisella saa parempaa tuottoa pienemmällä riskillä ja maailma muuttuu samalla paremmaksi. Toimin nyt hetken ankeuttajana: se on liian hyvää ollakseen totta.”

”Finanssialan yleinen narratiivi on: vastuullisella sijoittamisella saa parempaa tuottoa pienemmällä riskillä ja maailma muuttuu samalla paremmaksi. Toimin nyt hetken ankeuttajana: se on liian hyvää ollakseen totta”, Puttonen toteaa.

 

Onko aika uudistaa vastuullisuuden määritelmää?

Turbulentti markkinavuosi 2022 oli vastuullisuudessakin törmäyskurssi.

”Oppiminen on tässä se hopeareunus ja se on myös edellytys sille, että asiat kehittyvät. Viime vuosi pisti meidät havahtumaan, että mistä tässä oikein on kyse”, Puttonen sanoo.

”Miten me määrittelemme vastuullisuuden? Kenen vastuulla on päättää, mitä vastuullisuus oikein on?” 

Rahoitusalan itsesääntely, lainsäädäntö ja rahoitusmarkkinoiden valvonta ovat alkaneet tiukentua ja yhtenäistyä.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on peräänkuuluttanut korkealaatuista vastuullisuusraportointia ja pitää viherpesua ilmiönä, joka saattaa haitata vastuullisia sijoituskohteita etsiviä. 

Kenen vastuulla on päättää, mitä vastuullisuus oikein on?

Britanniassa rahoitusalaa valvovan Financial Conduct Authorityn pitäisi julkistaa 2023 uudet kriteerit sille, miten rahasto määritellään vastuulliseksi. Mediatietojen mukaan vain kolmannes nykyisin vastuullisiksi määritellyistä rahastoista täyttäisi uudet kriteerit.

EU:ssa astuu voimaan vuoden 2024 alussa kestävyysraportointidirektiivi, joka kiristää ja yhdenmukaistaa yritysten muun kuin taloudellisen tiedon raportointia. Unionilla on jo sijoitustuotteiden vaikuttavuutta ja tiedonantovelvollisuuksia määrittelevä taksonomia.

Yhdenmukaisen taloustiedon edistämiselle omistautunut kansainvälinen IFRS-säätiö on perustanut kansainvälisen kestävyysstandardityöryhmän. Vaikutusvaltaisen säätiön kunnianhimoinen tavoite on maailmanlaajuinen kestävyystiedon määrittely.

Vielä on kuitenkin matkaa. Puttonen ymmärtää nuoren alan kasvukivut.

”Olisi kohtuutonta odottaa, että meillä olisi instrumentit ja määritelmät valmiina. 10 tai 20 vuotta kun odotetaan, niin varmasti täsmentyy”, Puttonen ennustaa.

Koska on kiire, Puttonen pudottaisi väliaikaisesti kyydistä S:n ja G:n.

”Se on vähän tylsää, mutta jos keskityttäisiin vain E:hen, niin saataisiin jotain tolkkua tähän hommaan.”

Puttosen ehdotus perustuu hänen omien sanojensa mukaan ”realismiin”. G:n ja S:n määrittely on niin hankalaa ja kulttuurisidonnaista, että ne tekevät ESG:stä ”perusteetonta ja sumeaa hyveellisyyttä”.

Hänen mielestään tilanne on nyt niin sekava, että ”asia kääntyy itseään vastaan”, eikä siihen ole varaa.

Keillä on vastuu paremman maailman rakentamisesta: yrityksillä vai poliitikoilla?

“Yrityksen sosiaalinen vastuu tarkoittaa sen voittojen kasvattamista”, New York Timesissa julkaistun mielipidekirjoituksen otsikko kuului vuonna 1970.

Yli puolen vuosisadan takainen kirjoitus perustelee, että kapitalistinen järjestelmä toimii parhaiten, kun yritykset keskittyvät voittojensa kasvattamiseen ja noudattavat pyrkimyksissään yhteiskunnan perussääntöjä, sekä lakeja ja eettisiä tapoja. Poliitikkojen ja muun julkisvallan tehtävä on puolestaan huolehtia lainsäädännöstä ja yhteisten varojen käyttötarkoitusten päättämisestä, oli kyseessä sitten ympäristötuhot tai sosiaaliset ongelmat.

Yhteiskunnan toimijoiden työnjako oli selvä vuosikymmeniä. Sitten tuli finanssikriisi, ilmastokriisi, Venäjän hyökkäsi laittomasti Ukrainaan ja globalisaation auvoisuutta alettiin kyseenalaistaa.

Mikä on yritysten rooli, mikä niiden velvollisuus? Entä lainsäätäjien? Entä muiden sidosryhmien kuin omistajien? Vanhoja totuuksia ei enää otettukaan annettuina, ja ESG on syntynyt pitkälti vastauksena järjestelmäkritiikkiin.

Tikunnokkaan nostettiin yritysten toiminta: voittojen maksimointia alettiin pitää kestämättömänä sekä ympäristön että muiden sidosryhmien kuin omistajien kannalta. Miksi omistajat pitäisi asettaa muiden sidosryhmien edelle?

He ovat uskomattoman lyhytnäköisiä ja sekopäisiä yrityksensä ulkopuolisissa asioissa."

New York Timesin mielipidekirjoituksen kirjoittaja vaikutti hieman tuskastuneella referoidessaan yli 50 vuoden takaista yhteiskunnallista keskustelua. Se kuulostaa tutulta: monen mielestä saasteongelman hoitaminen tai pitkäaikaistyöttömien kouluttaminen etenivät aivan liian hitaasti ja yritykset pystyisivät hoitamaan ongelmat julkisvaltaa nopeammin. Kirjoittajan mielestä vallan antaminen yritysjohtajille muissa kuin yrityksen asioissa on kuitenkin surkea idea.

”He voivat olla äärimmäisen kaukokatseisia ja ajatella kirkkaasti yrityksensä asioita. He ovat uskomattoman lyhytnäköisiä ja sekopäisiä yrityksensä ulkopuolisissa asioissa, niissä, jotka vaikuttavat liiketoiminnan mahdolliseen selviämiseen ylipäätään”, taloustieteen tutkija ja sittemmin yksi maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä Milton Friedman kirjoitti.

Professori Puttonen sanoo aina palaavansa lukemaan Friedmanin kirjoitusta ja muita klassikoita, kun ”asiat ovat sekaisin”. Nyt sekaisin ovat Puttosen mielestä yhteiskunnallisten toimijoiden roolit.

”Ilmastokriisin ratkominen on liian tärkeä asia jätettäväksi kovapintaisten ja ahneiden investointipankkien hoidettavaksi”, hän sanoo.

Kansainvälisessä vastuullisuuskeskustelussa on arveltu, että demokratian uskottavuus horjuu, kun bisneseliitti on ominut vastuullisuuden. Toisaalta poliitikot ovat antaneet yrityselämän tarttua ohjiin.

Ilmastokriisin ratkominen on liian tärkeä asia jätettäväksi kovapintaisten ja ahneiden investointipankkien hoidettavaksi."

Friedmanin teesit voitosta ja vastuullisuus eivät ole niin ristiriitaisia kuin äkkipäätä kuulostaa. Jos kapitalismi toimii, yritykset ja sijoittajat ryhtyvät vastuullisiksi, koska muuten maapallo muuttuu piinalliseksi paikaksi elää, mikä on tuhoisaa liiketoiminnallekin. Niin toimii riskin ja tuoton yhtälö.

Puttosen näkemyksen mukaan fiksut yritykset osaavat olla vastuullisuudessa etunenässä, koska siitä on niille hyötyä. Voitot kasvavat. Tosin kaikki eivät Puttosen tavoin luota tähän mekanismiin.

Puttosen mukaan vastuullisuusväittely on parin vuoden epämääräisen vellomisen jälkeen edistynyt pisteeseen, jossa tarkastellaan yhteiskunnallisten toimijoiden roolia.

Vastuullisuudessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta siinä on, että vastuullista sijoittamista aletaan pitää ratkaisuna ilmastokriisiin ja muihin ongelmiin.

”Silloin syntyy ajatus, että nyt asia on kunnossa. Siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.”

Rahoitusala kyllä luo omat vastuullisuuskäytäntönsä ja ESG-sijoittaminen jatkaa kasvuaan, mutta se ei riitä.

”Poliitikkojen pitää tehdä ympäristön saastuttamisesta niin kallista, että yritykset tekevät kaikkensa muuntaakseen toimintansa vähähiiliseksi”, hän sanoo.

”Poliitikot eivät pysty tätä ratkaisemaan yksin. Demokratiassa lyhytnäköiset ihmiset äänestävät valtaan poliitikkoja, jotka eivät toimi tarpeeksi ripeästi. Raha pitää siis saada tähän mukaan.”

”Nyt on pysähdytty miettimään ja tarkistamaan kytkentöjä. On iso asia, jos roolit selkiytyvät.”

Poliitikkojen pitää tehdä ympäristön saastuttamisesta niin kallista, että yritykset tekevät kaikkensa muuntaakseen toimintansa vähähiiliseksi."

Puttonen pohdituttaa rooleista myös opiskelijoitaan. Opettaessaan MBA-kurssia Aalto EE:ssa hän on keskusteluttanut osallistujia eli usein noin neli–viisikymppisiä yrityselämän ammattilaisia suomalaisesta Kaipolan paperitehtaasta. Sen omistaja UPM lopetti tehtaan kannattamattomana vuonna 2020. Suomen tuolloinen pääministeri Sanna Marin peräänkuulutti lopettamisen jälkeen metsäjätiltä yhteiskuntavastuuta.

”Opiskelijat olivat sitä mieltä, ettei ole UPM velvollisuus ylläpitää kannattamatonta liiketoimintaa, vaan pitää huolta koko yhtiön tulevaisuudesta. Toisaalta sitten, he myönsivät, että pääministerinä hekin olisivat varmasti peräänkuuluttaneet. Sehän on pääministerin tehtävä”, Puttonen kertoo.

