Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Vuoden turvallisuusjohtaja Juha Härkönen: Pahinta, mitä voisi tapahtua, on se, että ihmisiltä katoaa perusturvallisuuden tunne
Edellinen sivu Juha Härkönen on työskennellyt urallaan myös muun muassa konsulttina ja poliisina sekä ollut perustamassa keskusrikospoliisin Tietotekniikkarikosyksikköä. Kuva: Johnny Jussila / Aalto EE
Turvallisuus

Vuoden turvallisuusjohtaja Juha Härkönen: Pahinta, mitä voisi tapahtua, on se, että ihmisiltä katoaa perusturvallisuuden tunne

Vuoden turvallisuusjohtajaksi 2023 valittu Juha Härkönen on työskennellyt yli pari vuosikymmentä Fortumissa. Hänen mielestään turvallisuusalalla pitää pyrkiä eroon siiloista. Huono työilmapiiri uhkaa myös turvallisuutta.

Anu Haapala, 08.12.2023

|

Artikkelit

Vuoden 2023 turvallisuusjohtajaksi on valittu Fortumin VP, Security Juha Härkönen. Palkinnon myöntävät vuosittain Aalto EE, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Finnsecurity ry.

Härkönen on työskennellyt eri tehtävissä turvallisuusalalla yli neljä vuosikymmentä, ja niistä reilut kaksikymmentä viime vuotta Fortumissa.

Hänellä on kokemusta myös turvallisuusalan konsulttina työskentelystä KPMG:ssä, tuomioistuinharjoittelusta, poliisin työstä sekä pankkimaailmasta, missä hän niin ikään kehitti tietoturvallisuutta.

Härkönen oli aikoinaan myös perustamassa keskusrikospoliisin Tietotekniikkarikosyksikköä ja kehittämässä sen tutkintaa.

Nykyinen työnantaja Fortum on kärsinyt suoraan viime vuosien valtavista kriiseistä, kuten koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Yhtiö toimi aiemmin yli 60 vuotta itärajan toisella puolella. Sodan myötä se päätti poistua kaikista toiminnoistaan Venäjällä ja lopettaa Venäjä-liikesuhteensa.

Koronasta saadut opit puolestaan hyödynnettiin välittömästi Venäjän hyökkäyksen ja Venäjän aiheuttamien haasteiden kanssa."

Kriisien tuomilla synkillä pilvillä on kuitenkin ollut myös hopeareunuksensa.

Koronan alkaessa pitkälle kehittyneet viestintäkanavat – teamsit, zoomit ja sharepointit – helpottivat salamannopeaa siirtymää etätyöhön. Vastaava kanavavalikoima olisi puuttunut, jos pandemia olisi alkanut neljä vuotta aikaisemmin.

”Koronasta saadut opit puolestaan hyödynnettiin välittömästi Venäjän hyökkäyksen ja Venäjän aiheuttamien haasteiden kanssa. Osasimme heti organisoitua, kerätä oikeat ihmiset ympärille. Rakenteet olivat valmiina. Ne tavallaan kopioitiin, substanssi oli vain eri”, Härkönen sanoo.

Turvallisuuden parissa työskentelevä tekee töitä jokaisen työyhteisön jäsenen kanssa

Härkönen kiinnostui jo nuorena turvallisuustyöstä. Hän ajatteli, että sen parissa voisi tehdä jotain hyvää.

”Eihän siinä kauhean montaa vuotta mennyt, kun tajusi, että yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat aika pienet. Mutta toinen juttu on, että olen aina tykännyt kehittämisestä.”

Härkönen kertoo videolla, mitä jokaisen työyhteisön jäsenen pitäisi ymmärtää turvallisuuden rakentamisesta omassa organisaatiossaan. Kuvaus ja editointi: Johnny Jussila / Aalto EE

Härköselle on luontevaa ajatella asiaa kuin asiaa monesta näkökulmasta. Se on tärkeää kehittämistyössä, jota turvallisuusalalla riittää enemmän kuin ehtisi tehdä. Mahdollisuus kehittää uutta on pitänyt mielenkiintoa alaa kohtaan yllä.

Turvallisuuden parissa työskennellessä saa myös tehdä töitä kaikkien osastojen ja työyhteisön ihmisten kanssa. ”Se on minusta ollut tosi hienoa.”

Huono työilmapiiri uhkaa myös turvallisuutta

Työpaikkojen turvallisuutta ei rakennetakaan pelkästään turvallisuusosastoilla. Jokaisella työntekijällä on vastuunsa.

”Meillä on sellainen konsepti kuin stop and think – pysähdy ja mieti. Jos sinua vähänkään epäilyttää asia, jota olet tekemässä, mieti uudelleen ennen sen tekemistä – oli kyse sitten sähköpostilinkin klikkaamisesta tai jonkun voimalaitoksen vivun vääntämisestä.”

Jos sinua vähänkään epäilyttää asia, jota olet tekemässä, mieti uudelleen ennen sen tekemistä."

Se, että kaikilla on vastuu turvallisuuskulttuurin rakentamisesta ja ylläpidosta, on toki myös haaste. Jokaiselle kuulijaryhmälle täytyy löytää sen saavuttava ja sitä puhutteleva viesti ja viestintämuoto, vaikka kaikkia ryhmiä koskeekin sama tavoite.

Tärkeää on, että jokaiselle työyhteisön jäsenelle on selvää, mikä oma rooli on. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle – niin töissä kuin vapaalla. Huono työilmapiiri on uhka myös turvallisuudelle.

”Jos työpaikalla on huono ilmapiiri, rohkenen väittää, että siellä ei ole hyvä turvallisuustietoisuus. Ei ihmiset siitä silloin välitä.”

Eroon siiloajattelusta

Härkönen toivoo, että turvallisuusalalla siiloajattelusta pyrittäisiin eroon. Kyberturvallisuuden osaajan täytyy jossain määrin ymmärtää fyysistä turvallisuutta ja päinvastoin.

”En sano, että kaikista hiihtäjistä saa hyvän mäkihyppääjän tai kaikista mäkihyppääjistä hyvän hiihtäjän, mutta kun olisi edes kohtuullisia.”

”Kun se kyberkaveri kävelee voimalaitokseen, hän voi ihan hyvin katsoa, että ovet ovat kiinni ja kavereilla ovat kulkukortit kaulassa.”

En sano, että kaikista hiihtäjistä saa hyvän mäkihyppääjän tai kaikista mäkihyppääjistä hyvän hiihtäjän, mutta kun olisi edes kohtuullisia."

Fortumissa ei ole kahteen vuosikymmeneen eritelty kyberturvallisuutta fyysisestä turvallisuudesta. Nyt myös safety – joka viittaa muun muassa työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin – on otettu osaksi näiden muodostamaa kokonaisuutta.

Yhtiössä puhutaan yksinkertaisesti turvallisuudesta. Sana viittaa näiden kaikkien osa-alueiden muodostamaan kokonaisuuteen.

”Niiden kaikkien tarkoitus on vaikuttaa ihmismieleen, käyttäytymiseen ja toimintaan.”

Itsensä kehittäminen ei lopu, vaikka oma ala olisi jo läpikotaisin tuttu

Härkönen tunnetaan johtajana, joka jakaa aktiivisesti oppejaan ja näkemyksiään sekä panostaa omaan ja tiiminsä osaamisen kehittämiseen.

Moni Härkösen tiimiläinen on suorittanut esimerkiksi Aalto EE:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelma TJK:n.

TJK on tosi arvostettu ja haluttu.
Tiimistäni siellä on ollut aina joku."

”TJK on tosi arvostettu ja haluttu. Tiimistäni siellä on ollut aina joku, jos vaan on päässyt, ja nyt on tulossa taas uusi osallistuja mukaan.”

Itse hän ei enää käy varsinaisissa turvallisuusalan tilaisuuksissa: niiden teemat ovat jo tuttuja. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei omaa osaamista tarvitsisi kehittää – päinvastoin.

”Jos menen johonkin johtamistaitojen, riskienhallinnan tai markkinoinnin tilaisuuteen, aivoni miettivät koko ajan, miten tämän asian voisi kääntää turvallisuuspuolelle ja miten sitä voisi hyödyntää siellä.”

Suomessa ei ole syytä paniikkiin

Tämänhetkisessä maailmantilanteessa kukaan ei kyseenalaista, tarvitaanko turvallisuutta.

Samaan aikaan täytyy pitää pää kylmänä: Härkönen ei esimerkiksi ole kasvattamassa tiiminsä kokoa maailmantilanteen varjolla. Täytyy miettiä riskilähtöisesti, mitä tavoittelee, ja panostaa siihen. Kaikkea ei voi eikä kannata suojata.

Suomessa ei ole syytä paniikkiin.

”Yhteiskuntamme on rakentunut ja rakennettu sillä tavalla, että olemme suhteellisen hyvin varautuneet ihan mihin vain. Pahinta, mitä voisi tapahtua yhteiskunnalle, on se, että turvallisuuden tunne ihmisillä katoaa. Jos ei ole perusturvallisuuden tuntoa, pelko on koko ajan takaraivossa, ja se vaikuttaa koko elämään.”


Vuoden turvallisuusjohtaja -palkinnon saaja on vaativassa johtamistehtävässä toiminut henkilö, joka on ollut aktiivinen turvallisuustoiminnassa ja sen strategisessa vahvistamisessa omassa organisaatiossaan tai laajemmin omalla alallaan. Palkinnon saaja hahmottaa turvallisuutta laaja-alaisesti ja strategisesti ja on omalla panoksellaan edistänyt alan osaamisen kehittymistä Suomessa. Palkinto on jaettu vuodesta 2018 alkaen.

Aalto EE:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelma – TJK:ssa opitaan turvallisuuden kehittämistä ja johtamista huomioiden lainsäädäntö ja ulkoiset vaatimukset, toimintaympäristön luonne ja organisaation tavoitteet ja ihmislähtöisyys. Koulutus on kokonaisvaltainen ja auttaa osallistujia laajentamaan osaamistaan turvallisuuden kokonaisuuden johtamisesta ja osa-alueiden erityispiirteistä ja luomaan suuntaa kehitystyölle. Lue lisää koulutuksesta


Palaa Aalto Leaders' Insight -pääsivulle

Löydä lisää luettavaa ja kuunneltavaa