Isot turvallisuusongelmat, isot resurssit

Turvallisuusasioissa Yhdysvalloissa kaikki on suurempaa kuin Suomessa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että kaikki olisi paremmin. Tämä selvisi suomalaisten turvallisuusasiantuntijoiden opintomatkalla.

Heidi Hammarsten, 09.11.2016

Turvallisuusasioissa Yhdysvalloissa kaikki on suurempaa kuin Suomessa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että kaikki olisi paremmin. Tämä selvisi suomalaisten turvallisuusasiantuntijoiden opintomatkalla, jolla mukana olivat mm. Matti Helén, Securitas Oy (kuvassa vas.); Juha Teivaala, Inex Partners Oy; Tea Tukia-Kangas Oy KWH Mirka Ab;  Hannu Koivisto, Puolustusvoimat ja Heidi Kymäläinen VR Track Oy.

Valtavat resurssit tekivät vaikutuksen, kun Aalto PRO:n  Turvallisuusjohdon koulutusohjelman TJK:n osallistujat tutustuivat viranomaisten ja yritysten toimintaan Yhdysvalloissa. Vierailukohteisiin kuuluivat esimerkiksi New Yorkin kaupungin kriisinhallintakeskus, liikennelaitos ja NASDAQ-pörssi. Washington DC:ssä vierailtiin FBI:ssä ja diplomaattikohteissa.

New Yorkin kaupungin kriisinhallintakeskus vakuutti viranomaistoimintana sekä resursseiltaan että toimintavalmiudeltaan.”

”New Yorkin kaupungin kriisinhallintakeskus vakuutti viranomaistoimintana sekä resursseiltaan että toimintavalmiudeltaan. Tilassa oli eri viranomaisten edustajia paikalla, vaikka ei ollut mikään erityinen kriisi päällä”, kuvaa Hannu Koivisto Puolustusvoimista.

On luonnollista, että suuressa maassa turvallisuusongelmat ovat suurempia ja niiden hoitoon sekä ehkäisyyn pannaan enemmän panoksia. Suomalaisille viranomaisten keskinäinen työnjako ja mahdolliset päällekkäisyydet herättivät myös kysymyksiä.

”Kun resursseja on runsaasti, jokainen haluaa oman yksikkönsä. Yhdysvalloissa oli esimerkiksi poliiseja joka lähtöön: Pentagonin (puolustusministeriön) poliisi, liikennelaitoksen poliisi, NYPD (New York Cityn poliisi)… He kyllä vakuuttivat, että toiminnot eivät mene päällekkäin, mutta ulkopuolisesta ei ihan siltä näyttänyt”, kertoo Juha Teivaala Inex Partners Oy:stä.

”Siellä jäi miettimään, kenellä on jokin kokonaiskuva ja kuka koordinoi yhteistyötä”, huomauttaa Heidi Kymäläinen VR Track Oy:stä.

Opintomatka siis selvitti, että viranomaisyhteistyö sujuu Suomen mittakaavassa varsin ketterästi, mutta löytyi myös asioita, joista voi ottaa mallia.

Yksilöiden toimintakykyyn panostetaan

”Yhdysvalloissa yksilötason toimintamallit kriisitilanteissa koetaan tärkeiksi: yksilöillä pitää olla hyvät työkalut toimia ja siihen panostetaan. Heillä on esimerkiksi isoja julkisuuskampanjoita siitä, että on kansalaisvelvollisuus viestiä asiasta, jos havaitsee epäilyttävää toimintaa ympäristössä – ’See something, say something’”, havaitsi Matti Helén Securitas Oy:stä.

”Meidän yrityksemme toimittaa turvallisuuspalveluita, ja tästä näkökulmasta olen tyytyväinen kaikkien viranomaisten yhteistyöhön Suomessa. Yhdysvaltoihin verrattuna meillä on tässä asiassa etumatkaa”, sanoo Helén.

Suomessa voisi olla oppimista myös viranomaisten aktiivisesta viestinnästä etenkin sosiaalisessa mediassa. Tässäkin tosin oli nähtävissä resurssierojen vaikutusta.

”New Yorkin kriisinhallintakeskuksessa oli erikseen some-seuraajia, jotka tarkkailivat esimerkiksi mitä New Yorkin asukkaat muualla liikkuessaan twiittailevat: tuleeko esiin asioita, jotka voisivat vaarantaa heidän turvallisuutensa”, kertoo Koivisto.

Lisää tilannetietoa viranomaisilta

Inexin Teivaala työskentelee huoltovarmuuskriittisessä yrityksessä ja hän kaipaisi Suomeenkin enemmän viranomaisten kanssa yhdessä tuotettua tilannetietoa.

Oletin, että siellä oli jokin erityinen tilanne päällä, kun keskusrautatieasemalla näkyi niin paljon univormuväkeä. Kävi ilmi, että partiointi oli täysin normaalia toimintaa.”

”Meillä on kyllä aiheeseen liittyvä portaali, mutta tietyt viranomaiset sieltä edelleen puuttuvat”, Teivaala kertoo.

Vaikka opintomatka oli viranomaispainotteinen, antia kertyi myös yritysnäkökulmasta.

”Jokaisessa kohteessa oli osa-alueita, jotka pätevät myös yrityksissä, kuten henkilöturvallisuus, tietoturva tai tilaturvallisuus. Yritys on näissä suhteissa ikään kuin pieni valtio”, vertaa Tea Tukia-Kangas Oy KWH Mirka Ab:stä.

Aivan uusia, Suomessa tuntemattomia uhkakuvia Yhdysvaltain-vierailu ei turvallisuusasiantuntijoille nostanut esiin. Matka kuitenkin havainnollisti, miten vahvasti terrorismin uhka amerikkalaisten arjessa näkyy Suomeen verrattuna. Turvatarkastuksia tehtiin niin museoissa kuin kirjastoissakin.

”Oletin, että siellä oli jokin erityinen tilanne päällä, kun keskusrautatieasemalla näkyi niin paljon univormuväkeä. Kävi ilmi, että partiointi oli täysin normaalia toimintaa, tavoitteena lisätä turvallisuuden tunnetta”, Teivaala kuvaa.

Sääriskit nousivat esiin

Myös New Yorkissa esiin nousseet sääriskien vaikutukset herättivät ajatuksia. Hirmumyrskyihinkin on kriisinhallinnassa varauduttu.

”Luonnonilmiöt ovat siellä aikamoisia ääripäitä Suomeen verrattuna. Meillä ei ole yleisiä viilentymiskeskuksia sen varalle, että lämpötila nousee yli 30 asteen, eikä ehkä tarvitsekaan. Mutta voisiko Suomessa tehostaa viestintää luonnonilmiöiden varalle”, pohtii Tukia-Kangas.

”En ehkä haluaisi kokea sitä tilannetta, että Suomen mittakaavassa jouduttaisiin panemaan kaikki paikat kiinni, kun lunta tulee niin paljon, että kalustoa eri riitä sen auraamiseen”, vertaa Inexin Teivaala.

VR Trackin Kymäläinen arvioi, että nykypäivänä ihmisten odotukset ovat kovemmat kuin ennen.

”Infran ja kaiken muunkin on toimittava keleistä huolimatta. Meillä tilaaja lisää resursseja rataverkon kunnossapitoon myrskyn uhatessa tai runsaan lumisateen tapauksessa”, sanoo Kymäläinen.

Opintomatka on osa Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelmaa.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Isot turvallisuusongelmat, isot resurssit

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka