Isoista tietoteknisistä hankkeista merkittävä osa on tuomittu epäonnistumaan. Epäonnistumisen todennäköisyys on jopa 70–99 prosenttia arvioijasta riippumatta.
Näin kertoi datanhallinnan ja datalla johtamisen parissa mittavaa uraa tehnyt Kimmo Kontra CDOIQ Nordic Symposiumin julkistustilaisuudessa Aalto-yliopisto Töölössä maanantaina 23. lokakuuta 2023.
Epäonnistumisilla voi olla mittavia seuraamuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.
Kontra nosti esimerkiksi muun muassa Alankomaiden veroviranomaiseen liittyvän skandaalin.
Veroviranomainen käytti vuosien ajan itseoppivaa algoritmia rakentaakseen riskiprofiileja lastenhoitoon liittyvien etuuksien hyväksikäyttäjistä. Profiilien perusteella heränneiden epäilysten pohjalta kymmeniltä tuhansilta pienituloisilta ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvilta ihmisiltä perittiin perusteetta takaisin etuuksia.
Epäonnistumisia tapahtuu, sillä maailma
muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi
ja vaikeammin hallittavaksi."
Tilanne aiheutti valtavaa inhimillistä kärsimystä: ihmisiä joutui velkakierteeseen ja lapsia otettiin jopa huostaan. Skandaali paljastui vuosia myöhemmin ja johti lopulta maan hallituksen eroon talvella 2021.
Suomessa Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Ylioppilastutkintolautakunnan järjestelmävirheestä. Sen seurauksena yli 450 ihmisen tiedoissa oli virheellisesti lukenut, etteivät he olisi suorittaneet ylioppilastutkintoa, vaikka todellisuudessa he olivat ylioppilaita.
Suurin osa virheistä oli syntynyt vuoden 2006 tietojärjestelmävaihdossa, jolloin tiedot olivat siirtyneet väärin vanhasta järjestelmästä uuteen. Helsingin Sanomien haastattelema, vuonna 2005 ylioppilaaksi kirjoittanut henkilö arveli, ettei ollut järjestelmävirheen takia koskaan päässyt opiskelemaan korkeakouluun.
Itsenäisenä neuvonantajana työskentelevä Kimmo Kontra on osallistunut MIT:n CDOIQ-tapahtumiin sen alkutaipaleelta alkaen. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Kontran mukaan tietoteknisiä epäonnistumisia tapahtuu, sillä maailma muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi ja vaikeammin hallittavaksi. Dataa on saatavilla enemmän ja helpommin kuin koskaan aiemmin. Sitä osataan kuitenkin vain harvoin hyödyntää asianmukaisesti.
Tilanteeseen ei ole yhtä ratkaisua. Avoimempi vuorovaikutus ja dataymmärryksen ja datan jakamiseen liittyvän osaamisen jakaminen olisi kuitenkin ensisijaisen tärkeää, Kontra painotti.
Hän kehotti kuulijoita pohtimaan, mikä olisi vaikutus, jos esimerkiksi potilastietojärjestelmä Apotin ja muiden suurten hankkeiden kehittäjät istuisivat saman pöydän ääreen jakamaan osaamistaan ja tietoa siitä, miten ne ovat ratkaisseet erilaisia ongelmia.
Tietojohtajille on annettava mahdollisuuksia hyvien käytänteiden jakamiseen ja vertaisoppimiseen.
”Tällaiseen tarkoitukseen CDOIQ-tapahtuma on omiaan”, Kontra sanoi.
Vain 20 prosenttia datasta käytetään tällä hetkellä uudelleen
Aalto EE tuo vuonna 2024 Massachusetts Institute of Technologysta (MIT) alkunsa saaneen CDOIQ-tapahtuman ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin.
Alkuajoista asti MIT:n CDOIQ-tapahtumiin osallistuneen Kontran huomio on kiinnittynyt Cambridgessä siihen, että tapahtumissa maailman merkittävimmät johtajat puhuvat avoimesti niin ongelmista kuin ratkaisumalleistaan jopa toimiessaan kriittisillä toimialoilla kuten sotateollisuudessa ja terveydenhuollossa. MIT:stä ja lähes sen naapurissa toimivasta Harvardin yliopistosta on tullut yhteensä yli kaksisataa Nobel-palkinnon saajaa.
Jotain siellä siis tehdään oikein. Kontra toivoisi samanlaista avointa keskustelua datasta myös Suomeen.
CDOIQ Nordic Symposium järjestetään toukokuussa Espoon Otaniemessä. Tilaisuus tuo yhteen pohjoismaiset tietojohtajat. Tavoitteena on edistää strategisen tiedonhallinnan parhaiden käytäntöjen leviämistä organisaatioiden välillä.
Symposiumin vahvistettuihin puhujiin lukeutuu muun muassa yhdysvaltalaisen data- ja tekoäly-yhtiö Databricksin Head of Evangelism Ari Kaplan.
Julkistustilaisuudessa kansanedustaja, tietokirjailija ja toimittaja Timo Harakka puhui datan keskeisestä roolista niin suomalaisessa ja eurooppalaisessa yhteiskunnassa kuin maailmanlaajuisesti. Sanna Marinin hallituksessa tietoliikenne- ja viestintäministerinä toiminut Harakka on kirjoittanut Datakapitalismi kriisien maailmassa -tietokirjan.
Tämän soisi olevan poliittisesti yhtä
merkittävä asia kuin jokin muukin."
Harakka huomautti, ettei datan rooli ole juuri muuttunut 300 vuodessa. Suomessa dataa hamuttiin jo Ruotsin vallan aikana. Nyt sitä vain saadaan paljon helpommin ja laajemmin kuin koskaan aiemmin.
Niin Suomessa kuin kansainvälisesti sekä julkisen että yritysten keräämän datan avoimuudessa ja jakamisessa olisi kuitenkin parannettavaa, Harakka sanoi.
Esimerkiksi koronapandemian aikana isot kansainväliset yritykset kieltäytyivät asiakkaidensa yksityisyydensuojaan vedoten olemasta mukana koronajäljityssovelluksen kehittämisessä. Silti ne käyttävät asiakastietojaan esimerkiksi kohdennettuun mainontaan.
Kansanedustaja Timo Harakka puhui tilaisuudessa datan roolista yhteiskunnassa. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Vain 20 prosenttia datasta käytetään tällä hetkellä uudelleen. ”Tämän soisi olevan poliittisesti yhtä merkittävä asia kuin jokin muukin”, Harakka sanoi.
Mitä isommasta datasta on kyse, sitä suurempi on siihen liittyvä yhteiskunnallinen intressi. Harakan mukaan big dataan liittyy kaksi isoa kysymystä: mitä sillä saa tehdä ja mitä sillä pitää tehdä?
Stereotypiat ja ajatusvinoumat voimistuvat datassa. Se vaikuttaa keskustelujen polarisoitumiseen ja murentaa demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita.
Harakan mukaan Suomen supervoima on keskinäinen luottamus. ”Jos menetämme sen, menetämme todella paljon.”
Uusi "tekoälyn talvi" on epätodennäköinen
Euroopan suurimman tekoälylaboratorion Silo AI:n operatiivinen johtaja Jaakko Vainio puhui tilaisuudessa siitä, miten yritykset voivat käyttää tekoälyä datan hyödyntämisessä.
Tällä hetkellä paras yhdistelmä saadaan yleensä yhdistämällä koneen ja ihmisen osaamista.
Vainion mukaan tekoälyä kannattaa hyödyntää ennen kaikkea siellä, missä yritys tekee liiketoimintaansa, ja tuoda sitä kautta lisäarvoa sen päätehtävään.
Silo AI:n operatiivinen Jaakko Vainio uskoo, että siellä, missä on koodia, on tulevaisuudessa myös tekoälyä. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Vainio uskoo, että siellä, missä on koodia ja informaatioteknologiaa, on tulevaisuudessa myös tekoälyä. Tekoälyä tullaan hyödyntämään enenevissä määrin myös tuotteissa.
Tekoälyä on monenlaista. Yritysten on syytä miettiä, mitä ne siltä haluavat ja missä tilanteissa.
Uusi ”tekoälyn talvi” eli aikakausi, jolloin sen kehitys pysähtyisi ja ”hype” hiipuisi, on hänen mielestään epätodennäköinen.
Pohjoismaisille tietojohtajille suunnattu CDOIQ Nordic Symposium järjestetään 15.5.2024 Dipolissa Espoon Otaniemessä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan