Viisi virhekäsitystä vastuullisesta sijoittamisesta

Onko vastuullinen sijoittaminen sitä, että vältetään epäeettisiä yhtiöitä ja tyydytään kehnompaan tuottoon?

Heidi Hammarsten, 02.11.2016

Kokeneet asiantuntijat kumoavat väärät käsitykset.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Hanna Silvola kiinnostui vastuullisesta sijoittamisesta vajaat kymmenen vuotta sitten tehdessään tutkimusyhteistyötä London School of Economicsin kanssa. Kirkon eläkerahasto laati Suomen ensimmäiset julkiset vastuullisen sijoittamisen ohjeet vuonna 1999. OP:n sijoitusperiaatteisiin vastuullisuus tuli virallisesti mukaan 2009.

Silvola, Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja Magdalena Lönnroth ja OP:n ESG-yksikön päällikkö Mika Leskinen ovat siis ehtineet seurata, kuinka vastuullinen sijoittaminen on muuttunut edelläkävijöiden erikoisalasta valtavirraksi. He osaavat myös kertoa, mitkä vastuullisen sijoittamiseen liittyvät käsitykset ovat vanhentuneet tai eivät muuten pidä paikkaansa.

1.Vastuullinen sijoittaja joutuu tinkimään sijoitusten tuotosta

Aiheesta kertynyt tutkimustieto osoittaa, että vastuullisuusperiaatteiden mukaan tehdyt sijoitukset tuottavat jopa hieman paremmin kuin tavalliset sijoitukset.

Emme koe, että vastuullisuus heikentäisi tuottoja, joten miksi emme tekisi sitä.”

”Vastuullisuus karsii kaikkein riskipitoisimmat kohteet pois. Vastuullisuus voi tuottaa myös sitä kautta paremmin, että kohteen rahoituskustannukset ovat pienemmät, koska toiminta on läpinäkyvämpää”, Silvola kertoo.

Magdalena Lönnroth vahvistaa, että vastuullisen sijoittaminen tavoitteena heillä on myös riskien vähentäminen.

”Emme koe, että vastuullisuus heikentäisi tuottoja, joten miksi emme tekisi sitä”, hän perustelee.

Vastuullinen sijoittaminen lähti käyntiin niin päin, että haluttiin välttää epäeettisiä sijoituskohteita, vaikkapa tupakkateollisuutta tai ympäristön kannalta kyseenalaisia yrityksiä. Nykyisin asiaa ajatellaan toisin.

2.Vastuullinen sijoittaminen on sitä, että suljetaan pois epäeettiset kohteet

”Nykyisin yritetään ensi sijassa muuttaa vastuuttomasti käyttäytyvän yrityksen hallintotapoja. Jos muutosta ei parissa vuodessa näy, vasta sitten vastuullinen sijoittaja luopuu kohteesta”, Silvola kuvaa.

”Kohteeseen vaikuttaminen on meilläkin ykkösvaihtoehto. Se on oma taiteenlajinsa: vastuullisvaikuttaminen on erilaista kuin puhtaasti sijoittajana toimiminen, ja siinä on osattava ottaa esimerkiksi kulttuurierot huomioon”, kertoo Mika Leskinen.

Lönnrothin mukaan nykyisin on vallalla myönteisyyden kautta sijoittaminen: halutaan suosia sellaisia yrityksiä, jotka toimivat kestävästi omalla alallaan.

Ihan kaikkeen ei vastuullinen sijoittaja lähde vieläkään mukaan. OP on linjannut, ettei se sijoita hiilikaivosyhtiöihin tai joihinkin hiiltä energialähteenä käyttäviin yrityksiin. Leskinen huomauttaa, että tämän lausuminen julki on eräänlaista vaikuttamista sekin.

”Sijoittajien käyttäytymisessä vaaditaan tiettyä kriittistä massaa, jotta saadaan muutosta aikaan”, huomauttaa Silvola.

