Professori Matti Pohjola totesi KuntaJOKO-oppimismatkani ensimmäisessä kohteessa erittäin herättävästi: ”Digiyhteiskunta ei ole TOP DOWN vaan BOTTOM UP. Nuoret ja koulut ovat avainasemassa. Julkinen sektori voi luoda talouden kasvulle puitteet ja vaikuttaa siihen suoraan ICT:n suurena käyttäjänä.” Pitkään on käyty yhteiskuntasopimuskeskustelua, mutta onko siinä mukana riittävän vahvasti edellä mainittu ajatus? Voisiko digitaalisten palveluiden kehittäminen julkisella sektorilla oikeasti olla se, jolla taloutta saadaan kasvuun ja Suomea nostetuksi uudelleen koulutuksen kärkimaaksi?
Oppimismatkan toinen kohde oli yrittäjämäisen maailman hahmottaminen
On tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja osata kysyä niitä paitsi suoraan asiakkailta, myös niiltä, jotka eivät kuulu palvelumme kohderyhmään – siis juuri niiltä, joilla on kriittistä pintaa.
Fabian Sepulveda tarjosi meille Business Canvas -mallin, joka taipui yllättävän hyvin myös julkisten palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilu, joka huomioi asiakkaiden todelliset tarpeet, auttaa tarkastelemaan palvelukehitystä kannattavuuden näkökulmasta.
Oppimismatkan kolmas kohdemaa oli kuntien ja liikelaitosten strateginen johtaminen
Ymmärrämmekö toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia tulevaisuuden hahmottamiseen ja strategityöhön? Strategia tulee tehdä organisaatioiden eri tasoille, niin että jokainen kokee sen omakseen. Sen on oltava ymmärrettävä, mutta samalla pitää asettaa rima riittävän korkealle, jotta ihmiset saadaan ponnistelemaan ja yrittämään parhaansa. Professori Tomi Laamasen positiivisessa seurassa oli mielenkiintoista peilata kuntakentän palveluita ja kehittämistä suhteessa niin Sveitsin hyvin asukaslähtöisiin järjestelmiin kuin pörssiyritysten strategioihin.
Neljäntenä kohteena oli sekä viestintä että verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen
Digitalisaation muutosvoima on valjastettava ja hyödynnettävä sen tuomat mahdollisuudet. Viestintästrategia on hyvä, jos ymmärtää verkosto- ja yhteistyösuhteiden dynamiikkaa ja tietää kuinka itse voi oikeasti vaikuttaa. Kohteen aikana sain myös todellista some-neuvontaa, ensimmäinen twitter-viesti tuli lähetettyä ja muut somekanavat on auki. On minusta itsestäni kiinni, kuinka hyvin ne jatkossa minua palvelevat.
Viidentenä oppimiskohteena toimi Kampin asema
Professori Sampsa Hyysalo sai minut kehittämään palvelua etnografisen tutkimuksen keinoin. Miltä tuntuu olla K-kaupan eläkeikäinen asiakas? Ei helpolta. Mutta jos tutustuu käyttäjälähtöisiin menetelmiin, tulee ymmärtäneeksi sen, miksi jotkut palvelut menestyvät paremmin kuin toiset. Kohteen aikana Senior Lecturer Kari Iloranta auttoi meitä johtamaan paremmin ulkoisia resursseja ja hahmottamaan kustannusrakenteita sekä palveluhankintaprosessin logiikkaa.
Oppimismatkan kuudennessa kohteessa oli haasteita
Lähtö ei onnistunut lennokkaasti, ei ollut helppoa suorittaa virtuaalista Talous haltuun -kurssia, mutta kannatti laittaa itsensä likoon. Professori Teemu Malmi ja apulaisprofessori Harri Seppänen avasivat kunnan ja liikelaitosten talousohjausta ja toimintaa erityisesti erilaisten mittareiden kautta. Mittarit kannattaa jakaa kahteen osaan. Toisilla saamme kuvan toimintamme nykytilasta ja toisilla mitataan strategiaa tarkasti. Tunne on todella palkitseva, kun alkumatkan epävarmuus muuttui loppumatkan vahvaksi ”tämä maa on mun hallussa” – tunteeksi.
Tapahtuuko edes oppimista, jos et voi jakaa ajatusta, joka sinulla heräsi tai jos olet eri mieltä itseksesi?"
Parasta antia koko KuntaJOKO-opintomatkalla ovat alusta alkaen olleet ryhmän keskustelut yhdessä valmennuspäivien vetäjien kanssa. Tapahtuuko edes oppimista, jos et voi jakaa ajatusta, joka sinulla heräsi tai jos olet eri mieltä itseksesi? Ryhmä auttoi usein konkretisoimaan teorian. Parhaimmillaan ryhmätöissä olemme luoneet työkaluja arkeen, esimerkkinä mainittakoon mittareiden laatiminen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman arviointiin. Oppimisympäristöjä ja uutta oppimista voidaan mitata.
Kuntakenttämme on huolestuttava, Suomessa oli viime vuonna 62 kuntaa, johon Tilastokeskuksen mukaan syntyi korkeintaan 20 lasta. Onko sote-uudistuksen tullessa tällaisella kunnalla mahdollisuuksia menestyä? Näyttää siltä, että kuntaraja pysäyttää myös tiedon liikkumisen ja tämä oppimismatka on todistanut sen, että jakaminen kannattaa. Miksi keksisit itse, jos voit jo hyödyntää jotain, josta on jo tietoa ja matkalla on jo opittu? Miksi emme kysy? Kuinka innovatiivisia Suomen kunnat voisivatkaan olla?
Menestyksen kaava kiteyttää myös koko oppimismatkani
Toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä jakoi meille menestyksen kaavansa: idea * excitement * execution = success.
Innostus ei ole siis tunne, se on toimintatapa. Kaikki lähtee luovuudesta, siitä, että uskoo tekemiseensä. Kaikki ideat eivät ole hyviä ja eikä niitä kannatakaan toteuttaa, mutta kun ideoi ja tekee sen yhdessä jaetusti, niin toteuttamisen arvoinen idea löytyy ja innostavalla johtajuudella saat muut mukaan.
Ehkä ei kannata olla korostamatta vahvasti muuttavassa kuntakentässä hyvien ideoiden, niiden jakamisen, huolellisen toteuttamisen merkitystä menestykseen. Heitetään roskakoriin vanhat hyvin kaavoihin kangistuneet tavat toimia kuntaorganisaatiossa. Vaikka yksin ei voi normeja purkaa, voi todellakin alkaa miettimään sitä, kuinka asiat voisi tehdä yksinkertaisemmin, kuinka huomioisi paremmin kuntalaislähtöisyyden ja sen voisiko palvelun toteuttaa digitaalisena? Voisiko professori Matti Pohjola olla oikeassa ja julkinen sektori antaisikin talouden kasvulle mahdollisuuden?
Suositan näitä KuntaJOKOn kohdemaita kaikille kuntajohtajille! Seitsemättä ja samalla viimeistä kohdetta odotan itse innolla.
Kirjoittaja on Aalto EE:n KuntaJOKO –ohjelmaan osallistunut perusopetuksen aluepäällikkö Virpi Lehmusvaara Vantaan kaupungista. Valmennusohjelmaa ei enää järjestetetä, mutta voit tutustua muihin johtamisen valmennuksiimme täällä.