Pekka Lundmark pinkoi opiskeluaikanaan neljännesmailia tosissaan. Tahti ei ole myöhemminkään hidastunut, hien pintaan nostavat treenit ovat lähes jokapäiväisiä. Liikunnan tuottama energia auttaa toimitusjohtajaa luotsaamaan Konecranesia kohti teollisen internetin aikakautta. Nykyisin hän on Fortumin toimitusjohtaja.
Kun Pekka Lundmark siirtyi Hackmanilta Konecranesin varatoimitusjohtajaksi vuonna 2004, hän hyppäsi liikkuvaan junaan. Nostolaitekonserni Konecranes kasvoi ja levittäytyi voimakkaasti kansainvälisille markkinoille.
Lundmark on jatkanut vauhdinpitoa toimitusjohtajana vuodesta 2005 lähtien. Sinä aikana liikevaihto on kasvanut yli kolminkertaiseksi, tulos viisinkertaistunut, markkinaosuus kaksinkertaistunut ja henkilöstön määrä liki kolminkertaistunut 11 500 henkilöön.
Kauniista luvuista huolimatta hän toivoo, että yhtiön parhaat saavutukset ovat vielä edessäpäin.
”Visiomme ja strategiamme on määrä ohjata meidät teollisen internetin maailmaan”, Lundmark sanoo.
Teollinen internet on seurausta liiketoiminnan digitalisoitumisesta ja asioiden sekä laitteiden verkottumisesta. Lundmarkin mukaan ilmiö mullistaa teollisuutta perusteellisesti jo seuraavan kymmenen vuoden aikana samaan tapaan kuin se on tehnyt kaupalle, medialle ja koko yhteiskunnalle.
”Muutoksille on kysyntää maailmassa, jossa on herätty resurssien, kuten luonnonvarojen, puhtaan ilman ja veden, osaavien ihmisten ja pääoman rajallisuuteen. Tarvittava teknologia on jo olemassa. Nyt sen hinta on laskenut tasolle, joka tekee mahdolliseksi massasovellukset.”
Konecranesin ensimmäiset nosturien digitalisoinnit tehtiin jo parikymmentä vuotta sitten. Nykyisin yhtiöllä on Hyvinkään etähuoltoon liitettynä tuhansia laitteita eri puolilla maailmaa. Valvomosta seurataan nostureiden tilaa ja välitetään käyttäjälle tietoa, mikäli jokin osa on vailla huoltoa tai se pitää vaihtaa.
”Seuraavassa vaiheessa nostureista tulee sensoreiden avulla älykkäitä. Nosturit verkottuvat ja kommunikoivat muiden laitteiden ja valvomoiden kanssa välittäen tietoa omasta tilastaan.”
Lundmarkin mukaan teollinen internet antaa mahdollisuuden tarjota asiakkaille uudenlaisia reaaliaikaisia ja keskeytymättömiä palveluita. Tavoitteena voi esimerkiksi olla materiaalivirran tuottavuuden ja turvallisuuden maksimointi.
Tuhannen taalan paikka
Lundmarkin mielestä suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet kulkea teollisen internetin soveltajina kärkijoukoissa.
”Meillä on tuhannen taalan paikka. Suomi on pieni maa, jossa on erittäin vahvaa ja monipuolista teollisuutta. Meiltä löytyy myös osaajia kaikille tarvittaville osa-alueille.”
Murroskohdissa markkinaosuudet kuitenkin jaetaan aina uudestaan. Osa voittaa, osa häviää tai jopa tippuu kyydistä.
Lundmark toivoo, että Aalto-yliopisto ja muut oppilaitokset kehittävät poikkitieteellisiä ja poikkiteknologisia koulutusohjelmia. Hän ymmärtää yliopistojen tärkeän roolin perustutkimuksessa, mutta toivoo, ettei soveltavaa tutkimusta unohdeta.
”Teollinen internet tarvitsee moniosaajia, jotka ymmärtävät tiettyjä perusteknologioita, kuten tietotekniikkaa, mikromekaniikkaa ja sensoriteknologiaa. Sen lisäksi heidän tulisi ymmärtää teollisia palvelukonsepteja ja sitä, miten kerättävää tietoainesta pystytään käyttämään hyväksi asiakkaille tarjottavina palveluina.”
Valtiolta Lundmark odottaa vain, että se pitää huolta yritysten ja koulutuslaitosten toimintaedellytyksistä.
Edestä johtamista
Lundmark palasi kesäkuussa kotimaahan kahden ulkomaanvuoden jälkeen. Hän tutustui Singaporessa Konecranesille tärkeisiin aasialaisiin asiakkaisiin ja kasvaviin markkinoihin.
”Yritystä pitää johtaa edestä. Toimitusjohtajan ja muiden avainjohtajien pitäisi viettää aikaa asiakkaiden kanssa. Uskon esimerkkini kannustavan myös muita pyrkimään samaan.”
Johtamisessa hän nimeää tärkeimmäksi periaatteeksi pyrkimyksen avoimeen ilmapiiriin.
”Ihmisillä pitää olla halu sanoa rehellisesti, mikä heidän mielestään toimii, mikä ei toimi. Pyrin omalla esimerkilläni vaatimaan muilta, että he pistävät itsensä peliin, alttiiksi väittelylle ja rakentavalle kritiikille.”
Typerintä hänen mielestään on selän takana puhuminen tyyliin ”kyllähän minä sen tiesin, mutta en viitsinyt mitään sanoa”.
”Pitää löytää tasapaino kannustamisen ja rakentavan kritiikin välillä. Yleisesti me johtajat annamme liian vähän positiivista palautetta.”
Johtajan tärkeimpänä tehtävänä Lundmark pitää vision luomista yritykselle.
”Vision pitää olla yksinkertainen ja kaikkien ymmärrettävissä niin, että siitä voidaan keskustella koko henkilöstön kanssa. Johtajan pitää itse uskoa visioon ja kannustaa myös muita uskomaan siihen.”
Fysiikkaa ja markkinointia
Fysiikasta, matematiikasta ja tietotekniikasta kiinnostunut Lundmark pyrki ja pääsi Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan osastolle vuonna 1982. Espoon Otaniemi oli tuttua aluetta, sillä hänen perheensä asui ensin Haukilahdessa, sitten Tapiolassa.
Kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti Lundmark hakeutui pian lukemaan myös myyntiä ja markkinointia. Lisäksi hän osallistui kohtalaisen aktiivisesti kiltatoimintaan ja opiskelijoiden yhteisiin harrastuksiin. Hauskimmat ja mieleenpainuvimmat muistot liittyvät fuksivappuun.
”Opiskeluaikana syntyi useita kestäviä ystävyyksiä. Moni kavereista on sijoittunut mielenkiintoisiin johtotehtäviin teollisuudessa.”
Nuorukaisen saattoi useimmiten löytää urheilukentältä, jossa hän treenasi 400 metrin ja 800 metrin juoksua. Ajat riittivät kummassakin lajissa hyvälle piirikunnalliselle tasolle.
Urheilutausta näkyy harrastuksissa. Lundmark pyrkii treenaamaan joka päivä vähintään tunnin verran. Lajeina ovat kuntosaliharjoittelun lisäksi juoksu, sulkapallo, uinti ja murtomaahiihto.
”Urheilu on paras tapa rentoutua ja pitää yllä mielenterveyttä. Tunnin kova treeni helpottaa työpaineiden keskellä ja auttaa jaksamaan.”
Tärkeänä tukena on perhe, joka oli mukana Singaporessa. Perheeseen kuuluvat vaimon lisäksi kolme lasta.
Toimitusjohtajalla ei ole useinkaan aikaa opiskella kursseilla. Sen sijaan hän kaivaa arkipäivän tilanteista ja kulloisestakin ympäristöstä saatavilla olevat tiedot ja opit. Menneiden kahden vuoden aikana hän on perehtynyt aasialaiseen kulttuuriin.
Lundmarkin mukaan TKK antoi hänelle hyvät eväät työelämään muutoin paitsi vuorovaikutustaitojen osalta.
”Siihen aikaan esiintymistä ja vuorovaikutustaitoja ei opiskeltu. Ne ovat kuitenkin johtajan työssä A ja O. Uskon, että nyt näitä taitoja opetetaan ja harjoitellaan eri lailla kuin minun opiskeluaikanani.”
Yhden muutoksen Lundmark tekisi lukujärjestykseensä, jos opiskelut pitäisi aloittaa uudestaan.
”Opiskelisin kieliä enemmän. Niistä on valtava hyöty. Osaamalla paikallista kieltä pääsee lähelle ihmisiä ja kulttuuria. Englanti pitää hioa lähes samalle tasolle äidinkielen kanssa, mutta vierastan ajatusta, että se riittäisi ainoaksi vieraaksi kieleksi.”
***
Pekka Lundmark on nykyisin Fortumin toimistusjohtaja. Sitä ennen hän on toiminut Konecranes-konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2005 lähtien. Hän aloitti vuotta aiemmin konsernin varatoimitusjohtajana.
Lundmark tuli Konecranesiin Hackman Oyj:stä, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli vuosina 2002–2004. Sitä ennen hänen työnantajansa oli kahden vuoden ajan sijoitusyhtiö Startupfactory. Lundmark toimi sijoitusyhtiössä Managing Partnerina.
Vuosina 1990–2000 Lundmark työskenteli Nokia-konsernissa eri johtotehtävissä.
Lundmark on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1988.
TEKSTI: Timo Hämäläinen
KUVA: Aino Huovio
Artikkeli on alun perin julkaistu Aalto-yliopiston sidosryhmälehti Aalto University Magazinen numerossa 11.