Neljä myyttiä terveydenhuollon johtamisesta

On johtamisen laadusta kiinni, syntyykö terveydenhuollossa jonoja vai ei, lataa emeritusprofessori Martti Kekomäki.

Heidi Hammarsten, 15.06.2015

Hän purkaa reippaasti muitakin terveydenhuollon johtamisen myyttejä.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki on seurannut vuosikymmeniä terveyden- ja sairaanhoidon hallintoa, tutkinut, opettanut ja vaikuttanut sen kehitykseen. Hänen mukaansa terveydenhuollon jonojen pituus riippuu johtamisen laadusta.

”Helsingin lähellä oli terveyskeskus, josta sai ajan parissa päivässä, kun kunnan terveydenhoitoa johti eräs pätevä henkilö. Nyt hän on vaihtanut työpaikkaa ja jonot ovat venyneet useamman viikon pituisiksi”, kuvaa Kekomäki.

Hän ampuu reippaasti alas monia terveydenhuollon myyttejä, joita julkisuudessa pyöritellään. Annetaan hänen perustella näkemyksensä. 

Myytti 1: Sote on suurin mullistus terveydenhuollossa vuosikymmeniin

Kekomäki huomauttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen ei ole erityisen uusi eikä erityisesti suomalainen keksintö.

”Sote-ratkaisuista on esimerkkejä ympäri maailmaa, niiden peruskivet ja aikataulu vain vaihtelevat. Integraatiotavoite kuitenkin yhdistää kaikkia jälkiteollisia maita. Suomessa sote-uudistuksen toteuttaminen on helpompaa kuin monissa muissa maissa”, sanoo Kekomäki.

Suomen sote-ratkaisua helpottaa esimerkiksi se, että lääkärit ovat jo vuosikymmenen verran sopineet yhdessä hoidon periaatteista ja suunnitelleet hoitoketjuja perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallinnon puolella on yhdistetty sosiaali- ja terveyslautakunnat.

”Itse olen kuvannut soten omalla tavallani jo vuonna 2000 Lääkärilehteen, eikä uudistuksen toteutus toistaiseksi ole kovin paljon siitä poikennut.”

Suurempana mullistuksena Kekomäki pitää tietotekniikan vaikutusta terveydenhuoltoon.

”Tietotekniikka tulee jatkossa muuttamaan lääketiedettä enemmän kuin biolääketiede. Tallennettava tieto, yksilön terveystarina pystytään myös muuttamaan johtamistiedoksi”, Kekomäki perustelee.

Myytti 2: Terveyspalveluiden taso laskee jatkuvasti ja ihmisen arvoa mitataan rahalla

Toinen iso muutos on Kekomäen mukaan tapahtumassa terveydenhuollon tulosten mittaamisessa.

”Alalle alkaa hiljalleen valjeta, että kyse ei ole palveluiden vaan terveyden tuottamisesta. On ruvettu mittaamaan hoidon kokonaishyötyä ja vaikutusta palvelua saaneelle ihmiselle.”

Kiinnostuneita asiakkaita palveluille riittää aina. Yhteiskunnan maksukyky on kuitenkin rajallinen, joten palvelu pitää tuottaa järkevästi ja hoidon on oltava tuloksellista. 

”Mutta ekonominen ajattelu ei tarkoita, että ihmiselämää mitataan rahassa. Sen sijaan etsitään järkevimmät käyttökohteet niukoille resursseille niin, että mukana on myös oikeudenmukaisuus. Ekonomia on aina alisteista etiikalle.”

Jos halutaan seurata hoidon tehokkuutta tai oikeudenmukaista jakautumista, teknologialla ja sen avulla kerättävällä tiedolla on tärkeä rooli.

”Terveydenhuoltoa pitää johtaa tuoreen tiedon perusteella. Kausaalisuhteita voi saada selville saman päivän tai viikon osalta, mutta vuosikertomustieto ei tässä auta.”

Myytti 3: Ammattijohtajat ratkaisevat terveydenhuollon johtamisongelmat

Kekomäen mukaan terveydenhuollossa kyse on pikemminkin investoinneista kuin palvelualasta. Alalle on vaikea tulla ulkopuolisena johtajana, koska lainalaisuudet ovat omanlaisensa.

”Täällä on tavallaan kaksi asiakasta, potilas ja se, joka maksaa viulut. Miten avoimelta sektorilta tuleva johtaa tätä, jos hän ei oikein tiedä, kuka on asiakas, mikä on tuote tai miten hyöty mitataan? Siksi on tapahtunut lääkärijohtamisen esiinmarssi”, sanoo Kekomäki.

Kekomäen mukaan työnjako menee niin, että poliittinen johto asettaa julkiselle terveydenhuollolle budjetit ja vastaa hoidon oikeudenmukaisuuden mittarien valinnasta ja niiden seurannasta. Tämä on tehtävä mahdollisimman läpinäkyvästi.

Kaikki muu kuuluukin sitten terveydenhuollon ammattilaisille. Asiantuntijat päättävät sitten budjettirajoitteen alla kaikista valinnoista, jotka koskevat hoitomenetelmiä ja hoidettavia. Näistä päätöksistään heidän on kannettava myös vastuu.

”Yksittäiset hoitopäätökset sitovat terveydenhuollon kustannukset, joten johtajan vallan pitää ulottua niihin asti. Asiantuntijaorganisaation johtaminen on taitolaji. Terveysekonominen analyysi on tapa vedota alan ihmisten ammattitaitoon.”

Kaikilta terveydenhuollon johtajilta vaaditaan kuitenkin paljon uutta osaamista: ymmärrystä kansantaloudesta, sisäisestä laskentatoimesta, tietotekniikasta ja kansainvälisistä yhteyksistä. 

”Parantamisen varaa on myös kokonaisnäkemyksen luomisessa eli strategisessa suunnittelussa. Se on eri asia kuin toiminnan suunnittelu: siinä pidetään jatkuvaa kontaktia ympäröivään maailmaan, yritetään haistella mitkä kaikki tekijät tulevat ympäristössä muuttumaan ja miten niihin reagoidaan.” 

Myytti 4: Yksityinen sektori ja kilpailu kirittävät julkisen terveydenhuollon tehokkaaksi

Kekomäki ei usko, että terveydenhuollon tehokkuus paranee automaattisesti sillä, että kilpailutetaan palveluita myös yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Ei myöskään sillä, että raha seuraa potilasta Ruotsin tyyliin. Parempia tuloksia saadaan, kun etsitään kansainvälisesti parhaat käytännöt ja käytetään niitä benchmarkina.

”Suomessa on maailman paras tehohoito, ja se on päässyt huipulle ilman markkinakilpailua. Myös lasten sydänkirurgiassa on käytännössä monopoli. Nämä vertaavat itseään muihin Euroopan maihin. Samanlaisia palkkatyöläisiä niissä työskentelee kuin muuallakin, kunnianhimoa heillä vain on enemmän.”

Kekomäen mukaan terveydenhuoltoon liittyy usein ammattikuntaorganisaatioihin liittyvä ongelma: johtaja ei rohkene vaatia alaisiltaan parempaa panosta. Useimmiten parantamisen varaa kuitenkin olisi.

Hän on kuitenkin huomannut myös vaatimustason kohoamista kouluttaessaan terveydenhuollon johtamisohjelmissa, sillä oppimistulokset ovat parantuneet koko ajan.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki on kouluttajana Aalto EE:n Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelmassa sekä kehittämässä toimintaa jo vuodesta 1992. 

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Neljä myyttiä terveydenhuollon johtamisesta

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.