Puttonen on haastanut rahoituksen peruskursseilla olevia pohtimaan keskuspankin roolia. EKP:n mandaatiksi on määritelty hintavakaus. Puttonen on usuttanut opiskelijoita pohtimaan, onko EKP:n omaehtoinen mandaatin laajentaminen eli aktiivisuus ilmastonmuutoksessa hyvä vai huono asia.

 

Rahoituksen peruskursseilla olevia parikymppisiä hän on haastanut pohtimaan keskuspankin roolia.

Euroopan keskuspankki EKP on ottanut ilmastokriisin hyvin vakavasti.

”Se teetti ensimmäisen kerran pankeilla ilmastonmuutosstressitestin kesällä 2022 ja vaatii myös raportointia. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed taas sanoo, että tämä on poliitikkojen tehtävä.”

EKP:n mandaatiksi on määritelty hintavakaus. Puttonen on usuttanut opiskelijoita miettimään, onko EKP:n omaehtoinen mandaatin laajentaminen eli aktiivisuus ilmastonmuutoksessa hyvä vai huono asia.

Yhtäältä voi sanoa, että koska EKP on ostanut pankkien velkakirjoja tuhansilla miljardeilla, pitää sen tietysti valvoa pankkeja. Toisaalta: EKP:n ilmastoaktiivisuus voi johtaa inflaation kiihtymiseen entisestään. Ja mitä, jos EKP haluaakin toimillaan kääntää huomion toisaalle toistaiseksi epäonnistuneesta inflaation torjunnasta?

”Tämä on todella hyvä case nuorille opiskelijoille. Heille ilmastonmuutos on vielä vakavampi paikka kuin meille väsähtäneille keski-ikäisille.”

Vipuvartta ilmastokriisin ratkaisemiseen

Puttosen mielestä ilmastokriisiä yritetään ratkoa ruuvimeisselillä, kun tarvittaisiin esimerkiksi jakoavainta. Työkalu on väärä. Mutta ei hänkään tietenkään osaa sanoa, mikä olisi oikea työkalu.

Yllytettynä Puttonen käyttää akateemista vapauttaan ja ottaa helikopterinäkymän maapalloon. ”Pitäisi olla jokin vipuvarsi, jolla asia saataisiin nopeammin eteenpäin. Poliitikot eivät saa otetta, koska näitä päätöksiä on todella vaikeaa tehdä. YK taas on hampaaton.”

Raha ei ole keskuspankeille ongelma. Senhän ne osaavat, siis ongelmien ratkaisun rahalla."

Vähän aiemmin EKP:n omaehtoista mandaatin laajennusta arvostellut Puttonen kääntää kopteristaan katseensa keskuspankkeihin. Hän myöntää, että se on paradoksaalista.

”Raha ei ole keskuspankeille ongelma. Senhän ne osaavat, siis ongelmien ratkaisun rahalla.” 

”Mitä, jos käännettäisiin positiiviseksi se, että valtiot ovat velkaantuneet niin dramaattisesti ja se, että keskuspankit omistavat puolet valtioiden velasta? Siinä on vipua”, Puttonen ideoi.

Raha on valtaa. Keskuspankit voisivat sanoa valtioille, että rahoitus loppuu, elleivät ne hoida ilmastokriisiä kuntoon.

”Tämä ei tietenkään ole ongelmatonta. Kaikki maailman keskuspankit pitäisi saada mukaan ja niiden mandaatti pitäisi miettiä uudelleen. Se olisi aika iso ratkaisu, mutta keskuspankeilla on rahaa. Sieltä se voisi lähteä purkautumaan”, hän ajattelee ääneen.


Korjaus: Republikaanipuolueen ehdokkuudesta kilpailevista on poistettu Mike Pence. 

Lataa lehden uusin numero omaksesi!

Uusimmassa Aalto Leaders' Insight -lehden numerossa tarkastellaan muun muassa intuition roolia bisneksessä ja johtamisessa, tunteiden hajottavaa ja rakentavaa voimaa työelämässä, ESG:tä maailmanpelastaja vai sittenkin epämääräisenä myyntiterminä, sekä sitä, miksi hierarkinen johtaminen on vanhentunut ja mitä nykypäivän ja tulevaisuuden osaajat vaativat johtamiselta. Lehden uusin numero on luettavissa englanniksi nyt!

Aiemmat numerot

 

Aalto Leaders' Insight Vol 11

pdf

Aalto Leaders' Insight on kokoelma ajatuksia herätteleviä näkemyksiä johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä. Uusimmassa numerossa tarkastellaan muun muassa intuition roolia johtamisessa, tunteiden voimaa organisaatioissa, ESG:tä maailman pelastaja vai sittenkin epämääräinen myyntiterminä, sekä sitä miksi hierarkinen johtaminen on vanhentunut ja millaisia vaatimuksia nykypäivän ja tulevaisuuden osaajilla on johtamiselle. Lehti on luettavissa englanniksi. 


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa