Digitalisaatio voi tehostaa julkisen sektorin toimintaa
”Digitalisaatio ja tekoäly ovat myös julkiselle sektorille suuri mahdollisuus uudistaa toimintojaan. Julkinen sektori on iso tietotekniikan käyttäjä ja tuottaja. Tekoäly muuttaa maailmaa yhtä paljon kuin teollistuminen, ehkä enemmän, ja siksi se on suuri mahdollisuus, jos haluaa vaikuttaa hyvinvoinnin kehittymiseen. Ei tarvitse ajatella, että julkinen sektori toimisi digitaalisesti vain yksityisten toimijoiden kautta, vaan se voi olla ja on esimerkiksi terveyspalveluiden järjestäjänä digitaalinen toimija. Digitaalinen sote tähtää siihen, että saadaan palveluiden laatu turvattua, ja silti säästetään kustannuksia. Hyvinvointipalvelut pystytään pitämään laadukkaina, jos digitalisaatiota osataan hyödyntää oikein.
Hyvinvointipalvelut pystytään pitämään laadukkaina, jos digitalisaatiota osataan hyödyntää oikein.”
Digitaalisaation mahdollisuudet ovat julkisella puolella vaikeammin hyödynnettävissä kuin markkinasektorissa. Julkinen sektori hoitaa tehtäviä, joissa markkinat epäonnistuvat tai joihin markkinoilla ei ole kiinnostusta. Terveydenhuollon digitalisointi on paljon vaikeampaa kuin pankin. Suomi tarvitsee osaamista, ei vain kulujen vahtimista.
Suomessa jätettiin 90-luvun lopussa tietoyhteiskunnan rakentaminen yksityiselle sektorille. Meillä olisi ollut silloin hyvä tilaisuus tehdä Suomesta maailman johtava tietoyhteiskunta – kuten Martti Ahtisaari visioi Suomen 80-vuotisjuhlapuheessa – mutta siinä epäonnistuttuttiin. Tietotekniikan kehittäminen jätettiin markkinoille, kaikki julkiset toimijat kehittivät tahoillaan omia alustojaan, koordinaatio puuttui… Siinä hukattiin vuosikausia.
Nyt suuntaa on onneksi muutettu. Esimerkiksi Hollanti ja Tanska ovat terveydenhuollon digitaalisessa järjestämisessä menneet meidän ohi, mutta meillä on mahdollisuus kiriä ne kiinni.”
Suomelta puuttuu visio tietoyhteiskunnasta
”Kun Suomi teollistettiin, se vaati päättäjiltä suuria visioita. Nyt meiltä puuttuu visio siitä, miten Suomesta tulee tietoyhteiskunta. Digitalisaatio vaatii johtamista. Soten ongelma on se, että nyt yritetään yhdistää kaksi asiaa, jolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa (ns. valinnanvapaus ja maakuntamalli). Tästä on tehty turhan hankalaa.
Meiltä puuttuu visio siitä, miten Suomesta tulee tietoyhteiskunta.”
Minua häiritsee talouspolitiikassa se, että puhutaan vain kustannuksista. Siitä, että meidän pitää saada julkinen velka hallintaan ja että meillä on liian kallis julkinen sektori. Hyvinvointivaltiossa menoja ei pidä katsoa könttänä, vaan julkiset menot tulee jakaa kahteen ryhmään: 1) aktiiviset, talouden tehokkuutta ja tuotantokykyä kasvattavat menot, kuten koulutus, ja 2) passiiviset, pelkästään tuloja jakavat menot, kuten varhaiseläkkeet.
Suomen ongelmat eivät johdu kustannuksista. Meidän ongelmat johtuvat meidän osaamisesta. Se ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin menneinä vuosina, ja asian korjaamiseen tarvitaan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen lisäämistä – ei leikkaamista.”
Suomen terveydenhoito on tehokas mutta eriarvoinen
”Meillä on hyviä palveluita, mutta kaikki eivät niitä saa. Todellinen haaste on siinä, miten suomalainen osaaminen olisi yhtä hyvää ja kannattavaa kuin se oli aikoinaan teollisessa maailmassa. Keskeiset vertailumaat ovat pärjänneet meitä paremmin, sen takia niiden talouskaan ei ole notkahtanut niin paljon. Jos tehdään oikeita päätöksiä, tilanne saadaan muuttumaan.”
Julkisen sektorin tehtävä on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen
”Yhteiskunta on kilpailukykyinen silloin, kun kansalaisten hyvinvointi on korkea. Hyvinvoinnin mittarit ovat subjektiivisia, mutta hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu tietoisesti tätä tehtävää varten: hyvinvoinnin edistämiseksi. Monet kollegani, jopa taloustieteilijät, pitävät pohjoismaista yhteiskuntaa maailman parhaana systeeminä. Verot ovat korkeita, mutta nämä ovat silti dynaamisia yhteiskuntia.
Yhteiskunta on kilpailukykyinen silloin, kun kansalaisten hyvinvointi on korkea.”
Digitaalisuus on suuri lupaus hyvinvoinnin kasvamiseksi, siinä mielessä nämä asiat nivoutuvat yhteen: hyvinvointiyhteiskunta ja sen digitaalisuus. Suomessa rakennetaan nyt julkisten palveluiden digitaalisia alustoja, ikään kuin palveluiden Facebookeja ja Amazoneja. Voi sanoa, että näissä onnistuminen on Suomen julkisen sektorin onnistumisen perusta. Julkinen sektori voi olla digitalisaation moottori ja muutosagentti, sen ei tarvitse olla hidas ja jähmeä, mikään ei pakota siihen, jos muutosta johdetaan hyvin. Digitaalinen yhteiskunta ei ole niukkuuden ja köyhyyden yhteiskunta, sillä digitaalinen tuote on luonteeltaan loputon: sen voi antaa pois, eikä se silti vähene. Siinä mielessä se on kuin tieto.”
Suomessa tarvitaan toimia, jotka edistävät uusien teknologioiden käyttöönottoa
- Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen lisäämistä – ei niistä leikkaamista.
- Sääntelyn purkamista palvelualoilla.
- Markkinoiden ja julkistalouden keskinäisen työnjaon uutta arviointia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon muutos ja uudenlaiset ekosysteemit luovat tarpeen johtamisen uudistumiseen. Valmennuksissamme syvennät oman johtajuuden, strategisen ajattelun, talous- ja muutosjohtamisen kyvykkyyttäsi. Akateeminen näkökulma ja käytännön työelämä yhdistyvät ohjelmissamme saumattomasti. Lue lisää Aalto PRO:n SOTE-ohjelmista.