Toimintaympäristö haastaa hallituksen osaamisen

Yrityksen hallituksen osaamista voi arvioida ja kehittää samoin kuin operatiivisen johdon, sanoo professori Seppo Ikäheimo.

Ville Blåfield, 30.06.2016

Itsearviointi vain vaatii hallituksen puheenjohtajalta ja jäseniltä avoimuutta ja omaehtoista osaamisen päivittämistä.

Varadekaani, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo pohtii, miten yrityksen hallituksen tulisi mitata ja kehittää omaa osaamistaan. ”Hallituksen jäsenten osaamisen kehittäminen on tärkeää silloin, kun yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia”, Ikäheimo toteaa.

Millä tolalla hallitusten itsearviointikyky ja -halukkuus Suomessa nykyisin on?

”Hallitustyön arviointi on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt merkittävästi erityisesti listayritysten ja valtio-omisteisten yritysten osalta. Samoin suuremmat perheyritykset ovat havainneet tämän tärkeäksi. Nykyinen suositus listayritysten hallinnoinnista suosittelee tekemään hallitustyön arviointia.”

Kuinka tiheästi ja millä metodilla hallituksen itsearviointi tulisi toteuttaa? Onko hallitus ylipäätään itse oikea taho arvioimaan omaa toimintaansa tai jäsentensä osaamista?

”Mikäli hallituksen puheenjohtaja tekee avoimen haastattelun muille hallituksen jäsenille ja haastattelun aiheena on samaisen puheenjohtajan oma toiminta, on aika epävarmaa, että mitään kehitettävää pystytään tunnistamaan. Mikäli aidosti halutaan tunnistaa hallitustyön kehitysmahdollisuuksia, on mahdollisimman rikas ja objektiivinen tieto työskentelystä tarpeen.”

”Hallitustyöskentelyn vuosittainen arviointi voi keskittyä joko pelkästään puheenjohtajan arviointiin tai sitten koko hallitus voi olla arvioinnin kohteena. Menetelmät vaihtelevat hyvin strukturoidusta lomakepohjaisesta nettikyselystä avoimeen haastatteluun. Usein itsearviointi yhdistetään ulkopuoliseen arviointiin.”

Miten hallituksen jäsenten osaamista tulisi seurata ja mitata? Miten hallituksen osaamista voisi tuloksellisella tavalla kehittää?

”Hallituksen jäsenten osaamisen tulisi seurata yrityksen strategiaa ja toimintatapoja. Hallituksen jäsenten osaamista on hyvin vaikeaa kehittää itse hallituksessa, mutta rekrytoimalla uusia hallituksen jäseniä muutoksia voidaan saada aikaiseksi hyvin nopeasti. Tämän vuoksi hallituksen jäsenten osaamisportfoliosta olisi hyvin tärkeää olla kokonaiskuva. Viimeisten vuosien aikana erityisesti digiosaajien nostaminen hallituksiin on ollut merkittävä trendi. Tämä samalla nuorentaa hallituksen kokoonpanoa.”

Tulisiko hallituksen jäsenten koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostaa samoin kuin yrityksen henkilöstön tai johdon?

”Hallitus ei ole mikään harjoittelupaikka, mutta hallituksen jäsentenkin osaamista voi kehittää. Osaamisen kehittäminen on tärkeää silloin, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi lainsäädäntö muuttuu tai kilpailuympäristössä tapahtuu jotain yllättävä.”

”Yleensä oletetaan, että hallitustyössä mukana olevat itse automaattisesti päivittävät tietonsa. Näkisin kuitenkin, että olisi hyvä, jos hallituksella olisi oma kohtuullinen budjetti, jota voitaisiin käyttää mm. hallituksen jäsenten tietämyksen päivittämiseen.”

Varadekaani, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo valmentaa Aalto EE:n Board of Directors -ohjelmassa.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Toimintaympäristö haastaa hallituksen osaamisen

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.