3.Vastuullinen sijoitus on tiukkojen ohjeiden ja periaatteiden noudattamista

Vastuullisella sijoittamisella on monta määritelmää. Yleisimmin viitataan YK:n periaatteisiin, joiden mukaan sijoittamisessa on otettava huomioon ympäristövaikutukset, yhteiskunnalliset aspektit ja hyvä hallintotapa – englanninkielisistä termeistä tulee yleisesti käytetty lyhenne ESG.

Pitää osata käsitteet ja pysyä ajan hermolla siitä, miten vastuullisuusasioita yhdistetään käytännön elämään.”

”Periaatteissa puhutaan siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon, mutta ei sinänsä määritellä mitään. Sekä käytännössä että teoriassa on vaikea luoda rajaa, mikä on vastuullista sijoittamista ja mikä vastuutonta, sanoo Silvola.

Suunta on joka tapauksessa jo pitkään ollut siihen suuntaan, että erillisten vastuullisesti sijoittavien rahastojen sijasta kaikki sijoittaminen noudattaa vastuullisuuden periaatteita. Yhä useammat analyytikot tuottavat tietoa sijoituskohteista myös vastuullisuusnäkökulmasta.

”Pitää osata käsitteet ja pysyä ajan hermolla siitä, miten vastuullisuusasioita yhdistetään käytännön elämään”, Leskinen kuvaa OP:n sijoitustoimintaa.

4. Suomi on vastuullisuuden edelläkävijä

Suomessa uskotaan mielellään, että täkäläiset yritykset ovat erityisen avoimia, rehellisiä ja suoraselkäisiä, joten myös vastuullisuuskysymykset on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Silvolan mukana aivan näin ei ole.

”Kansainvälisessä mittakaavassa Euroopassa asiat ovat kyllä aika hyvin, mutta kärkimaihin verrattuna Suomessa ollaan vielä vähän perässähiihtäjiä.”

Kun rahoitusalan vastuullisuutta reitataan, Suomi on kyllä huippuluokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa.

”Helsingin pörssin yritykset ovat kolmen parhaan joukossa siinä, miten vastuullisuustietoa julkaistaan”, Silvola tietää.

Suomeen on vasta rantautumassa vastuullisuuden viimeisin askel, vaikuttavuusinvestoiminen: siinä sijoitukselle halutaan tuoton lisäksi myönteisiä vaikutuksia ympäristöön tai yhteiskuntaan.

”Me olemme mukana mikrolainoissa kehitysmaiden pienyrittäjille, jotka muuten eivät saisi pankeista rahoitusta”, kertoo Lönnroth.

5. Kun vastuullisuusraportointi on kunnossa, kaikki on kunnossa

Yrityksen vastuullisuusraportin paksuus ei kuitenkaan takaa sitä, että itse asia olisi yrityksessä parhaassa mahdollisessa kunnossa. Tärkeämpää on, miten vastuullisuus nivoutuu osaksi yrityksen toimintaa.

Ensin vastuullisuuteen liittyvät asiat pitää kartoittaa, sitten vasta raportoida ja viestiä.”

”Ensin vastuullisuuteen liittyvät asiat pitää kartoittaa, sitten vasta raportoida ja viestiä. Joskus mennään väärässä järjestyksessä raportointi edellä”, sanoo Silvola.

Leskinen kehottaa miettimään, miten vastuullisuusasiat nivoutuvat yrityksen strategiaan ja millaiset asiat ovat sen sidosryhmille tärkeitä. Lisäksi on tuotava esiin myös vastuullisuuteen liittyvät riskit eikä pelkästään mahdollisuuksia.

KTT, Dosentti Hanna Silvola toimii laskentatoimen apulaisprofessorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän kouluttaa mm. Aalto PRO:n Diploma in Responsible Business and Environmental Management - Kilpailuetua vastuullisuudesta -ohjelmassa. Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja Magdalena Lönnroth ja OP:n ESG-yksikön päällikkö Mika Leskinen ovat käyneet ohjelman.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Viisi virhekäsitystä vastuullisesta sijoittamisesta

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.